Varkaudessa oli mölliagilitykisat. Arvoin pitkään viitsinkö lähteä, kun Sieni ei ole pitkään aikaan treenannut keppejä eikä varsinkaan kontakteja, eikä se vain osaa. Luksilla treenaamattomuus taas näkyisi siinä, että se lähtisi lapasesta ja tekisi ihan mitä itse haluaa. Sataa tihuutti ja mulla oli kauhean ankeaa yksin mökillä, joten päätin että koirat varmaan tykkää kuitenkin niin sama se on ajella.
Sieni piti laittaa kanssa kisaavien radalle, koska mölliradalla ei olisi keppejä, jotka nimenomaan halusin sille. Kisaavien rata oli 2lk. tasoinen ja tiesin jo etukäteen, että se on Sienelle aivan liian vaikea. No, voinhan tehdä jotain omia sovelluksia ja oikoa pari mutkaa, kunhan saisin ne kepit kokeilla. Ilmoitin koirat niin, että Luksi oli ensin ja Sieni myöhemmin, ja molemmille kaksi kierrosta. Kisaavien makseja tuli lopulta kuusi ja olin numerot 2. ja 5. Ehti just viedä toisen autoon ja toisen kanssa sai tulla aika lailla suoraan lähtöpaikkaan. Kunto meinasi loppua ihan totaalisesti siinä kolmatta neljänteen vaihtaessa!
Luksin ekalla kierroksella se meni keppien sijasta putkeen. Just sinne minne mun rintamasuunta ja ohjauskin varmaan oli. Kulma oli minusta vielä hankalampi kuin mitä tohon piirrokseen sain dusailtua, en vaan keksinyt mitään kunnollista ohjausta siihen. Sen jälkeen hajosi koko pakka mutta taisin rämpiä jonnekin puomin alastulolle saakka ennen keskeytystä.
Sienen kanssa ekalla kierroksella päästiin kanssa keppien viereiseen putkeen. Kutsuin sen sieltä takaisin ja otin kepin niin, että jäin itse oikealle puolelle. Se pujotteli niin hyvin, että jäin toljottamaan sitä, ja unohdin tehdä keppien lopussa puolen vaihdon -> hyppäsi kutosen väärään suuntaan. Sen jälkeen pyörittiin tuolla jossain putkissa aika pitkään, puomin ohi se tuli tuolta vasemmasta ulkoreunasta, ja A:n sijaan päätyi sen alla olevaan putkeen. Siitä käveltiin sitten ulos. Putkipäivä. :D
Luksin tokaa kierrosta varten sohrasin lennosta jotain yritystä tonne kepeille, eli menin kolmosen jälkeen vastaanottamaan koiraa ja vaihdoin siinä puolta. Mutta ei se auttanut mitään ja samassa putkessa oltiin jälleen, tosin nyt sain karjaistua TÄNNE!! ja mudi tuli ennen kuin ehti putkeen asti. Olisko me päästy jonnekin puomin alastulolle, missä se loikkasi takaakiertohypyn väärin päin, kävi ykköshypyllä, jätti kai A:n välistä, itse ohjasin 19:n väärään suuntaan ja lopulta oltiin maalissa. Se tuntui huonolta, just siltä että saa karjua eikä koira käänny silti, koska se ei ole yhtään käsissä.
Sienen toinen kierros meni keppien viereiseen putkeen, ja sen palatessa sieltä ohjasin kepit vasemmalta puolen. Oli hyvä niinkin. Kutosen taisi hypätä taas väärään suuntaa, kävi 10-putkessa, sitten me jotain siinä tuhrattiin ja lopulta ohjasin sen suunnilleen kädestä pitäen puomille, josta se loikkasi alastulon, ja sen jälkeen taisin keskeyttää. Sienellä oli hauskaa. Ihan tyhmää, että yhtään rääyin sille "ei sinne" kun se oli väärillä esteillä. Sehän irtosi kivasti ja luki rataa oman mölliosaamisensa mukaisesti. Ei sitä ole opetettu kääntymään eikä pyörimään niin kuin tuolla olisi pitänyt osata!
Enkä vieläkään tiedä miten tuonne kepeille olisi kannattanut ohjata. Enpä ollut ainoa kenellä siinä oli ongelmia. Koirat otti putkesta vauhtia ja 3-4- hypyt vei suoraan putkeen, siinä moni yritti jäädä itse jälkeen ja tehdä takaaleikkausta (mikä oli munkin plääni) ja vaikka mitä, mutta se putki oli niin lähellä että koirat oli helposti jo siellä ja ohjaus oli tosi töks jos se edes onnistui. Olis pitänyt osata kääntää ihan tosi paljon voimakkaammin. Ei oo mun laji...
Parasta oli minusta kuitenkin se, että minien aikaan otin Sienen vähäksi aikaa kentän laidalle. Ajattelin ihan oikeasti vain seistä hetken ja antaa sen katsoa. Se vilkaisi ympäristöä ja ehkä koiria täynnä oleva kenttä oli riittävä vihje, koska se meinaan alkoi haukkua mulle! Palkkasin sen siitä, otin pari toistoa ja vein sen sitten autoon. Ohhoh! Sieni halusi actionia ja uskalsi sanoa sen :)
Ennen omaa ekaa vuoroa mudi teki hallinnassa kentälle menoa ja hallinnassa pysymistä "käy siihen" -käskyllä maassa. Välillä siirsin sen hallinnassa uuteen kohtaan. Se oli ihmeen lunkina ollakseen elänyt koko kesän metsässä :) Ja tuntui jopa kivalta ekaan starttiin asti, ja sitten lähti. Hitot mä sen kanssa mitään enää kisaa kun ei kiinnosta treenata tarpeeksi ja nykyisellä repsahtamisella se ei ole mun kanssa samalla radalla lainkaan :D Toivottavasti oli hauskaa kun teidän takia sinne mentiin hei!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti