Sieni on treenaillut muutamana iltana vapaaehtoista luopumista/takapalkan alkeita, sain jostain Caniksesta inspiksen. Nami siis kippoon, kippo lattialle, koira on remmissä jotta voin estää namille yltämisen ilman lupaa. Siinä sitä seistään niin että koira ihan melkeen saa namin, annetaan sen tehdä mitä se haluaa, ei kielletä eikä neuvota millään tapaa - kyseessä on koiran vapaaehtoinen päätös ja halu luopua namista ;). Odotetaan siis vaan hiljaa kontaktia. Ensin vapautus pelkästä katsekontaktista, sitten mennään kauemmas kiposta (pitempi hihna/liina tai avustaja varmistamaan) ja koiran pitää todella jättää kippo ja ottaa askelia ohjaajaa kohti, myöhemmin ihan luokse perusasentoon asti.
Uskon, että tällä tapaa kipolle (ja myöhemmin repulle tai autoon kokeessa jätetylle palkalle) karkailua ei tule ollenkaan. Luksille on opetettu pentuna "älä ota" ihan niin, että pistin namin lattialle samalla kun sanoin tuon "käskyn", ja jos koira yritti, nappasin namin vain pois. Kun se malttoi hetken odottaa, annoin luvan. Samasta sille on jalostettu koesuorituksen kehän ulkopuolinen palkka. Ehkä silläkin tavalla olisi saanut paremman luopumisen, jos olisi osannut? Joka tapauksessa Luksin ongelmahan on se, että se ihan-melkein-karkailee palkalle ja joudun kovistelemaan sitä että se pysyy mun luona. Siinä ei ole mitään vapaaehtoista luopumista, se on silkkaa (rakoilevaa :P) hallintaa.
Haluan, että Sieni haluaa jättää palkan ja tarjota kontaktia. Töppönen tekee niin, koska käsken.
Pentu on hiffannut pointin yllättävän nopeasti. Odotin paljon isompaa sienistä vinkuvonkuraivaria. :D Tänään olen jo pyytänyt sivulle ja tehnyt peruuttaen liikkeestä maahan, kun koira on itse tulossa mua kohti pois namilta. Toiminta on vähän hidasta, mutta se johtuu varmasti vaan siitä että elikko miettii mikä on homman nimi, ja tulee nopeutumaan jahka herneet asettuu järjestykseen ;)
© S.K.
Uskon, että tällä tapaa kipolle (ja myöhemmin repulle tai autoon kokeessa jätetylle palkalle) karkailua ei tule ollenkaan. Luksille on opetettu pentuna "älä ota" ihan niin, että pistin namin lattialle samalla kun sanoin tuon "käskyn", ja jos koira yritti, nappasin namin vain pois. Kun se malttoi hetken odottaa, annoin luvan. Samasta sille on jalostettu koesuorituksen kehän ulkopuolinen palkka. Ehkä silläkin tavalla olisi saanut paremman luopumisen, jos olisi osannut? Joka tapauksessa Luksin ongelmahan on se, että se ihan-melkein-karkailee palkalle ja joudun kovistelemaan sitä että se pysyy mun luona. Siinä ei ole mitään vapaaehtoista luopumista, se on silkkaa (rakoilevaa :P) hallintaa.
Haluan, että Sieni haluaa jättää palkan ja tarjota kontaktia. Töppönen tekee niin, koska käsken.
Pentu on hiffannut pointin yllättävän nopeasti. Odotin paljon isompaa sienistä vinkuvonkuraivaria. :D Tänään olen jo pyytänyt sivulle ja tehnyt peruuttaen liikkeestä maahan, kun koira on itse tulossa mua kohti pois namilta. Toiminta on vähän hidasta, mutta se johtuu varmasti vaan siitä että elikko miettii mikä on homman nimi, ja tulee nopeutumaan jahka herneet asettuu järjestykseen ;)
© S.K.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti