Tokot

Sienen ryhmällä ekana paikalla makuu. Neljä koirakkoa, me toisena oikealla. Maahan hitaahkosti mutta ekalla, palkkasin siitä, ja käännyin palkkaamaan myös poistuttuani askeleen. Menin melkeen suoraan piiloon (lämmin toimistopuoli), vahdin ikkunasta. Muita koiria käytiin palkkaamassa ja vissiin ojentamassakin ja Sieni siellä hieman rauhoitteli itseään. Tulin sitten esille ja kävin välipalkkaamassa. Loppuajan olin näkyvissä. Palkka maahan, nousi silti ekalla myös sivulle, josta loppupalkka.

Seuruuta pareittain eli noin metrin väli sivusuunnassa, kummallekin sama käskytys. Oli hauskaa! :D Sieni ei ottanut lainkaan häiriötä toisesta koirakosta. Tein alkuun namiavuin, mutta oli siellä pitkää pätkää ilmankin. Täyskäännös ei luonnistu ilman apuja, koira jäi tyhmänä pönöttämään :D

Omalla vuorolla pyysin noutoa. Pito on kunnossa :) Eteen koira ei osaa tulla kapulan kanssa apujenkaan kanssa kovin hyvin, se jää siis helposti kauas ja vinoon. No, ei se osaa sitä ilman kapulaakaan, joten se pitää ensin treenata kuntoon. Nyt sillä ei vain ole käsitystä mitä tarkoitan. Mietittiin, onko koiran vaikea tulla lähelle, se näyttää kuulemma vähän siltä. Ei ehkä kuitenkaan siitä ole kyse, en oo huomannut muualla sellaista, ja uskon että se ei vaan tiedä mikä on haluttu paikka. Tehtiin myös niin, että jätin kapulan mun ja koiran väliin ja koiran piti nostaa siitä se luovutusasentoon. No, montaa asiaa ei voi treenata kerralla, joten tätäkään on turha jatkaa ennen kuin se tietää mihin sen pitäisi se palikka tuoda. Sain palautetta, että mä puutun liian pian enkä anna koiran yrittää, tällaisen koiran kanssa siinä pitää olla tarkka. Siis tuli joku sinnepäin-suoritus niin otin jo kapulan koiralta pois "oho, uudestaan" kun se vasta mietti mitä sen pitäisi tehdä ja mun olisi pitänyt malttaa olla joko ihan hiljaa tai korkeintaan auttaa sitä tekemään oikein. Yrittämistä pitää kannustaa eikä olla heti neuvomassa. Uskon että tässä on perää, koska olen tosi huono muussakin elämässä siinä, että vaan odotan ja annan toisen kokeilla itse. :P

 Lopuksi vielä vauhtinouto, joka oli kauhean epävarma ja hidas kaiken tän hinkkaamisen jälkeen... no sain toisella kertaa ihan kohtuullisen niin palkka ja lopetus siihen.

Hyppyä (palkka koiran taakse sen ja esteen väliin koiran ollessa vielä hyppäämässä/juuri laskeutunut) ja alokasluokan jääviä tein omalla ajalla. Ja sitten otin toimistosta kisakirjan, pitää muuten muistaa maksaa se seuran tilille. Tykkään että on kirjat valmiiksi täytettynä ekassa kokeessa, niin on yksi stressin aihe vähemmän. Jos sitä vaikka tän vuoden aikana lupais korkata, näin just yhden videon missä alokasluokasta tuli hyvä ykköstulos ja se meno oli musta paikoin ihan kauheeta, kyllä mekin sellaseen pystytään ihan heittämällä!

Töppönen teki alkeisryhmässä mallikoirana kaikkia jääviä. Siis ihan alkeisopetus runsain avuin ja kuinka niitä apuja aletaan sitten häivyttää. Lisäksi se oli paikalla oloissa mukana, kun toisessa ryhmässä oli tänään vain kaksi koiraa neljästä, niin niiden välissä täytteenä.

Myöhemmin sitten otin sen kanssa kentällä keskenään sellaista nopeeta ja vauhdikasta; puukapulan nostoja leikin lomassa, luoksetuloa niin että poistuin juosten, kerran läpi, kerran stoppi lelun lentäessä samalla ja vikana kutsuin koiran olan yli perääni. Merkkiä matalilla kartioilla, oli alkuun hahmotusongelmaa kun kapulakin oli jäänyt ihan lähelle, mutta kyllä se siitä. Kaukojen vaihtoja läheltä (1m) nopeassa tempossa. Lopuksi koira oli jo autossa kun huomasin, että treeniliivin taskussa on kourallinen nameja jäljellä. Otettiin vielä tunnari parkkiksen puolella. Oman nostettuaan koira lähti palauttamaan laukalla, josta heti vapautus ja sai kaivaavarastaapenkoa namut taskusta. Jesjes, jäi hyvä mieli!

Kalju sininen siäni