Koirallanne on hyvä takasieni

Pieksämäen ryhmänäyttelyssä Päivi Eerolan tuomaroitavana. Tuomarilla on tiukan maine ja mulla ei taas etukäteen ollut oikein mitään odotuksia. Näyttelyyn oli ilmoitettu neljä pitkäkarvaa ja yksi lyhkänen. Pitkistä tiesin Sonyn ja Rukan olevan tulossa, mutta neljäs oli arvoitus. Paikan päällä oltiin hyvissä ajoin seuraamassa samassa kehässä aloittaneita tervuja, joissa oli muutama tuttu koira. Puoli tuntia jaksoi katsoa ennen kuin alko vituttaa, ei vaan ole mun juttuja nää hommat :D Sienen hain noin tuntia ennen meidän laskettua aikaa, se ehti siinä hengailla ja tyrkyttää itseään kaikille. Juoksuja odottelen edelleen ja nyt alkaa olla käytös jo niin flirttaavaa, että ehkä oikeesti pian...!

Kolme oli uroksia, kaksi sai ERIn ja Ruka EHn. En sitten tajunnut miettiä sen tarkemmin, kun oli jo meidän vuoro:

"Tyyppi erinomainen. Hyvin tasapainoinen narttu. Keskikokoinen, keskivahva. Kaunisilmeinen narttumainen pää. Sopiva kaula. Riittävä eturinta. Tarpeeksi runkoa. Hyvä takasieni takaosa. Tasapainoinen ravi. Karvapeite tulossa. Hyvä väri. Kauniisti esitetty. Hyvä, tyypillinen kokonaisuus."

Tuomari kysyi, saako koira kilpailla sertifikaatista ja vastasin että joo, jolloin hää sanoi että se saa sertin ja on samalla ROP. Olin ihan että mitä vittua. Kehä oli melkeen puoli tuntia myöhässä ja ajattelin että se vaan päätti että me voitetaan ja se paras uros on VSP. Olis ne nyt voinut kuitenkin ottaa kehään ja juoksuttaa muodon vuoksi ympyrää, vaikka oliskin jo päättänyt järjestyksen, eikö? Onkohan useinkin tapana tälleen oikoa? Onneksi en möläyttänyt mitään tyhmää koska sitten Janita sanoi, että yksikään uros ei saanut SA:ta eikä siten serttejä tai mitään rop-sijojakaan. :D Oon kyllä niin hyvin kartalla tosta menosta että huhhuh :D

---> AVO ERI1 SA PN1 SERT ROP

Lyhkäsissä oli Sannan kasvatti Sera, joka sai kanssa vain ERI1. Ryhmäkehiä ennen ensin kuvattiin koiria ja käytiin mäkissä, kiitos seurasta Sini & Janita! Joku neljä tuntia siinä meni odotellessa ja moneen kertaan olin jo häipymässä. Ryhmäkehässä Sieni oli jo ihan väsynyt ja seisoi niin kauan kun itsekin keskityin asiaan, mutta heti kun herpannuin, sekin kävi makaamaan. :D No lämmintä kättähän sieltä tuli, ihan kuten arvelin, mutta tulipahan nyt käytyä! Oli kyllä eka ja vika tämänkin kanssa, mudi on kerran kanssa ollut ja se siitä senkin osalta. Onkohan Suomessa koskaan yksikään holsku sijoittunut ryhmässä...?

Sera, Sony, Sieni

Sienellä on kolme näyttelyä takana, eka erkkarista PN2 SERT, sitten Jyväskylä KV:stä VASERT CACIB (jolla se ei tee mitään, ei vahvisteta)  ja nyt SERT ROP. On se kai ihan nätti sitten kuitenkin, tämänpäiväinen arvostelu oli ainakin tosi huippu! Pennun tullessa oli puhetta, että se on niin eri tyyppiä moneen perinteiseen suomalaiseen holskuun verrattuna, että voi olla että mitään EH:ta tai H:ta kummempaa ei koskaan tule. No, on tullut! Kyllä sille se vika nyt pitää hakea ihan vaan siksi että tiedän että monia ärsyttää moinen sekarotuinen rakki. :D Ens vuoden erkkari voisi vaikka olla seuraava paikka aiheuttaa pahennusta! Mua nyt ei edelleenkään itseäni liikuta paskan vertaa onko sillä korvat oikeessa kulmassa ja turkki tarpeeksi muhkea. Ruusukkeilla taisin leikittää Sonya niin että toinen hajosi, mutta who cares. Pytyt hain vain siksi että saan lahjoittaa ne ja pari muutakin meidän pk-seuran syksyn mätsäriin! Kyllä tuntui taas tosi vieraalta kun kuunteli tosiharrastajien juttuja, mä en vaan pysty ymmärtämään sitä maailmaa, enkä halua. Mutta oli kiva päivä, kiitos vielä asianosaisille seurasta! :) Se on se juttu miksi mä jaksan edes tämän verran näyttelyissä käydä.

Sivun kuvat (c) Janita, kiitos! Möllöttävät sienet otin itse.