Tottikset

Pk-kentällä tänäänkin. Paikalla mun ja M:n lisäksi yksi vähemmän tuttu koirakko ja yksi autoonsa hiljaa nojaileva, vuoroaan odottava ihminen, joka oli varsinkin Sienestä vähän epäilyttävä. Tehtiin siinä vähän kuka mitäkin. Aurinko lämmitti jo sen verran, että huhkiessa tuli hiki, ja piti ottaa takki välistä pois. Treeniliivi ja huppari riitti siksi aikaa kun riehuu mutta seisoskellessa kyllä tuli taas vilu.

Luksi aloitti ilmoittautumisella mielikuvitustuomarille vieraan koiran parina (kamalaa, näitä niin pitäisi treenata, tai ainakin virittää ja ottaa koira hallintaan ennen kuin lähtee aloittamaan :P) ja siitä seuruulla, teemana ne eilen karmeiksi todetut käännökset. Ja ei vaan käänny, pitänee varata sille taas hieroja jos se johtuukin sellasesta, kun ei oikein ottanut moitteitakaan vastaan eikä ruvennut parantamaan työskentelyään vaikka mitä yritin. Tokon sivuaskeleet oikealle oli ihan totaalisen hukassa, L tuli jotenkin ihan vinoon kauhean eteen koko ajan. Sivulle tulot oli muutenkin vähän sellasia sinnepäin, jotenkin sille pitää nyt teroittaa kaaliin että nekin on vakavia juttuja ja ne pitää tehdä huolella. Peruutus, paikalla käännökset ja kaikki oli vaan niin tönkköjä että yöks! Aika paljon sai koiraa ojentaa ja alkoi jo itseäkin vituttaa että miten tästä nyt ei tule mitään. Vähän sitten pitempää seuruuta joka oli parempaa ja siitä pääsi palkkailemaan kunnolla. Ympyrällä sisäkaarteessa ollessa se painoi ihan törkeänä.

Toisena juttuja haukutusta. Jätin ne homokiljahdukset huomiotta ja palkkasin kun rääkäisi kunnon komentavan HAU:n! En tiedä onko tää opetettu sille "väärin", mutta en mä mitään ipo-haukkua tarviikaan, enkä tiedä käytänkö tätä koskaan missään muualla kuin temppuna ja jollekin vastoin pyyntöä liian lähelle tunkevalle puliukolle... mutta on vaan ollut hauskaa yrittää saada sitä käskyn alle! Luulen että toi räkänen vaativa haukku on sitä mitä sen "pitäisi" ollakin että se toimisi koiraa nostattavana, mutta tuskin se nyt pieleen menee tein niin tai näin.

Yksi eteenmeno patukalle, oli hyvä. Sille toimii nykyään kuollut lelu. Vielä vuosi sitten ei todella toiminut joten tämäkin asia niin kummasti rupeaa harjoituksen myötä kehittymään.

Sitten tauolle autoon ja Sieni kehiin. Hetki piti hengähtää ja tasata omaa pulssia mudin kanssa tappeluiden jälkeen. Sienelle vähän naminheittelyitä virittelyksi, ihmetteli jo tässä sitä autolla kyttäävää ihmistä, mutta otin sen haasteena ja koetin itse olla välittämättä. Mentiin tokohypylle, ihminen oli siitä n. 10m päässä. Ajattelin takaperinketjuttaa avoimen luokan hypyn. Sehän on ollut vähän sellaista räpellystä ja koirasta on ihan outoa istua siellä takana ja se lakoaa herkästi maihin ja kun tarpeeksi tulee uusintoja, se lähtee jo menohyppyyn hakatun näköisenä että en osaa kuitenkaan. Siispä vaihe yksi: koiran jättö istumaan, itse toiselle puolen estettä, sieltä kutsu "hyppy"-käskyllä ja pieni apu perusasentoon (apu oli tarpeeton, tulee kyllä ilmankin). Nämä sujui hyvin ja ilmekin oli kiva. Vaihe kaksi: koira seisomaan hypyn taakse, itse kiersin toiselle puolen, josta käskin "istu". Tässä on hidas ja rauhoittelee eli tää on se mikä sitä nyt jostain syystä hämää. Kokeillaanpa kuuriksi istumisia erilaisten luonnonesteiden, aitojen, huonekalujen jne takana. Otin sitten vielä sen viimeisen vaiheen eli menohypystä asti. Tässä tosiaan lakosi monta kertaa maahan ja alkoi olla ihan kauhean näköinen. Otin pienen tauon ihan vaa pannasta kiinni pidellen ja höpöjä jutellen ja palkkasin sitten pari kertaa pelkästä menohypystä, niin piristyi taas. Sitten keksin antaa istu-käskyn selvästi aikaisemmin, eli aiemmin olen odotellut että koira on jo toisella puolella ja vasta sitten antanut käskyn ("koska se on vähän hämillään siitä niin annan sille ainakin aikaa miettiä rauhassa", mikä logiikka?!), niin nyt annoin käskyn jo kun se oli vielä ilmassa. Oli paljon parempi ja istumiset onnistui eikä läjähtänyt maahan saakka! Pitää nyt vielä tehdä tota seisomaan jättöä ja istu-käskyä esteen takaa, haluan että se ilme paranee siinä niin katsotaan sitten tätä ekaa vaihetta uudestaan.

No sitten taisi olla nollauksena vähän lussupallon heittelyitä, leikki aika normaalisti namien saannista, häiriöihmisestä ja hypyllä olleista kauheuksista huolimatta. Sen jälkeen noutoa, ensin pari luovutusta ihan pelkkänä kapulan nostona ja eteen tulona (taskusta palkkana maksisrasia, oli kuulemma kiva ylläri). Peruutin aika reippaasti että toi hyvin, ilmekin oli kiva. Pari hyvin ja sitten alkoi tarjoamaan sitä mun oikeaan jalkaan eikä keskelle, vähän auttelin käsiavuin että korjasi keskelle. Sitten pari vauhtinoutoa kahden lelun leikkinä kapulan ja lussupallon kanssa. Toi pk-kapula on paljon parempi kuin se minitokokapula, ton päälle se ei tee sitä fakin myyrästysloikkaa, ja nytkin oli tosi kivat näpsäkät nostot. Jes ja palkka heti palautukseen lähdöstä. Lopuksi vielä kun kenttä sopivasti tyhjeni, heitin palloa pari kertaa niin kauas kun lähti ja koira sai pinkoa sen kanssa ihan kunnolla. Sienen treenistä jäi hyvä mieli!

Töppönen kävi vielä toisen kierroksen tekemässä eteenmenoja (vein kumpaankin kentän takanurkkaan maksisrasiat, matkaa vaan joku 20-30m). Ekalle, oikealla puolella olevalle, toki täysiä ja suoraan mutta toiselle lähti kaartamaan sinne oikeaan tyhjälle purkille ja juuri kun olin huutamassa sen pois sieltä, korjasi itse linjansa suoraan palkkapurkille. Tarttisi paljon lisää treeniä että se on suoraan eteenpäin :P Koirien ei oo selvästi helppo hahmottaa tätä kentällä eikä varsinkaan maastossa. Sitten se venasi paikallamakuussa pitkään (10min?) kun autoin paria eteenmenopalkkojen viennissä ja höpötettiin sen jälkeen. Kyttäili toisessa päässä kenttää tottistelevaa vieraampaa koiraa aika lailla, mistä pari kertaa ihan huomautin, lopussa piti hyvää kontaktia minuun. Vapautus palloon sieltä suoraan. Parkkiksella autojen luona vielä niitä seuruun käännöksiä ja nyt teki paljon paljon paremmin. En tiedä oliko se vain alkukankea vai mitä ihmettä mutta johan siitä hieronnasta on joka tapauksessa aikaa, niin tuskin tekisi pahaa. Luulen että mudi voisi muutenkin pitää vähän taukoa tottiksista, viikko tai pari edes, kun tuntuu että nykyään sen kanssa saa olla tukkanuottasilla joka kerta jostakin ja mua ärsyttä jo valmiiksi. En tykkää sen asenteesta, se on jotenkin liian sellanen hälläväliä-tapellaan-vaan-turha-neuvoa-ku-teen-miten-haluan. Itsevarmuutta ja viettiähän sille on koko talvi haettu mutta nyt se on liian mulkku mun makuun. Oivoi, koskaan ei kyllä ole hyvä :D Mutta sehän se harrastamisen suola onkin!

Uusi tyttöjen peti