Oili Huotari oli tänään pitämässä seurallemme tokokoulutusta. En osallistunut oman koiran kanssa, meillä on kaikki voittajan liikkeet niin alkuvaiheessa että en mä tarvitse ulkopuolisen apua tai mielipidettä vielä mihinkään. Oili on käynyt jo kerran aiemmin tänä syksynä ja on tulossa kevättalvella uudestaan. Kävin tänään kuitenkin katsomassa muiden treenejä ja yritin kuvailla, lisäksi Sieni oli mukana kuunteluoppilaana kanssa :D. Halli on niin hämärä että ei vaan riitä minun laitteet kunnollisiin liikekuviin. Tykkäsin kuitenkin kouluttajasta ja ehkäpä ensi kerralla osallistun itsekin Sienen kanssa. Pari ajatusta treeneistä, tuttuja kyllä sinänsä mutta kertaus ei ole koskaan pahitteeksi:
 |
| "käy siihen" |
*perusteet on perusasento, istu, maahan, seiso ja nouto, ja ne pitää opettaa oikeasti kunnolla oikomatta mutkia, käyttää aikaa jotta pohjasta tulee vahva. Hyvälle pohjalle voi sitten rakentaa mitä vaan!
 |
| "seiso" |
*jääviin liikkeisiin pitää tehdä voimaa, koiran pitäisi aktiivisesti todella tehdä esim. seisominenkin eikä vain "hiipua" kävelystä paikoilleen. Aktiivinen seisominen näyttää siltä, että koiran jalat muuttuu kauhean raskaiksi ja se käyttää energiaa pysähtymiseen. Tunnetilan opetus esim. antamalla koiran hillua (ohjaaja kehuu ja höpöttää, koira poukkoilee edessä ja sivuilla) ja käskemällä sitten siitä asentoon.
 |
| "seiso!" |
*ruudun paikkaa tehdessä avustaja voi näyttää ruudun paikan seisomalla takanauhan päällä ja huitomalla käsillä oman vyötärönsä korkeudella. Koirat kyllä ymmärtää aika hyvin senkin, eikä tartte kyykkiä, jos se tuottaa haistelua.
 |
| "täällä on ruutu" |
*ruutuun menoa treenatessa koira ei saa koskaan palata takaisin ohjaajaan päin! Se tuottaa "kävin siellä, mutta en löytänyt, mitä nyt teen" -sähellystä. Jos koira ei irtoa, ohjaaja lähettää uudestaan ja kävelee tarvittaessa lähemmäs, jos koira ei muuten mene. Koira ei saa juosta sieltä takaisin päin, mentävä vaikka sitten juosten vastaan pysäyttämään se.
 |
| "ruutu!" |
*paljon häiriötreeniä! Koiralle pitäisi olla hyvin selvää, että kesken seuruun tai muidenkaan liikkeiden sen ei ole lupa vilkuilla yhtään minnekään. Kun koira osaa edes jollain tavalla esim. olla sivulla tai seurata, aletaan tehdä kunnon häiriötreenejä. Liikkeen ei tarvitse olla valmis ennen sitä, koska häiriöön reagoiminen ja siitä kieltäminen opettaa koiralle koko ajan mikä on oikein ja mikä ei ole, ja mitä se "seuraa" todella tarkoittaa. Ei tietenkään tehdä liian vaikeita treenejä, koiran pitää myös onnistua. Yhdelle koiralle tehtiin seuraamiseen kuja, missä ihmiset oli kyykyssä. Ensin koirakko meni pari kertaa siitä muuten vaan, palkattiin niistä, ja sitten yleisö sai alkaa häiritä miten ikinä keksii (pl. koiran koskeminen tai nimellä kutsuminen). Kun kontakti putoaa, ohjaaja merkkaa virheen, keskeyttää ja palaa alkuun. Jos koira toistuvasti mokaa, ohjaajan pitäisi kieltää sitä sen verta voimakkaasti, että sille oikeasti tulee vähän paha olo, että palaute menee perille. Esimerkkikoira ei reagoinut kovin hyvin ohjaajansa kieltoon eikä se oikein minun mielestä edistynyt tässä harjoituksessa, sille oli ihan sama keskeyttää ja aloittaa alusta.
Häiriöherkän koiran ei saa antaa sluibata kriteereistä kun sitä ahdistaa yleisö tms. Esimerkkinä oli koira, joka teki erillisenä treeninä hienoja luoksetulon stoppeja, mutta kokonaisena liikkeenä varsinkin selkä yleisöön päin jätettäessä koko stoppi hajosi. Jo jätössä koira alkoi kyttäillä olkansa yli yleisöä, tähän lääkkeeksi sitä että poistuva ohjaaja kutsuu koiran olkansa yli kesken liikkeen tai menee yllättäen ja vaikka juosten palkkaamaan istuvan koiran. Kutsuttaessa ja stoppia tehdessä kun koira ei tehnyt sitä kunnolla, sitä ei saa hyväksyä ja antaa koiran jatkaa, vaan koiralle sanotaan nätisti että tuo ei ollut oikein ja otetaan uudestaan. Tarvittaessa autetaan alkuun niin voimakkailla avuilla, että onnistuu, ja koira ymmärtää että sen todella täytyy tehdä samanlainen suoritus kuin normaalistikin. Epävarma koira ei tule varmemmaksi sillä että ohjaaja välillä höllää sääntöjä, vaan päin vastoin se tarttee itsevarmaa koiraa vielä mustavalkoisemman ohjaajan, jotta se voi luottaa siihen että ohjaajalla on homma hanskassa. Tuttu juttu, mutta joskus ah niin vaikeaa itsekin muistaa ja olla säälimättä...
Häiriöherkän koiran ei saa antaa sluibata kriteereistä kun sitä ahdistaa yleisö tms. Esimerkkinä oli koira, joka teki erillisenä treeninä hienoja luoksetulon stoppeja, mutta kokonaisena liikkeenä varsinkin selkä yleisöön päin jätettäessä koko stoppi hajosi. Jo jätössä koira alkoi kyttäillä olkansa yli yleisöä, tähän lääkkeeksi sitä että poistuva ohjaaja kutsuu koiran olkansa yli kesken liikkeen tai menee yllättäen ja vaikka juosten palkkaamaan istuvan koiran. Kutsuttaessa ja stoppia tehdessä kun koira ei tehnyt sitä kunnolla, sitä ei saa hyväksyä ja antaa koiran jatkaa, vaan koiralle sanotaan nätisti että tuo ei ollut oikein ja otetaan uudestaan. Tarvittaessa autetaan alkuun niin voimakkailla avuilla, että onnistuu, ja koira ymmärtää että sen todella täytyy tehdä samanlainen suoritus kuin normaalistikin. Epävarma koira ei tule varmemmaksi sillä että ohjaaja välillä höllää sääntöjä, vaan päin vastoin se tarttee itsevarmaa koiraa vielä mustavalkoisemman ohjaajan, jotta se voi luottaa siihen että ohjaajalla on homma hanskassa. Tuttu juttu, mutta joskus ah niin vaikeaa itsekin muistaa ja olla säälimättä...
 |
| "seuraa!" |
 |
| "ei!" |
 |
| :D |
 |
| "pidä" |
-> kaikki kuvat
PS. multa puuttuu näköjään "koulutus"-tägi kokonaan. Olkoon sitten leiri. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti