Lakkoja ja vepeä ja on vain niin KESÄ!

Porukat oli viikonlopun täällä mökillä. Lauantaina oli tosi hieno hellepäivä ja minun tultua töistä soudettiin veneellä uimasaareen. Töppösen kanssa veneily ei ole enää mukavaa, se ei istu hiljaa ja rauhassa kuten nuorempana, vaan vinkuu koko ajan (veneellä ei vaan ajella, vaan mennään aina jonnekin jännään paikkaan, ja veneestä saa myös usein hypätä kun ollaan riittävän lähellä kohdetta. Sen kanssa pitäisi käydä aika paljon pelkkiä sunnuntaisouteluita ilman rantautumista, mutta kun ei jaksa...). Lisäksi jos rannalla toisissa mökeissä on pihalla ihmisiä saati toisia koiria ja saati vielä jos ne alkaa haukkua veneelle, kierroksilla jo valmiiksi oleva mudi ei katso niitä hiljaa ja rauhassa. Varustauduin siis lehmän hermoilla, naksulla ja läjällä froliceja. Yhdestä frolicista tulee 6-8 namia. Sieni tuli mun taakse veneen peräosaan ja rötkötti siinä. Se sai aikamoisen ilmaisen tarjoilun, koska jokaisen naksun kohdalla piti tietysti antaa sillekin nami. :D Mudi tarjosi itse veneen lattialle makaamaan menon. Olisin halunnut että se istuu/seisoo ja katselee ympäristöä, mutta samapa se. Jos palkkasin tiuhaan, pysyi aivan hiljaa, jos venytin väliä liikaa, se alkoi ihan vienosti piipittää. Ei nyt ollut ajatus syöttää sille nyrkillistä froliceja ennen uimaan menoa, mutta en halunnut sen myöskään yhtään vinkuvan, joten aika paljonhan niitä meni. Mutta onnistui! Se ei edes huomannut siinä rannalla yhden mökin pihassa olevia ihmisiä. Olisin kyllä halunnut että huomaa, haluaisin palkata nimenomaan rauhassa katsomisesta, mutta onhan tässä koko kesä aikaa vielä. En vaan itse pysty samalla soutamaan ja kouluttamaan koiraa, joten saa nyt nähdä kuinka monta kertaa ehditään vesille.

Tultiin sitten omaan rantaan tekemään VEPEharjoitukset. Sieni teki veneestä hypyn, hukkuvan pelastamisen ja esineen vientiä. Hypyssä uintimatkaa oli ehkä joku 15m. Se ihan hetken empi, haluaisin että se kutsusta roiskaisee saman tien laidan yli. Meillä on vaan normi soutuvene tässä ja siitä on vähän hankala hypätä, mutsin mielestä se vain asetteli tassujaan ja katsoi järkevän kohdan. Olin itse rantavedessä kutsumassa ja koiran hypättyä siirryin rannan puolelle. Se tulee tosi hyvin suoraan mua kohti. Tässä käskynä tulee olemaan ihan vaan kutsuhuuto "Sieniiiii!". Grillikyljys kelpasi palkkana. :D

Hukkuvan pelastamisessa mutsi hyppäsi veneestä (ei kuulemma ollut helppoa :D) pelastusliivit päällä, matkaa oli tässä sama eli ehkä se 15m. Patukka kädessä loiskutteli siellä odottamassa koiraa. Lähetin sen käskyllä "hae!" ja käsimerkki tuli kanssa, pitääkin tarkistaa saako sellaisia käyttää lähetyksessä. Hyvin toi hukkuneen rantaan, tässäkin se tulee ihan luonnostaan kohti minua. Sekin pitää tarkistaa, saako ohjaaja liikkua rannalla suorituksen aikana. Jos ei sano mitään, liikkuu vaan. Mutsi päästi sovitusti patukasta irti kun maha otti rantahiekkaan kiinni, ja koira sai tuoda sen mulle käteen asti. Siitä sai vähän grillikylkeä kanssa.

Esineen viennissä vene oli vähän lähempänä, joku 5m ehkä. Käskynä on ollut "menevaan" ja käsimerkki multa tulee siihenkin. Olin sanonut, että jos näyttää empivän, auttaa koiraa "anna"-käskyllä. Ei sillä ollut mitään ongelmia vaan perille vei oikein hyvin. Tiesi myös jäädä odottamaan palkkaa. Olin neuvonut että ottaa esineen "kiitos"-käskyllä, kehuu sitten rauhallisesti koiraa ja ottaa palkan vierestään veneen penkiltä ja yrittää antaa sen koiralle suuhun niin ettei se kyljyksen siivu uppoa veteen :D Hyvin se onnistui, kelluva lelupalkka olisi toki tässä parempi, pitää kokeilla arvostaako se sellaista tarpeeksi.

Sunnuntaina käytiin uppoavien saarten lammella, reilu 3,5h meni yhteensä. Lakkoja oli jo aika lailla, ja löytyipä kantarellit kanssa :) Pörriäisiä oli ihan hirveästi ja mua pisti amppari sekä pohkeeseen että otsaan. Illalla kotona töppösen silmien ympärykset, varsinkin oikea, turposi lähes umpeen, joku sitäkin oli pistänyt. Silmät ei juuri kutisseet tai vaivanneet koiraa, eikä turvotus valunut alemmas hengitysteitä kohti, niin en tehnyt mitään. Kyytabuja sille olisi voinut antaa, tietääpä ensi kerralla senkin. Mä en kyllä hirveesti tykkää lääkitä jos ei ihan pakko ole, varsinkin kyypakkaus on jotenkin kovin vastenmielinen tuote. Mutta se vääntö sen tarpeellisuudesta ei tosiaan koske hyönteisen pistoja, niihin voi ihan rauhassa antaa!

Sunnuntaina tehtiin kanssa VEPEjuttuja omassa rannassa. Illalla oli jo aikamoinen aallokko ja leikittiin tällä kertaa ilman venettä. Ensin hukkuvan pelastaminen, olisko ollut vähän pitempi matka, 20m? Oikein hyvin meni. Esineen viennissä mutsi seisoi vedessä, matkaa oli tässä ehkä joku 10m. Pyysin että pitää kädet alhaalla roikkumassa ja ojentaa ne tarjolle vasta kun koira on metrin parin päässä tulossa. Tämä meni oikein hienosti. Viimeisenä veneen haku. Veneenä toimi traktorin kuminen sisärengas ja matkaa oli aluksi ihan vain köyden mitta. Mutsi antoi koiralle köyden ja pyysin että se tuo sen mulle. Tosi helposti irrottaa heti kun naru kiristyy ja pitäisi kiskoa rengas liikkeelle, ja tässä sitä hämäsi että mutsi ei tullut mukana. Taidan opettaa sen vetämään "köysi" -käskyllä kaikkea ihan vaan maalla ensin. Että se tietää että sillä käskyllä sen pitää riuhtoa joku juttu liikkeelle ja osaa varautua jo siihen että vene on painava ennen kuin lähtee vauhtiin. Lisäksi nyt pitää päättää haluanko että se tuo köyden mulle käteen asti, vai vetää vain "kiitos" -irtikäskyyn asti. Kokeessahan riittää että koira on merkkipoijujen välissä eikä sen tartte tuoda mitään rantaan asti ohjaajalle käteen.

Sunnuntaina pihassa myös käsittelyjuttuja mudille. Itse olen "lukenut sirun" kärpäslätkällä jolla samalla läiskin koiraa niskaan, suhisevalla hiuslakkapullolla (se pelkää sitä ääntä, joskus vuosia sitten off-hyttysmyrkkypullo putosi mun kädestä ja palveluskoirani nostaa kaiken ennen kuin ehdin edes pyytää. En ehtinyt edes kieltää, mudi otti offin suuhun, hampaat puhkaisi siihen reiän ja pullosta räjähti myrkkyä koiran suuhun. Sen jälkeen se on inhonnut sitä sihinä-ääntä.), grillipihdeillä joilla samalla napsuttelen ilmaa jne. Nyt äiti sai tehdä samaa. Kyllähän se koiran ilme on edelleen ihan että hyi, mutta se tietää odottaa palkkaa ja seisoo rauhassa nätisti paikoillaan. Jessillä sitten korvat pomppaa pystyyn. Tehtiin myös tottiksen ilmoittautumista ja yhden henkilön henkilöryhmää. Seurautin koiran niin läheltä, että se just ja just mahtui mun ja mutsin jalkojen väliin, ja peruututin mutsin edessä sen jaloille. Ei mitään ongelmaa. No, ei tutun kanssa tietenkään, mutta tutulla on helppo tehdä sitä ko. liikkeen odotusarvoa positiiviseksi. Mudi ei meinannut nahoissaan pysyä kun sai pari kuppasta lihapullaa :D

TOKO-SM oli ja meni ja meidän seuran joukkue voitti hopeaa, onnea kaikille! Moni muukin tuttu pärjäsi tosi hyvin ja tulospalvelua seuratessani ja varsinkin fb:stä hehkutuksia lukiessani ihan pikkasen alkoi harmittaa, etten ollut mukana. Mudin oisin saanut joukkueeseen, Sientä en, niin päätin sitten etten lähde lainkaan. No, ehkä ensi vuonna, kunhan nyt näkee ensin missä se silloin pidetään. Tosin siihen mennessä Sieni toivottavasti on jo TK2 ja tokoilut on tokoiltu, ylemmät luokat jää nyt pariksi vuodeksi tauolle kun se keskittyy välillä pk-puoleen. Tosin en nyt noista sen tokoista niin tiedä, treenit on olleet hyvin vähissä ja se kaavailemani oman seuran koe olisi jo kahden viikon päästä. Olen varannut paikan sieltä ja luvannut vahvistaa ja maksaa myöhemmin. Sen aika olisi varmaan tässä lähipäivinä. Kyllähän se ne asiat osaa, mutta paljon olisi pientä hinkattavaa ja kokeenomaista ketjutusta pitäisi vähän tehdä, että jaksaa vetää taas koko luokan palkatta läpi. Olen ollut holskuyhdistyksen tokovastaavaan yhteydessä rotumestaruustokojen osalta ja ne yritetään saada syksylle, menisin sinne sitten metsästämään sitä vikaa avo-ykköstä. Mutta katsotaan nyt, tää kesä on mennyt aika laiskotteluksi mutta haittaako tuo mitään :) Metsät aukeaisi ihan takapihalta mutta on aina joko niin saakelin kuuma tai itse olen töiden jälkeen liian väsynyt, niin on jäänyt jäljet ja esineetkin varsin vähille. Kerkiäähän tässä vielä!