Tottelevaisia

Ohjatut ryhmät pyörähti uudelle kaudelle ja me teimme samalla paluun. Parin viikon päästä alkaa maanantaisin alkeiskurssi, joka lykättiin minulle. Sienellä on paikka tiistain AVO/VOI-ryhmässä. Lämmin treenihalli on kyllä varsin hulppea saavutus vihdoinkin, ja ihan innolla odotan talvikautta :) Meiltä on hallille ihan lyhyt matkakin ja mikä jottei voisi vaikka kävellä treeneihin. Tosin jotain jää taatusti aina matkasta, koska autossa on kaikki ja olen hyvin huono etukäteen tietämään mitä aion tarvita.

Sunnuntaina ja maanantaina palveluskoirailtiin eli oltiin Luksin kanssa tottiskentällä. Yksi kaveri on tulossa kanssa piirinmestiksiin, niin pidettiin yhteistreenit. Mulla on aika hyvä luotto koiraan. Siinä paikallamakuussa ei ole ollut mitään ongelmia sen keväisen jälkeen. On treenattu karvaisen ison mustan koiran kanssa, on juoksutettu toisia koiria läheltä ja huudeltu hyvinkin provosoivalla, kimeällä, meilläkin käytössä olevalla "tule!" tai "tänne!" -kutsulla. On häiriköity muilla tavoin. Mudi makoilee aivan rauhassa ja katselee kuten aina ennen. Noin muuten tehtiin sunnuntaina koko tottis ja isoin puute oli ehkä esteet. Olisi kiertänyt kummankin menon! Minusta sillä menojalka vipatti niin kovaa että se päätti oikoa vinoon lentäneelle kapulalle. Luoksetulossa jäin jalat tosi haralleen seisomaan ja jarrujen pettäessä koira sukelsi mun jalkojen väliin :D Eteenmenossa ihan hiinä ja hiinä että totteli maahan-käskyä, ja seuruussa se vähän reagoi varsinkin ekaan paukkuun (pompahtaa). Noin muuten yleisökin kommentoi että oli hienoa tekemistä. Maanantaina jo pimeässä parin valon varassa ilmoittautuminen, lyhyt paikallamakuu, seuruu, henkilöryhmä ja luoksetulo. Nytkin se oli vähän ylivireessä ja seuruu oli aikamoista tällaisen tokonillittäjän silmään. Luoksetulossa tuli niin kovaa päin että murahdin sille ennen kuin se saavutti mut. Loppuviikosta voisi vielä ampua, ottaa pari luoksetuloa ja kerrata esteet, ja ohjaaja heittelee kapulaa itsekseen että se lentää sinne minne pitää. Jäljeltä taidan tehdä vaan parit keppitreenit omassa pihassa, jana meni lauantaina niin hyvin että en taida enää hinkata.

Sieni on tehnyt joka ilta jonkinlaista esineruutua, vähintään ns. rakennusetsintää tossa takapihan teollisuusalueella. Ei mitään ongelmia, etsii kolmekin ilman välipalkkaa. Voi voi.

No mutta tänään ekaa kertaa hallilla! Tai mä olen ollut kesällä parissa talkoissa ja Sieni tokonäytöksessä, mutta varsin uusi paikka se meille oli kuitenkin. Ryhmässä on viisi koirakkoa. Aloitus kehäänmenotarkastuksella ja paikalla makuulla (3min piilossa). Meni jo alussa suoraan lonkalleen, noin minuutin kohdalla oli vähän jotenkin vaihtanut asentoa ja nuuhkaissut maata. Lopussa ei reagoinut liikkurin "käskyyn" mutta nousi hyvin ekalla omalla käskyllä, hienoa.

Tehtiin ekalla kerralla kukin oma luokka läpi, osa teki kokeenomaisesti palkkaamatta, mutta mä palkkasin reilusti. Lisäksi pyysin hyvin hennon käskytyksen, lähinnä liikkeiden alut. Seuraamiseen tilasin paljon pysähdyksiä, joista oli kätevä palkata namilla (liikkeessä palkkaaminen on mulle edelleen jotenkin vaikeaa, siis jatkaa sujuvasti siitä eteenpäin). Sieni oli viimeisenä, joten se kerkesi lojua autossa hyvän aikaa paikallaolojen jälkeen. Kehässä palkkasin sen vinkupallolla joka liikkeen jälkeen.

Seuraaminen oli tosi kivaa ollakseen käskytettyä! Siis vau! Vasemmalle käännös edelleen passivoi koiraa, samoin täykkäri. Juoksussa vähän irtaantui sivuttaissuunnassa. Ei varmaankaan aurannut, kun kukaan ei sanonut siitä mitään. Pysähdykset tuli juuri riittävän tiuhaan ja koira teki kivalla ilmeellä eikä lainkaan ahdistunut liikkurista, yleisöstä tai mun hienoisesta uuden ryhmän&paikan jännityksestä.

Liikkeestä maahan menossa annoin käskyn koiralle itsenäisesti. Sivulle nousussa ei ennakoinut. Vähän pystympään olisi voinut nousta istumaan, muuten hyvä.

Luoksetulossa liikkuri käskytti vain alun kutsuun saakka. Otin varmaan puolet lyhyemmän matkan ja kutsuin stopista itsenäisesti jatkoon. Voisi se vähän terävämminkin pysähtyä, mutta pysähtyi, ei ahdistunut liikkurista, ei alkanut valua, ja lopun vauhti oli hyvä. Sivulle tulot sillä jää kaikki vajaiksi, siis edestä sivulle siirtymät. Pienellä käsiavulla kyllä tekee kiepsahdukset täysiksi. Mitähän tämän kanssa nyt tekisi, hinkataanko kuntoon vai vaihdetaanko takaa kiertäväksi?

Liikkeestä seisomisessa pyysin kanssa hiljaisen liikkurin ja tein itse. Kävin vain vähän matkaa takana, mutta oikea etujalka oli silti jotenkin oudosti. Ei se varmaan kääntynyt katsomaan, olisivat huomauttaneet muuten, mutta ehkä se pysähtyi jo jotenkin vinoon. Liikkurin käskyyn sitten reagoi ennakoimalla perusasennon. Otin askeleen eteenpäin ja nostatin koiran ylös, uusinnalla pysyi ja sai pallon suoraan siitä.

Nouto vieraalla kapulalla. Hyvä meno, siisti nosto. Koiran ollessa tulossa laukalla (!) takaisin kehuin ja näytin käsiavun eteen tulemiseen. Tulikin ihan hyvin. Sivulle siirtymä vajaa, mutta ei ennakoinut liikkurista huolimatta. Eikä ahdistunut :)

Hyppy oli muuten tosi kiva ja hyvällä ilmeellä tehty, mutta se lopun perusasento... kehuin hypyn takana istumisesta äänellä.

Viimeisenä kaukot selkä yleisöä päin. Koira meinasi muutaman kerran mennä pallon kanssa liehittelemään yleisöä, mutta kutsuin sen vaan pois. Tämä pitäisi nyt ensi viikoksi päättää, voisi kokeilla että ne käskee sen ystävällisesti pois. Kaukoissa pelkäsin että sitä ahdistaa selän taakse jäävät ihmiset, mutta päätin tehdä silti niin ja jäädä itse vain tosi lähelle (1-2m). Oli oikein näpsäkkä! Heti kun lähdin koiraa kohti, se kiepsahti lonkalleen. Nousi kyllä siitä hyvin sivulle, mutta voi voi näitä. Kun en tiedä johtuuko ne siitä lonkasta. Nyt on ainakin paljon apusilmiä seuraamassa meneekö se aina samalle puolelle vinkuraan ja tekeekö se ylipäänsä sitä läheskään aina.

Lopuksi vielä rinkiin perusasentoon istumaan ja keskellä ollut kouluttaja kävi yksitellen huutamassa koiran naaman edessä "käsky", "maahan", "tule" ja mun pyynnöstä Sienelle myös "ei". Sientä ei kouluttaja haitannut, se piti hienoa kontaktia minuun, mutta viereisten koirien ohjaajien "ei!" omille koirilleen oli Sienestä vähän hurjaa. Nopeasti se pääsi siitäkin yli. Iltaruoka oli mukana ja se sai lopuksi sitten sen. Luulen, että alan aina hallille mennessä tekemään niin. Tänään jäi siis esineruutusulkeiset tekemättä mutta eiköhän se piski ruokansa jo ansainnut :) Mukavaa olla takaisin kaupungissa!