Paluu tokoryhmään

Palasimme tauon jälkeen Sienen kanssa tokotreeneihin. Edellinen kerta on ollut ti 5.11. ja su 10.11. oli koe, jonka jälkeen maanantaina 11.11. koira steriloitiin. Sille tuli siis neljän viikon tauko ohjatuista treeneistä. Alun perin ajatus oli pitää taukoa koko loppuvuosi, mutta Korrien koulutus menee aivan hukkaan jos vien koiran kylmiltään sinne. Ensi tiistaina on toinen koulutus, mihin en osallistu koiran kanssa, joten silloin ei ryhmiä ole. Meinasin nyt kuitenkin treenailla keskenään sen kanssa, ehkä enemmän laatuun kuin määrään panostaen.

Menin tällä kertaa vasta jälkimmäiseen ryhmään töiden takia. Näitä vaihtoja pitäisi tehdä useammin, koirat tottuu tosi nopeasti omaan porukkaan. Se huomattiin eilen myös alkeiskurssilla. Tänään meitä oli yhteensä viisi. Yksi ryhmän koira olikin ihan kauhean kiinnostunut Sienestä ja varsinkin sen vinkuvasta pallosta, ja saatiin sitten oikein tarkoituksella olla häiriönä että ohjaaja sai pitää omalle koiralleen sulkeisia. Aloitellessamme koira oli ihanan aktiivinen ja tarjosi haukkumistakin pyytämättä.

Alkuun paikallaolon alkuja ja loppuja evl-tyyliin, oltiin keskellä rivissä. Sieni oli super, palkkasinkin varsin tiuhaan, mutta se ei kertaakaan ennakoinut ja kuunteli omat käskyt. Se ei ole tehnyt tätä muistaakseni koskaan ennen, mutta en epäillytkään ongelmia, kun sillä on luonnostaan niin vahva kontakti. Vaihdettiin kerran paikkoja rivissä ja mentiin käymään piilossa. Koirien taakse palattuamme liikkuri käski tehdä haarahyppyjä siellä, ei mennyt koirani lankaan. :D Viereinen kyllä nousi katsomaan että mitä ihmettä.

Sitten häiriörinkiin, jossa jätettiin koirat ensin maahan ja mentiin itse keskelle seisomaan. Liikkuri kävi häiritsemässä koiria namein, leluin ja käskyin. Ei ollut vaikeaa. Istumisessakaan ei ongelmia, edes maahan ei mennyt käskystä, mutta me oltiin toisena häirittävänä ja kun kierros meni siellä jossain neljännen kohdilla, Sieni pyllähti jotenkin lonkalleen. En tajunnut heti edes korjauttaa. Seisomisessa namit ja houkuttelut ei myöskään olleet pahoja, mutta istu-käskyyn koira reagoi joka kerta siirtämällä painoa yhä enemmän taakse ja lipomalla huuliaan. En muista menikö se lopulta istumaan ja nostinko sen, taisin ainakin namikädellä ohjata takaisin kunnon asentoon. Näitä lisää! Seisomassa pysyminen on vaikein, seisominen on ylipäänsä varmasti epävarmin asento kun siihen ei koskaan normaalisti tehdä kestoa. Kolmannen koiran häiriköinnin jälkeen vapautin Sienen rivistä pois.

Yksilöliikkeissä Sieni oli kolmantena. Vein sen yläkertaan häkkiin, autossa alkaa olla jo niin kylmä. Aikaa oli vain 10min koiraa kohti, ja pyysin alkuun kokeilla hyppynoutoa. Ehkä se on joskus sitä pelleillyt mutta kovin ajatuksella sitä ei ole koskaan sille tehty. Pari toistoa otettiin, ekalla kapula jäi tosi lähelle estettä, toisella keskityin heittämään kauas. Käskytys oli ihan mitä sattuu... oikeat olisi "hyppy - hakee" ja ekalla sanoin "hyppy - hae" ja toisella pelkän "hakee"! :D No hyvin se pelitti joka tapauksessa mutta kaipa sitä voisi itsekin koettaa keskittyä tekemisiinsä. Vinot heitot pitää opettaa ja se noutojen luovutus eteen nyt selkiyttää erilleen hakurullan luovutuksesta sivulle, mutta muuten hyvällä mallilla.

Sitten tehtiin ruutua, muistaakseni kolme toistoa niin että joka kerralla menin kauemmas lähettämään, kahdella ekalla koira näki pallon laiton ja vikalla se oli valmiina kun otin etäisyyttä. Oikein hyvä, oikeastaan tauon jälkeen yllättävänkin hyvä vauhti ja se tuntui tietävän mitä tekee :) Ihan lapsenkengissään tämä on edelleen mutta ainakaan se ei nyt sotkenut sitä hakuun ja mennyt pallon viejän tai eteisessä olleen runsaan yleisön luokse että mitvit, kuten vielä joskus vähän aikaa sitten saattoi tapahtua.

Loppuun pyysin tunnarin, oli ajatus tehdä ensin yksi normaali ja sitten toinen yleisön edessä häirittynä. Tässä se tauko sitten näkyi, ja koira alkoi ylipäänsä olla minusta jo vähän väsynyt. Liikkuri vei kaikki kapulat ja säädin koiraa siinä lähtöasemiin kun olin jättänyt sen "käy siihen" makuulle, eikä koira nähnyt kapuloiden vientiä. Vähän veltosti kapuloille, kyllä siellä oli yritystä haistella mutta omaa ei heti osunut nokkaan niin nosti rivin reunimmaista vasemmalta. Ei se sitä olisi varmaan tuonut mutta sanoin silti heti että ei ole. Jatkoi etsimistä (hienoa!) ja löysi oman. Otettiin vaikeutuksen sijaan toinen samanlainen, ja tässäkin koira onnistui seisomaan kapuloilla niin että oma jäi sen etujalkojen väliin. Se nuuhkaisi sitä minusta ekana ja sitten tarkisti niitä muita monta kertaa, mutta ei osunut enää omaan. Epävarma se selvästi vielä on, koska ei heti ekana sitä omaa jo ottanut, vaan alkoi tarkistaa muita. No sitten jännitti taas mutta jotenkin se malttoi olla koskematta vääriin vaikka olin varma että se hermostuu kun omaa ei löydy ja nappaa vaan jonkun. Se liikahti niin että huomasi että yksi on siellä jalkojen välissä ja sehän se sitten oli. Tämä kaipaa nyt selvästi taas rutiinia ja varmuutta, tauko on tehnyt koiran epävarmaksi. Tunnari oli jo paljon paremmalla tolalla aiemmin, ja eiköhän se siitä palauteta pienellä muistutuksella :)

Ai niin - perusasentoon tulot tuntui tosi sujuvilta! Paikallaoloriviin mennessä piti vähän säätää että mahduttiin kaikki kapeamman sivun suuntaisesti ja siirryttiin monta kertaa "vielä pari askelta vasemmalle". Minusta koira käytti takapäätä paljon paremmin kuin ennen taukoa ja kerrankin tuntui että ei tartte yhtään korjauttaa tai auttaa, vaan se hakee paikkansa itse. Ehkä jotain on hautunut siellä sen mielessä. :)