Ajatuksia tottelemisista ja muista

Tokoalkeiskurssin yhteydessä treenasin omat kanssa.

Sieni ekalla kierroksella halliin, jossa tokohyppy (4-5 lautaa) ja kaksi agihyppyä 8ft välein, tein sille hyppytekniikkaa. No kyllähän se namilautaselle hyppii mutta asenne oli aika blaah. Sitten vielä pelkkää tokohyppyä, jätin ensin koiran seisomaan sen taa ja tehtiin vaan istumista, nää sujui ihan jees. Sitten pelkkiä menohyppyjä ja lopuksi koko kaaviota, hitaahko mutta teki, paitsi paluuhyppy oli aivan hukassa tänään. Ja se asenne oli koko ajan mallia matkalaukku... no, enpähän taas 1) viritellyt muuten kuin parilla naminheitolla 2) jospa kaikki hyppiminen hallissa nyt on vain pahasta? Viimeeksi se teki hyppyä pihalla ihan eri ilmeellä. Kokeilin sitten vielä pihalla pari noutoa mutta oli ihan karmeeta jäistä röpelöä ja koira varoi sitäkin ihan huolella.

Luksi teki ekalla kierroksella seuruuta. Nyt oli takapää ihan eri tavalla mukana ja sivuaskeleetkin löytyi hienosti. S:n tullessa halliin koira hieman herpaantui ja motkotin siitä, josta paransi kivasti. Kaiken kaikkiaan varsin hyvää tekemistä tänään. Tosin sitten kun kurssilaisia oli valunut parkkikselle ja mentiin hallista ulos, sain napata mudia karvoista kun sen mielestä ne kaikki olis voineet painua vidduun meidän hallilta ja kun ei ollut remmiä, tukka nyt vain oli ekana tarttumapintana tarjolla...

Alkeiskurssin jälkeen vielä toinen kierros, muistaakseni ensin Luksi. Se sai kantaa 2kg kapulaa "kavalettien" tai siis kannakkeiden varassa olevien kahden agihypyn yli ja muuten vain pyöriä sen kanssa. Niskalihaksia pitää vahvistaa :D Muutama vauhtinouto joissa palkka heti nostosta, oli hyvät. Haukutusta pallon kanssa, asenne paranee edelleen kerta kerralta ;) Kerran otin haukusta seuraamaan ja se tuntui tosi hyvältä! Jotain pientä siinä vielä räpellettiin, random maahan menoja ainakin, S treenasi samalla oman koiransa kanssa ja käytin sen hyväksi häiriönä.

Sienikin kävi vielä toisen kierroksen. Ekan jälkeen ei todellakaan taas ollut fiilis katossa ja ajattelin että ehkä tää on sen vika kerta ja lopetan kaiken. Aloitin leikittämällä narun päässä olevalla laholla vaellussukallani (se oli menossa roskiin, mutta otin sen hyötykäyttöön) ja sehän leikki ihan liekeissä vaikka S&F treenasi samassa hallissa edelleen. Vähän sitten namipalkalla kaukojen i-m-i-vaihtoja ja sehän teki edelleen ihan ihmeen reippaana eikä lässähtänyt mistään yhtään. Nyt keksin vielä vahingossa miten tää pelittää; niin kauan kun haluan sen olevan paikoillaan, katson sitä silmiin, kun annan käskyn vaihtaa asentoa, katson sen yli - teki niin skarpisti että aijai! Vein sen jopa tarkoituksella aika lähelle F:a selkä sinne päin, kerran taisi vähän lipaista huuliaan mutta ei tosiaan alkanut yhtään jumittaa häiriössä. Lisää leikkiä, siitä suoraan irti ja seuraamaan, teki jonkun 12 askelta oikein kivasti, jolloin taskusta loppu namipussi kokonaan. Se ei vaan nyt oikein tajunnut sitä ja lopulta vedin pussia karkuun ja koira ahmi perässä nameja. Pitää opettaa se repimään se kunnolla. Just sellanen palkkaus että treenikaverit kiittää kun ne namit pyörii siellä maassa... :P No mutta Sieni ainakin imuroi kaiken taatusti pois ja katsoin vielä lopuksi itse että meiltä ei varmasti jää mitään. Voishan se olla joku kangaspussikin mistä se saisi ryövätä ne rikkomatta itse pussia, niin ne ei pyörisi siellä maassa.

Turhauttaa nyt taas aika lailla miten se on niin tällaista. Se eka koira oli ihan karmea ja sen kanssa en jaksa tahkota mitään. Tää jälkimmäinen taas oli sellanen normaali, innokas, reipas tapaus, millaista sen pitäisi mun mielestä aina olla ja millaseksi mä miellän mukavan harrastamisen. Voiko se oikeesti olla kiinni vaan siitä hypystä? Että se tuntuu pahalta hallin lattialla ja sitä treenatessa se lässähtää? Pitää olla nyt seuraavat kerrat tekemättä koko hyppyä tuolla sisällä ja katso onko mun teoria totta. Ja muistaa se hiton virittely, vois olla joku tietty lelu jolla aina ensin leikitään, koska Sienelle tuntuu sopivan sellaiset rutiinit.

Viime aikoina tuntuu olleen tosi paljon ikäviä terveysuutisia tuttujen koirilta, vielä mun omien lisäksi. En tiiä, jotenkin olen aina ollut vähän sitä mieltä että ne on "ne muut" rodut joilla niitä ongelmia riittää ja jos ottaa tietyn rotuisen pennun ja siitä kasvaa risa aikuinen, se nyt ei ollut niin ihme, vaan lähinnä mitäs otit sellaisen ja olihan se todennäköistä että tervettä ei tule... mutta nyt sitten moni mun mielestä "terveeksi" luokittelemakin on kärsinyt herra ties mistä. Masentavaa, tosi masentavaa.