Vahvisteaikataulu

Olen taas pyöriskellyt ns. viettikoulutuksen ja mekaanisen naksutinkoulutuksen välillä. Tämä koskee nimenomaan Sientä. Ensimmäisen näen sen kohdalla sellaisena, että yritetään vetää vire mahdollisimman korkealle ja annetaan sen olla teknisesti varsin epätarkkakin, kunhan se tekee hyvällä ilmeellä. Pk-puolelle tämä varmaan sopisikin, mutta ongelma on siinä että olen itse kuitenkin niin tokonillittäjä, että tuntuu väärältä palkata sinnepäin-suorituksia. Mä en pysty saamaan tuon koiran kanssa kaikkea kerralla, lähellekään senkään vertaa mitä jonkun muun koiran kanssa pystyisin, joten jos keskityn vireeseen, mun on palkattava kaikki mitä se hyvällä ilmeellä tekee. Palkka on pääosin lelu tai jos ruoka, niin sekin pitää saalistaa kiinni. Kyllähän se toimii.

Jälkimmäinen taas tarkoittaa minulle sitä, että koulutetaan lähes pelkällä ruualla ja panostetaan tekniikkaan. Toistoja tulee paljon ja koiran mielentilalla ei ole mitään väliä, riittää että se tekee teknisesti oikein. Ajatus on se, että osaaminen tuo sitten tullessaan vauhtiakin, kun koira on varma mitä sen pitää tehdä. Tämäkin toimii Sienelle, se on juuri sellainen koira, että vauhti tulee enemmän itsevarmuuden myötä kuin väkisin kaivamalla.

Olen kai jossain määrin poukkoillut koko koiran elämän ajan tyylistä toiseen. Niin mä olen tehnyt Luksinkin kanssa ja lopputulos on ihan ok. Mutta Sienen kohdalla mulla on koko ajan sellainen olo, että pitäisi päättää ja pitää valitusta ideologiasta kiinni! Edistystä tulisi paljon enemmän kun ei vaihtelisi metodeja miten sattuu. Ne ristiriitatilanteet vaan on kamalia eikä mulla ole mitään ajatusta mitä mä silloin teen. Jos treenaan "vietikästä" ja koira tekee hienoryhtistä seuruuta mutta edistää, ja palkkaan sen siitä, tekee mieli repiä hiuksia päästä että miksi annan sen edistää ja vielä vahvistan sitä. Tai jos koulutan naksun kanssa mekaanisesti vaikka noutoa, ja koira ravaa kapulan kanssa, tekee mieli kirkua ääneen että vauhtia siitä, ei tollasella saa mitään palkkaa!

Bongasin Tanjan blogista vahvisteaikataulujuttuja ja kun googlasin asiaa enemmänkin, innostuin siitä. Toivottavasti ymmärsin asian jotakuinkin oikein: vahvisteaikataulussa on 8 tasoa ja kullakin tasolla tietyt numerot, joita voidaan käyttää sekunteina (esim. katsekontaktin kesto), ohjaajan askeleina tai askelpareina (esim. seuruu, jäävissä koiran taakse siirtyminen) tai metreinä (esim. luoksetulo, irtoaminen merkille). Tarkoitus on aloittaa tasolta yksi ja käydä läpi kaikki tasot. Kun koira on suoriutunut tietystä tasosta kaksi kertaa peräkkäin vähintään 80% onnistuen, on aika siirtyä seuraavalle tasolle. Häiriöt yms on tietysti asia erikseen.

Innostuin tästä seuraamisen keston tekemiseen. Satunnaispalkkaamallahan sitä on enempi vähempi yritetty tehdäkin, mutta totuus on silti että mua tuskastuttaa koko liike ja Sieni ei ole koskaan treeneissä tehnyt läheskään niin pitkää palkatonta seuruuta kuin kokeissa. Olen ääliö, minusta sellainen on vain ilkeää koiralle. Lisäksi satunnaispalkkaaminen on vaikeaa, yleensä ihmisillä on aina joku kaava mitä ne tiedostamattaan toistaa.

Mutta nyt Sieni alkaa tehdä seuruuta tasolta yksi. Kriteerinä on vain paikan ja kontaktin pitäminen. Sen tyyli on luonnostaan sellainen matala matkalaukkumainen, missä sen pää on suorana ja se pitää kontaktia vain silmillään ylöspäin. Tykkäisin että se seuraisi vietikkäämmin, pää olisi ylhäällä oikealle taipuneena, mutta sitten se alkaa heti edistää ja myös poikittaa. En ole varma poikittaako se myös matalammassa vietissä, hyvin mahdollista. Takapää aukeaa siis ulospäin. Pitäisi vaan nyt päättää tuosta pään asennosta, riittääkö se matalampi vai ei. Ja sitten pitää myös päättää onko nuo askelia vai askelpareja. Yksittäisiä askelia mun on luontevampi laskea, joten niitä varmaan. Voihan tuonne vielä jatkaa lisää tasoja, tai ottaa toisen kierroksen askelpareilla, niin saa matkaa kasvatettua sinne kokonaiseen pk-kaavioon asti.

Kokeilin ihan kontaktia perusasennossa tasolla yksi. Tein tuon sarjan kolmessa osassa aina välillä koiraa vaihtaen ja nameja oikeaan nyrkkiin lisäten. Töppönen onnistui 75% (lakosi kerran innoissaan maahan), 100%, 100% ja Sieni kaikissa 100%. Me ollaan tehty kontaktiharkkojakin aivan liian vähän, koska huomaa että ohjaajaa alkoi ahdistaa laskea seitsemään ihan paikallaan hiljaa ollen... kyllä se pitäisi jo palkata tai edes kehua :P

Tein myöhemmin myös seuruuta lähtemällä lennosta liikkeelle. Tasolla 1 Sieni teki 100% onnistuen, ja pää ylhäällä, joten eiköhän se ole mun kriteeri nyt sitten :) Ja numerot on yksittäisiä askelia.