sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Melkein-viikonloppu jatkuu

Sienen kanssa Jyväskylän KV-näyttelyssä, tuomarina hollantilainen Dick Rutten. Veli Ruka oli houkuteltu mukaan ja se onkin ehkä se edellytys millä mä jaksan mitään missikisoja ylipäänsä, seura meinaan. Oltiin paikalla joskus puoli 11 aamulla ja kehään päästiin vissiin kolmen maissa. Tuomari oli tosi perusteellinen ja hitaahko ja aikataulut taisi vähän venyä. Holskut oli vikana, joten ei niille tarkkaa aika oltu annettukaan, ehkä olin itse laskenut väärin. Ajatus oli että hyvä olla ajoissa, jotta kersat ehtii vähän tottua paikkaan ja rauhoittua. Ekat puoli tuntia olikin ihan kauheaa, herrajeesus kun se nenä on pakko tunkea ihan joka paikkaan, höseltää, sinkoilee, ihmettelee, tutkii, plaaplaa! Käytiin kiertämässä myyntikojuja, joita oli tosi vähän, mutta joista silti löysin neljällä kympillä jotain roinaa mitä en oikeasti olisi edes tarvinnut. Käytiin välillä katsomassa ohjeisohjelmaa ja tilan vastakkaisessa nurkassa omassa kehässä belgien etenemistä, että osataan olla paikalla oikeaan aikaan. Sieni ja Ruka nujusi joka välissä, vaikka yritettiin kuolaisten turkkien välttämiseksi pitää niitä erossa toisistaan. Joo haha! Ulkoilutusalueelle pissaaminen ei tod onnistunut, niin piti käydä ulkonaulkona etsimässä nurtsi, mihin arvon neiti pystyi sitten laskemaan pitkät lirit. Mitään alustoja, kuulutuksia, katsomoa tms Sieni ei arastellut yhtään, itse asiassa yhtä muovilla päällystettyä alustaa mietittiin Sinin kanssa että huomaskohan ne urpot edes missä kävelevät... :X Aina kun istuttiin pitempään paikoillaan jossakin, Sieni kävi ihan hyvin maate ja retkotti välillä katollaan niin löysänä, että piti ihan tarkistella että ei kai se ole lakannut hengittämästäkin. :D Kaiken kaikkiaan hyvin sieninen suoritus sisähallissa siis!


Kehään mennessä Sieni oli ihan kypsä nukkumaan. Siis oikeasti väsynyt. Puolen tunnin tai tunnin hengailu olisi ollut ihan jees mutta toi neljä ja puoli tuntia oli ihan liikaa. En mä edes tajunnut hetsata sitä mitenkään kun en ole ajatellut että näyttelykehässä pitää tehdä mitään suoritusta, sen kun pönöttää. No, ehkä olisi voinut :D Sieni esiintyi tosi nätisti. Luulen, että tuomarin kommentti tuli siitä, että hän kävi napsuttelemassa sormia kaikille koirille ja olisi halunnut että ne reagoi kovasti siihen. Sieni oli käsketty seisomaan eikä se tainnut juuri vilkaistakaan. Juoksu oli musta ihan jees, ei sitä tarttenut perässä lainkaan vetää, mutta ei se mitään hyppypomppaloikkaa todellakaan ollut.

"1,5 year. Excellent type. Correct size and head line. Correct topline. Good forechest. Correct angulated front. Round in croup (?). Forefeet should be stronger. Coat structure correct. I wish her more drive.
-> AVO ERI1 SA PN2 VARA-SERT CACIB


Melkein-sert ja melkein-tokovalio eilen. No, joskus se on tällaista. :D

Rukalle EH, sille toivottiin muistaakseni lisää etukulmauksia ja etuosa/rinta oli hieman kapea. Käytöksellään Ruka erottui selvästi edukseen; yksi junnu-uros väisti tuomaria ja Rukkanen sitten pussasi senkin edestä. <3

Parasta oli hengailu ja tuttujen kanssa juttelu, 40e ostokset mitä tein ja mondioringnäytös. Ruusukkeet heitin siivoojan kärryn roskikseen ennen kuin pääsin ihan ulko-ovellekaan. Cacibilla sai pytyn tai 6e lahjakortin ja Sini sai hakea sen kun evvvvvvvvk. Sen verta hei kiinnostaa :D Tuli jo kommenttia että moni olisi noista saavutuksista tosi iloinen. No en mä vaan osaa olla, mutta en kyllä tosiaan myöskään itke itseäni uneen :D Se sertti olisi ollut ihan hauska mutta samapa tuo. Kyllä mulle kaksi eriä riittää, ja varmaan riittää jalostustoimikunnallekin, Sienelle kun käytetään lyhkästä urosta niin poikkeuslupaa varten pitää todistella rodunomaisuutta ja hyvyyttä. Ihan riittävän hyvä sekarotuinen piski rotuunotetusta emästään jne tää kyllä nyt saa olla todistettu olevan. Ehkä jonnekin erkkariin menen joskus vielä aiheuttamaan pahennusta ja hengaamaan (voisipa tilata kauniin kesäpäivän sään!) ja varmaan mut saa houkuteltua mukaan ihan tavan näyttelyynkin, mutta mitään varsinaista sertijahtia ei todellakaan oo inspistä lähteä toteuttamaan.

Nyt sitten jännätään tuleeko kennelyskää, nenäpunkkeja ja muita tuliaisia. Sienen nenä kyllä kävi ihan joka saatanan paikassa.

Kuvista kiitos Katjalle!

2 kommenttia:

Minna kirjoitti...

Vaikka mua jollain tapaa lähes ärsyttää sun tapa väheksyä, mollata ja olla muutenkin nega omasta ja koirien menosta, niin silti huomaan eksyväni ekan käynnin jälkeen uudelleen ja uudelleen tänne.

Syntymäpessimistinä taidan oikeasti kaivata tämmöstä, vaikka kuinka yritän positiivariksi muuttua. :D

laura kirjoitti...

Mä oon vähän tällanen vittumainen ämmä. :D Kyllä niitä oikeesti rakastetaan ihan hirveenkauheenkamalasti!