lauantai 10. marraskuuta 2012

EVL2 253p

Ei vittu ole edes totta... no, heseterapian jälkeen olen jo paljon paremmalla mielellä, mutta oli kyllä itkuun purskahdus lähellä. Tää on niin epäkiitollinen laji, yksi pieni moka vie välillä niin paljon pisteitä, että tuntuu niin väärältä. Mutta se vain on lajin henki ja ei muuta kuin nokka kohti uusia pettymyksiä ;P

Varkaudessa tokokokeessa, tuomarina minulle uusi tuttavuus, erittäin nipoksi osoittautunut M. Puranen. EVL:ssä seitsemän koirakkoa, me kolmas, viimeisenä hallitseva maailmanmestari C E-P. Tuntui, että tuomari ei jakanut kellekään kymppejä mistään, ja ajateltiin että ehkä se säästeli ne Christalle. Onneksi arvostelu oli tasapuolista ja the nimeltä meni pisteitä pikkuvirheistä siinä missä muiltakin. Tasaisen nipo siis, ne harvat kympit oli kyllä todella ansaittuja sitten.

Luksilla oli todella kiva vire koko päivän ajan. Lisäksi se oli erittäin hyvin kuulolla. Meillä nämä yhdistyy aikamoisen harvoin, joko menee yli tai ali, ja helposti sitten ennakoi tai tarttee lisäkäskyjä ainakin jossain kohtaa...

Istuminen: 10

Makuu: 7. Tuplakäsky ylös ja oli haistellut kaksi vai peräti kolme kertaa. En tiedä rekisteröikö tuomari tuplakäskyä koska olisihan se ollut jo seiska pelkän haistelun takia...

**

Seuruu: 8,5. Sivuaskeleet tuli melkein alussa ja vasemmalle tehdessä koira yritti taas puskea jalkojen väliin, mutta liiskasin sen ja yritin potkaista. Voi helvetin helvetti, tää on sen tokokoetemppu nyt selkeesti. Välillä vähän kontakti eli, odotin ehkä 7,5 korkeintaan, joten aika armolliset pisteet.

Zeta i-m-s: 9. Olipas stressi, edelliselle koirakolle liikkuri sanoi kehässä i-s-m ja hää käskytti sillä tavalla ja sai kasin. Seinällä oli kuitenkin i-m-s ja varmistin vielä ennen liikkeen alkua että miten päin se oikein oli. En tiedä mistä meni piste. Tuomari tykkäsi kulmista ja asentojen nopeudesta, joten ehkä jossain niissä oli parantamista meilläkin. Ei kommentoinut mitään ellei erikseen kysynyt.

Luoksetulo: 9. Possu kuunteli ja tuli oikein suoraan sivulle :) Olin tyytyväinen.

Ruutu: 9½. Ei havaintoa taaskaan mistä sai vähän pisteitä vietyä. Joo, olen ehkä vähän katkera, kun kyläkisoissa meininki oli että mistä vaan voi ottaa pois, otetaan. Ehkä lopun seuraamaan tulosta, sehän ei ole kovin kaunista seuruuta meillä?

**

Ohjattu, vasen: 8,5. Olisihan ne kommentit olleet ihan kivoja kuitenkin. Minusta vauhtikin oli varsin hyvä. Jäi merkille taas tosi vinoon, mutta otti suunnan oikein loistavasti.

Metsku: 9. Yritin kaivaa autosta kapulaa kehien välissä, mutta en ehtinyt löytää sitä. Olisin ottanut vähän sulkeisia ulkona. No, päädyin vaan antamaan hakee-käskyn tosi tylysti ja ehkä se auttoi, nosti aika reippaasti ja siivosti. Paluukin laukalla!

Tunnari: 0. Ehkä se oli vähän liian vireessä, mulla oli ihan epätodellinen olo kuin kehässä sujui kuin tanssi. Oli melkeen yhtä hyvä flow kuin siellä yökokeessa muinoin o_O Olisin voinut vähän sitä rauhoitella jos olisin tajunnut... vauhdilla kapuloille, olivat rivissä. Oma kolmas oikealta kaikilla. Aloitti oikealta, meni vasempaan päähän, nosti toisen vasemmalta, sylkäisi sen pois ja oli ihan sen näköinen että UPSMITÄMÄTEIN!, jatkoi haistelua ja otti oman. Taisi palauttaakin laukalla. Se ei ole ikinä tehnyt näin... :( Yleensä mua ei lohduta yhtään se mitä toisille tapahtuu, tai jos muutkaan ei onnistu, mutta Christan koira teki ihan saman ja silloin tuli jotenkin lohdullinen olo, että eläimiä ne vain on, vahinkoja sattuu kaikille. Jopa maailmanmestareille, niin miksi ei meille tavan tallaajille.

Kaukot: 7,5. Koiran luota poistuessani mietin vain että voiko lysähtää maahan parkumaan kesken kehän. No ei, nyt kun se tekee siistit kaukot, se saattaa vielä saada sen ykkösen, eihän tunnarin kerroin ole kuin kolme. Siispä teemana vain napakka käskytys, että tekee kaiken ekalla. Järkkä oli i-s-i-m-s-m. Teki vaihdot ekalla mutta taisi tulla aika lailla eteenpäin. Näistäkin tuomari oli tosi tiukka.

Ja siis se 253p, kakkostulos. Jos se olisi saanut vähän enemmän siitä ja tästä ja tosta, ja jos ja jos ja jos. Jos vitutukseen voisi haljeta, niin sen olisin tehnyt. No, yksi sai 255,5p ja sitä vasta mahtoi vituttaa! Heseterapian jälkeen oli jo parempi mieli, ja olen mä kokonaisuutena tosi tyytyväinen koiran suoritukseen. Se virhe oli kyllä ihan puhtaasti sen moka ja ottaahan se päähän. Mutta elämä on. Nokka kohti uusia pettymyksiä vain, kyllä se sieltä joskus tulee.

1 kommentti:

E kirjoitti...

Onneksi uuteen sienikauteen on pitkä aika - ehditte saada sen ykkösen, ja me saamme apurin metsään. Tsemppiä vaan!