Sieni ja Ruka treffasivat tänään samalla kun töppönen kävi tokokokeessa. Ruka on selvästi jo isompi, siitä tulee varmaan aika iso ja vankka uros. Omasta mielestään se on jo tosiäijä, sellaset oli elkeet aina välillä. Välillä sitten, mm. veteen tiputtuaan, oltiinkin hyvin mammanpoikaa :D Muistan kyllä vielä ihan hyvin että elämä puolivuotiaan uroksen kanssa ei aina ollut kovin helppoa ja mukavaa, mutta lohdutukseksi: kyllä Rukallekin kasvaa aivot päähän tossa parin vuoden sisällä. ;D
Pennut sai ensin tehdä jäljet. Meillä on ihan erilaiset tavoitteet, ja pentujen jäljet ja jäljestämishistoriakin aivan erilaiset, mutta näen niiden työskentelyssä silti tosi paljon samaa. Ne keskittyy tosi hienosti, on hommia tehdessään intensiivisiä eikä hösellä kuten muuten :P, ja on luontaisesti maavainuisia. Sikäli kun peltojäljestä ymmärrän niin musta Rukan työskentely on tosi hienoa! Harmi ettei älytty ottaa videoita.
Sienen jälki oli kokonaan tallattu kaistale, kolme keppiä, keppien välit pari metriä. Lähtöön laitoin pari nappulaa, että pentu pääsee jutun juoneen kiinni. Otin alkuun yhdellä ylimääräisellä kepillä pelkkää ilmaisua parkkiksella, ja vähän (tai aika paljon? :D) sitä pitikin muistutella että reilun viikon tauon jälkeen palasi tämä juttu mieleen. Itse jälki menikin sitten tosi mainiosti! :)
Sitten käytiin käppäilemässä, matka ei ollut pitkä ja pääosin seistiin kuvaamassa pentuja. Luksi oli aluksi ja lopuksi vähän aikaa messissä, mutta se haluaa edelleen vaan raiskata Rukaa... mä en jaksa tapella sen kanssa, joten pistin sen autoon. Kuvia oli yli 150kpl mutta ihan suttua kaikki.
Kaukaa otettu kuva, mutta pentujen erot näkyy hyvin. Sieni on veljeensä verrattuna pieni, ketterä ja siro. Rukaa alkoi jossain vaheessa vituttaa kun se ei pysynyt kunnolla matkassa mukana :D Painiessa Rukalla taas oli ylivoima ja Sieni oli pääosin alla. :D
Sama paikka, 24.8. otettu kuva linkkinä:
Parempaa kimppaseisomakuvaa ei ole, tässäkin ne oli sattumalta hetken:
Painit oli aikamoiset!
Pennut sai ensin tehdä jäljet. Meillä on ihan erilaiset tavoitteet, ja pentujen jäljet ja jäljestämishistoriakin aivan erilaiset, mutta näen niiden työskentelyssä silti tosi paljon samaa. Ne keskittyy tosi hienosti, on hommia tehdessään intensiivisiä eikä hösellä kuten muuten :P, ja on luontaisesti maavainuisia. Sikäli kun peltojäljestä ymmärrän niin musta Rukan työskentely on tosi hienoa! Harmi ettei älytty ottaa videoita.
Sienen jälki oli kokonaan tallattu kaistale, kolme keppiä, keppien välit pari metriä. Lähtöön laitoin pari nappulaa, että pentu pääsee jutun juoneen kiinni. Otin alkuun yhdellä ylimääräisellä kepillä pelkkää ilmaisua parkkiksella, ja vähän (tai aika paljon? :D) sitä pitikin muistutella että reilun viikon tauon jälkeen palasi tämä juttu mieleen. Itse jälki menikin sitten tosi mainiosti! :)
Sitten käytiin käppäilemässä, matka ei ollut pitkä ja pääosin seistiin kuvaamassa pentuja. Luksi oli aluksi ja lopuksi vähän aikaa messissä, mutta se haluaa edelleen vaan raiskata Rukaa... mä en jaksa tapella sen kanssa, joten pistin sen autoon. Kuvia oli yli 150kpl mutta ihan suttua kaikki.
Kaukaa otettu kuva, mutta pentujen erot näkyy hyvin. Sieni on veljeensä verrattuna pieni, ketterä ja siro. Rukaa alkoi jossain vaheessa vituttaa kun se ei pysynyt kunnolla matkassa mukana :D Painiessa Rukalla taas oli ylivoima ja Sieni oli pääosin alla. :D
Sama paikka, 24.8. otettu kuva linkkinä:
Parempaa kimppaseisomakuvaa ei ole, tässäkin ne oli sattumalta hetken:
Painit oli aikamoiset!
1 kommentti:
Aksasta ensinnäkin. Olen ajatellut niin, että pitäisi kisata hirveästi, jotta tulisi kunnon rutiini etenkin koiran ohjaamiseen ja mielialojen lukemiseen.
Kuulun myös porukkaan, joka ei kestä ekstraa kisapäivänä. Tosin yritän tsempata itseni vielä ennen kisaa kuvittelemalla, että illalla kirjoitan blogiini "vaikka sattui näin niin silti..." Sitä kirjoitusta en ole päässyt vielä napsuttelemaan.
Tokoilusta - osaattehan te tosi hyvin. Kyllä ne ykköset vielä napsuu.
Sieni on siro ja kaunis tyttö!
Lähetä kommentti