Kaikenlaista

Kuulumisia mökiltä kuvien muodossa ja vähän muutenkin. Tänään käytiin suolammella, joka on aivan ihana "erämaa" tuolla hornan kuusessa :) Tänään valitettavasti oli myös eka kylmä ja pilvinen päivä niiden lämpimämpien jälkeen, mutta raahasin silti kameran matkaan (toi on just sellanen paikka missä, jos jossain, voisin kuvitella näkeväni karhun! :D) ja ihan kohtuullisia noista tuli. Uimaanhan ne paineli, Sieni ei odottanut edes keppiä ja mudi tuli itse tarjoamaan että heitä mulle tätä. Kesä on edennyt lähiaikoina kovasti ja luonto on täynnä kaikkea ihanaa vaaleanvihreää :)

Eilen huusin Sienen pois jäniksen perästä. Oltiin vähän lähempänä lenkillä ja yhtäkkiä se vaan sinkosi ihan ziljoonaa vanhaa metsäautotietä eteenpäin. Pysähdyttiin mudin kanssa katsomaan että mitä helvettiä ja sitten tuleekin jo takas päin edellä ruskeavalkoinen läikikäs jänis ja perässä sipulin muotoinen koira. Se näytti ihan joltain videopeliltä kun ne poukkoili ihan hulluna ja toljotin vaan monta sekuntia niitä. Tuli ihan sellanen oikosulku että mitä vittua mun pitikään sanoa! Sitten kun palasin todellisuuteen ja sanat alkoi taas kulkea, karjaisin jotain ja kiltisti se Sieni sieltä kääntyi takaisin. Ei ollut edes remmiä mukana, ja piti aika roisisti käskyttää sitä että päästiin hajuista ohi eikä se poukonnut uudestaan niihin samoihin puskiin katsomaan olisko siellä lisää. Tänään alkumatkasta se oli kanssa aika kovasti penkomassa kaikkia rasahduksia, mutta kielsin kaikki tieltä metsään hyppäämiset ja sitten se selvästi lopetti sen kyttäämisen. Eksän seisoja opetti sen tohon, minusta se itsessään ei ole riistaviettinen eikä se saaliskaan ole niin vahva ettei se karjumalla keskeyttäisi, mutta se vaan jotenkin ilokseen pöläyttää linnut ylös ja jänöt liikkeelle. Se nyt on muutenkin sellanen koira että siinä missä minä ja mudi etsitään mikä tahansa polku mitä on kivempi kävellä, niin Sieni menee mahdollisimman vaikeita, kuraisia ja kummallisia reittejä metsän puolella. Koska polut on liian tylsiä ja siistejä ninjasienille! Vaikka joku iso oja on hyvä esimerkki, mudi saattaa kävellä reunaa pitkin ja etsiä kohtaa missä se pystyy hyppäämään yli. Sieni rypee sinne ojan pohjalle uimaan/kahlaamaan ja seuraa sieltä mudia "mitäsäteet onkovaikeetahäh" :D Lisäksi se on myös sen verta mudia vilkkaampi että sillä on koko ajan joku homma kesken. Siinä missä mudi lönkyttelee tietä ja haistelee ja kuseskelee sitä mukaa kun etenemme, Sienellä on jatkuvasti jotain aktiivisempaa tekemistä kesken tai alkamassa.

Kyhäsin tuossa joku ilta jämälaudoista hyppyesteenkin. Ikivanha kanikopin katto toimii levynä ja sitten jotain palikoita pitämään se pystyssä. Karmea, mutta ajaa asiansa!

Sieni on duunaillut iltaruokaa vastaan avo-liikkeistä kaukoja, noutoa, hyppyä ja luoksetulon stoppia. Jätin sen kosketusalustan kuitenkin veks ja olen vaan ottanut "odota!" + käsimerkki -yhdistelmällä. Se stoppaa ihan hyvin niin ja saa kelvata. Vähän vahvistellaan niin käsimerkin voinee sitten jättää pois. Mulle riittää se kasi tästä niin ei jaksa hinkata niin kauheesti. Tai ei pysty hinkkaamaan ton koiran kanssa. Nouto on aika valmis, vahvistan vielä hyvää paluuvauhtia kehumalla nostosta (tulee sillon paljon paremmin kuin jos olen hiljaa) ja lopusta häivytellään viimeisiä apuja että tulee tarpeeksi tiiviiksi eteen. Hypyssä on ollut välillä kaikkea ihmettä, mm. menee istumisen sijasta maahan. Yleensä se tekee ensin parit ekat hyvin ja sitten alkaa säätö ja koira vetää korjailuista luimuun. Tänään päätin, että hittoako sitä treenata väkisin montaa toistoa peräkkäin. Se tarttee vielä varmuutta, joka tulee vain toistoista, mutta se nyt ei vaan kestä kuin yhden-kaksi kerrallaan. Kerta se este on tossa pihassa niin sama se ottaa illan aikana 4x2 toistoa kuin tehdä ne kahdeksan putkeen. Istuminenkin yleensä ekoilla onnistuu ja maahan menoa tulee vasta seuraavilla, joten en tiedä onko sitä järin tarpeen hinkata, kun kokeessakin se tehdään vaan sen ekan kerran. Paluuhyppy on vähän hakusessa, tai olen itse sotkenut sen kun en tiedä käyttäisinkö käskyä "hyppy" vai "sivu". Koska olen säätänyt sen kanssa itse, ja koska koirani ottaa kaiken niin kirjaimellisesti ja ekalla vaihtoehdolla se saattaa jäädä eteen mollottamaan että niin, hyppäsin, mitä sitten, ja toisella taas kiertää esteen ja tulla perusasentoon... :D Pitäis päättää kummalla käskyllä haluan sen olevan ja ottaa sen verta apuja että koirakin tekee mitä halutaan. Muistan että mudillakin oli tällainen vaihe ja kun koiralle tulee paljon rutiinia, kyllä se sekä hyppää takaspäin että tulee sivulle ohjaajan ollessa vain "tokoasennossa" eikä käskyt oo enää oleellisia.

Mudi teki joku ilta vähän viimeistelytottista ennen koetta. Ei oltu pitkään aikaan treenattu mitään, ja pilkoin vielä jotain oksettavaa koiranmakkaraa kuppiin valmiiksi palkaksi. Sitten kun mulle jäi pelkkä ohut toppi päälle, niin ei ollut hyvä ei... mudilla lähti vähän lapasesta ja mulla on kyljissä kivat jäljet. Ollaan treenattu pihassa vähän haukkumistakin kummankin kanssa, ja samalla alkaa aina huutaa myös naapurin pikku piski. Vähä oon taitava ku saan aina tuplahaukut!

Sienen lonkka- ym. kuvat olivat vihdoin alkuviikosta saapuneet Kennelliittoon ja kauan odotettu lasku saapui. Lausuntoja ei varmaan enää kauaa tartte odotella. Mua ei kyllä oikeastaan enää edes jännitä, olen asennoitunut niin, että D/C tulee. Joka päivä kun menen sinne katsomaan, sydämessä kyllä muljahtaa, ja varmaan se on vielä yksi karmea pettymys jahka totuus ekaa kertaa lävähtää näytölle... MH-kuvauksen tulokset oli kanssa tuossa tulleet. Sieni koiranetissä.

-> lisää kuvia