Monenlaista uintia

Nyt on koiria liikutettu! Torstaina käytiin lumikenkäilemässä ekaa kertaa tänä talvena. Ei oltu ikuisuuteen oltu metsässä lenkillä kaikkien muiden kiireiden ja väsymyksen takia, joten se tuli hyvin hyvin tarpeeseen. Lunta oli paikoin metsässä niin vähän, että ilman lumikenkiä olisi marssinut nopeammin. Aukeilla paikoilla sitä oli kuitenkin ihan kivasti ja koirat joutui "uimaan" :)

Pönen mielestä kaikki fyysinen rasitus on ihan yliarvostettua. Töissä ollessaan sillä ei ole esteitä, on vain hidasteita, eikä mikään sää tai olosuhteet häiritse sitä. Vapaalla se on sitten aivan erilainen laiska hienohelma ja uiminen, juokseminen, lumessa möyriminen jne "ei minkään takia" on aivan typeristä typerintä hommaa. Miksei niinku voitais vaan kävellä tiellä hä? Sitä jurppi aika lailla se touhu nytkin, ja se päätti kostaa tappamalla jonkun kepin. Harmi vaan, että se tuli valinneeksi niin ison, ettei se siellä hangessa saanut kuljettua keppiä mihinkään. Sekös vasta jurppikin! Näinä hetkinä on aivan ensiarvoisen tärkeää pysyä hienotunteisena ja olla katsomatta, saati nauramatta! :D Tämä on yksi mudijuttu, joku siinä koirassa vaan on mikä tekee siitä hyvin inhimillisen. Sillä myös selvästi on sisäsyntyinen tarve ajaa tahallaan itsensä vittuuntuneeksi. Sitten se aikansa kiroilee ja sen jälkeen tulee ilmoittamaan, että katso nyt mua. Silloin se haluaa että sille nauretaan, se on vaihtanut pellevaihteelle. Murit <3

Tänään olikin sitten vuorossa uuden Huvihurtan uimalan testausta! Olin ajatellut viedä vain Sienen, syystä että mudin mielestä tollaset paikat on kauheita (se käy läpi päässään eläinlääkäri? kuolen! toisia koiria? kuolen! ahdasta ja umpikujia enkä pääse enää ulos? kuolen! ai eikö? no kuolen silti!), mutta ohjeissa sanottiin, että puoli tuntia on liian pitkä aika yhdelle koiralle. Mudi oli sitten roudattava tauottamaan. Se on käynyt ennenkin uimalassa, ja sellaisessa paikassa normaalisti niin kauheat vieraat ihmiset eli uittaja onkin mudin mielestä sen ainoa keino jäädä henkiin, eikä sillä ole mitään ongelmia käsiteltävyyden suhteen. :D Aluksi sitä nytkin tietenkin ahdisti ja se olisi koko ajan kääntynyt kannoillaan ja marssinut takaisin autoon, parin ekan uimakierroksen jälkeenkin se piti lelua yhä suussa ja määrätietoisesti veti alas ja ulos päin. Mutta kyllä se siitä lähti ja aika pommilla hypittiin menemään, välissä nuoltiin uittajan naama ja olisi kyllä vähän muutakin kokeiltu jos ei olisi kielletty... ne juoksuhuurut lienee haihtumassa, koska koira tuntuu välillä olevan jo takaisin tässä maailmassa, mutta toi kaiken nylkytys on edelleen varsin herkässä. Sosiaalisissa tilanteissa se kyllä tosin on sille ihan normaali sijaistoimintokin.

Sienellä oli just niin hauskaa kuin arvelinkin. Siltä otettiin pelastusliivit pois heti ekan kierroksen jälkeen, koiralla on hyvä tekniikka mutta liivien kanssa se antaa mielellään takajalkojen vain matkustaa ja ui siis paremmin ilman kellukkeita. Ei meillä mitään omia leluja mukaan tullut, kaikki vesilelut taitaa oll mökillä, mutta uittaja valitsi pönelle lasten muoviankan (ja koira otti niin kovan, olin varma että ei se leiki millään koska kuolen!) ja Sieni sai tavan tennispallon. Sieni oli pallo suussa vedessä niin onnellinen ja kääntyi minne käskettiin näyttäen sellaselta "en tiiä mitä tässä oikein tehdään mutta ainakin mulla on pallo". <3 Kamera oli mukana mutta jäi reppuunsa, ei siinä itse pysty kuvaamaan ilman että laitteet kastuu. En uskonut infokirjeen "suositellaan vaihtovaatteita" -kohtaakaan, tai kastuuhan siinä joo varmaan vähän mutta en ole sokerista enkä jaksa mitään alkaa vaihtelemaan. Olin aivan läpimärkä varpaista päälakeen saakka, ja sisätiloissa paljaissa jaloissa ollessain crocseissani ajoin kotiin asti kun en viitsinyt vaihtaa ulkokenkiä ja sukkia, vettä valuvat housut olisi vain kastelleet nekin. :D

***

Juoksuhuurut haihtumassa, ja v*tut... kävin kaupassa ja takaisin tullessa täällä oli ahdistunut Sieni, hulluna läähättävä mudi ja matot rutussa, joten täällä on epäilemättä raiskattu koko se kolme varttia mitä olin poissa. Näemmä ne pitää erottaa portilla ollessaan keskenään kotona. En koskaan aiemmin ollut kuvitellut, että uros sekoaa viikkokausiksi naapuruston juoksuista niin, että raiskaa kotona olevaa leikattua narttua. Eh.