keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Kaikenlaista

Aktiivipäivä Ninan kanssa :)

Alkuun mudille pk-tottis Löytyssä: oli ihan kiepeissä Helmistä, arvasin että ei kuulenäeymmärrä mitään muuta. Helmi ekana paikallaoloon, oi että oli vaikeeta Luksin olla. Seuruuta oli tarkoitus ottaa pikku pätkä ja ampua samalla. Eka setti meni siihen, että koira keskittyi kaikkeen muuhun kun seuraamiseen ja mm. paukun jälkeen kääntyi taakseni poikittain kuikuilemaan Helmiä. Herätin sitä sitten aika rumasti, ja vielä kerran seuruussa huiskaisin remmin päällä naamalle, että nyt haloo olen tosissani, töihin siitä. Sen jälkeen teki tosi hienoa, tiivistä seuruuta, eikä reagoinut paukkuihinkaan. Pallopalkka.

2kg tasamaanouto, lähti laukalla takas, vapautus palloon.

Hyppyestettä ei ollut, joten suoraan a-estenouto. Oli hyvä, vapautus palloon siitäkin.

Eteenmenon virittelyt, Helmi pois paikalla makuusta. Valmistelevassa seuruussa meinasi jo kerran karata, pysähdyin ja otin uudestaan alusta. Nyt seurasi hyvin ja sai luvan lähteä, ja sehän lähti. Hyvin myös maahan, pallo tuli multa. Luksin osalta se oli siinä.

Vaihdettiin kenttää. Sieni kävi tekemässä muutaman toiston tokohyppyä vieraalla esteellä, korotin lauta kerrallaan. Luksille vieraalla pk-hypyllä pari noutoa ja pelkkää menohyppyä, oikein hieno.

Sitten Ninalle. Tallattiin eka Helmin jälki ja tehtiin esineruutu muhimaan. Ruutu n. 30x50m, ylöspäin nousevassa rinteessä, esineitä neljä. Ruutu ehti olla yli tunnin ennen kuin Helmi meni ensin ottamaan yhden esineen ja sitten oli Luksin vuoro. Olin ajtellut, että se saa noutaa kaikki neljä ilman välipalkkoja, autolla odotti mäkkärin hampurilainen. Kaksi ekaa tuli aika vaivatta, kolmatta koira joutui etsimään pitempään. Kerran ainakin lähetin sen uudestaan. Rinne oli tosi haastava, ja tunnin muhiminen ilmeisesti liikaa, koska yksikään koira ei irronnut kunnolla takalaitoihin. Kaksi esinettä oli takakulmissa ja kaksi keskemmällä/edessä, ja ne etummaiset tuli kaikilla koirilla ensin. Luksi etsi kolmatta niin sinnikkäästi, että päätin lopettaa ja palkata sen jo siitä, kun se vihdoin löytyi.

Sienelle ohjelmassa oli paimennusta Ninan lampailla. Liv toimi apukoirana. Sieni teki kolme kierrosta. Odotettiin aitauksen ulkopuolella, että Liv haki lambit kauempaa pienempään aitaukseen. Sieni katseli ihan muualle ja kun ne lampaat sitten tulla vyöryi vauhdilla siihen lähelle, Sieni sai slaagin ja alkoi huutaa :D. Eka kierros meni liinassa ja lähinnä keskityttiin siihen, että huutaminen on kielletty, ei ole mitään tarvetta sellaiseen. Koiraa siis vaan kiellettiin äänistä ja kehuttiin kun se katsoi lampaita rauhassa. Pieni tauko, toisella kierroksella Nina halusi että otetaan liina irti ja koira saa olla vapaana. Se vähän kokeili pöläyttää lampaita ottamalla turhan kovat vauhdit, tän tekee kuulemma suurin osa nuorista koirista, eikä se haittaa, kunhan koira uskoo kun sitä kielletään. Sieni sai ehkä vähän liikaa palautetta kuitenkin, ja tämä sessio venyi niin pitkäksi, että lopussa koira oli jo liian väsynyt. Se ei halunnut juuri irrota mun luota ja vain yhdessä saatiin lampaat liikkumaan. Kolmatta ennen tuli kunnon tauko, kun ajettiin jälki ja tehtiin esineet muiden kanssa. Sieni siis sai levätä. Nyt meno oli jopa mun silmiin aika hyvän oloista, sellaista, mitä sen kuuluisikin. Koira oli irti ja sitä kannustettiin kiertämään aidan viertä nostamaan lauma liikkeelle. Se teki vissiin aika kivasti töitä ja kohteli eläimiä kuulemma silleen mielekkäästi ja järkevästi. Mä en ymmärrä yhtään missä koiran pitää olla ja missä mun jne jne jne, se oli vaikeaa ;P Nyt se myös teki töitä kun vaan seisoin keskellä ja kannustin äänellä, ei tarttenut aina ihmistä tai Liviä avuksi lauman liikkeelle saamiseen.

Kuulemma sillä on jotain vaistoja jäljellä pääkopassaan, ja treenaamalla siitä varmaan saisi ihan toimivan harrastepaimenen. Tää oli se mitä mä halusin tietää, se on vain niin kauhean kiinnostavaa vaikka en sinänsä tiedolla mitään teekään.

2 kommenttia:

Pinja kirjoitti...

Tuo napakan kiellon vahvuuden määrittäminen on kaikkein vaikeinta, kun mä en tunne koiraa ja lampaiden pöllyyttäminen on kuitenkin ihan täysin ja ehdottomasti kielletty meillä. Mielummin hieman liian voimakas kielto, kuin rallaava koira, itsevarmuus tulee kyllä kaikille takaisin, erityisesti sitten, kun oma ohjaaja osaa kannustaa, ohjata ja tarvittaessa kieltää oikeissa kohdissa.

Kata kirjoitti...

Sieni ehkä ajatteli, et tulee loppu kun sorkka-norsulauma vyöryy sen yli :D Olis kiva joskun päästä katsomaan jotain holskujen paimennuspäivää