keskiviikko 29. elokuuta 2012

Jäljet

Töitä on ollut niin paljon ja huonossa rytmissä, että tuntuu ettei ehdi/jaksa tehdä mitään. Tänään koirat oli iltavuoron autossa mukana, ennen kotiin menoa jv-museon puistoon. Ostin niille kaupasta jotkut koiranmakkarapötköt. Onneksi älysin maistattaa ensin, nimittäin tällä kertaa mudi sanoi hyiensyö. Yleensä ne rakastaa noita paskamömmöjä, mutta ehkä euroshopper oli jo liian paskaa? :D No se sai sitten autosta froliceja. Ajatus oli siis pieni puistoesineruutu iltaruokaa vastaan. Hyvä ajatus, mutta esineet on kaikki kotona vaatehuoneessa kahdessa muovikassissa, kun piti siivota autoa viikonlopun mätsärireissua varten. En jaksanut alkaa keksiä jotain muita esineitä, niin päätin vain vaihtaa jälkiksi.

Sienelle 40 askelta suoraa, suora kulma vasempaan, 40 askelta suoraa, ruokakuppi jäljen päässä. Alku oli n. polvenkorkuista harvaa heinikkoa (ylipitkästi kasvanutta "nurmikkoa" puiston reunoilla), vikat 20 askelta tosi tallattua nurtsia/melkeen joku tiepohja. Kuppi oli kannon takana piilossa. Ei juuri tuulta, eikä vanhentunut yhtään. Sieni oli aika pätevä :) Jo autosta otettaessa se loikki mun edessä, oli vissiin ihanaaparasta. Alustanvaihdosta oli hauska seurata, Sieni oikeen teatraalisesti tyhjensi nenää, ravisti ja laski nenän alas. Kiva erilainen motivaatioharjoitus!

Töppöselle pointtina oli lähinnä jana, n. 30m, polvenkorkuisessa heinikossa, ja vituiksihan se meni :D Intoa oli HIEMAN enemmän kuin keskittymistä ja koira siksakkasi ihan sekona. Nosti jonkun väärän jäljen matkalla, otin siinä uudestaan sivulle, rauhoittelin vähän ja käskin sitten uudestaan jälki. Se lähetys on oleellinen, mun pitää olla riittävän napakka, että "jälki" on selvä käsky eikä lupa singota. Nosti takajäljen, keuhkosi sinne ihan hulluna, mutta luojan kiitos kääntyi itse ennen kuin liina ehti ihan loppua. Parikymmentä askelta heinikkoa ja sitten kanssa samanlainen kova alusta kuten Sienellä oli. Mudi ei keskity ollenkaan niin kivasti, koheltamallakin kun sen mielestä onnistuu. Kerin liinaa tosi paljon lyhyemmälle mutta ei siinä paljoa ehtinyt ennen kuin senkin kuppi oli puun takana palkkana. Nooo, jos ajatus oli motivaatio, niin tavoite ainakin saavutettu! Tekniikkaa sitten toisella kertaa ;P

Mä olen vähän miettinyt, josko menisin ihan läpällä kokeilemaan mudin kanssa FH-jälkikokeeseen. Peltojälki on kurinalainen laji, joidenkin mielestä jopa enemmän tottista kuin jäljestämistä. Koiran pitää mennä syvällä nenällä pää alhaalla koko jälki (1-luokassa 1000-1400 askelta, 2-luokassa 2000 askelta) ja sen jäljestämistä arvostellaan koko ajan, toisin kuin metsässä. Kulmatyöskentely on tärkeetä ja esineiden ilmaisun pitää olla kanssa sääntöjen mukaista, ei todellakaan riitä että koira ne näyttää. Kyllä toi sen jäljen ajaisi ja esineetkin sieltä varmaan nostaisi, mutta ei hajuakaan olisko tekniikka ollenkaan riittävä minkäänlaiseen tulokseen :D Pari tuttua vähän jo kannusti että hyvä idea, mee vaan kokeilemaan, mutta kyllä mä arvostan että koira on ensin koulutettu koesääntöjen mukaisesti ja sillä on realistiset mahdollisuudet tulokseen. Sellasta muuten vaan kokeilua pidän lähinnä harvojen koepaikkojen tarpeettomana viemisenä niiltä, ketkä ihan oikeesti on treenanneet...

Mutta joku siinä polttelisi kuitenkin! Vaikka sitä sanotaan peltojäljeksi, niin alusta voi olla myös multaa tms. Ei kuitenkaan hiekkaa tai asvalttia, sikäli kun olen ymmärtänyt oikein. Kovan alustan hommista mudi tykkää ja sillä on kyllä tarkka nenä. Pitäis varmaan kysyä joltain lajin tuntevalta yksäriä, että katsastettais olisko tosta koirasta mihinkään. Ihan hirveesti en sen kanssa jaksaisi tähän lajiin panostaa, kun sillä on noita muitakin ihan tarpeeksi ;P Se oliskin vaan sellanen kokeilu.

Ei kommentteja: