Kuusipäiväisen työviikon ainoa vapaapäivä alkoi kello 8 tokohallilla. Ei löytynyt S:n kanssa muuta yhteistä aikaa...
Sieni aloitti asentojen pitämisellä, järkässä seisominen, istuminen ja perusasento. Maassa sen on helpointa olla, siksi en tehnyt sitä nyt lainkaan. Houkuttelu ja härnääminen on huomattavasti helpompi sietää, S sai tunkea namin suunnilleen koiran huuliin kiinni eikä ollut ongelmia, mutta koiran tuntemia käskyjä sen on vaikea vastustaa. Istumasta tai seisomisesta valahtaa siis mielellään esim. maahan, jos käsky on kovin ponteva ja vaikka vielä käsimerkillä tehostettu. "Tule", "seuraa" (meidän käsky on sivu) ja "ole hyvä" ei enää aiheuttaneet mitään reaktioita, maahan on pahin. Jatketaan harjoituksia.
Sitten koirani teki ruutua. Se on tehnyt muistaakseni vuosi sitten kesällä parilla kertaa lelulle juoksua ja muutama tyhjäkin sillä oli, tyyliin lelu-lelu-tyhjä-lelu. Ruutuun lähetykset kokonaisuudessaan varmaan jotain 20-30 toistoa, ja ruutu on sellainen liike missä puhutaan varmasti tuhansista toistoista. Ei ole siis ihan ensi kuussa vielä valmista, mutta nyt aloitettiin kuitenkin! Kokeeseen on vielä kuukausi aikaa, enkä pysty junnaamaan avo-liikkeitä kovin paljoa, mutta en myöskään halua pitää mitään taukoa, niin otetaan sitten uusia juttuja. S vei lelun, lähetykset 10-15m kohdilta, kolme toistoa. Pointtina oli vain asenne, hetsailin koiraa ja kaksi vikaa toistoa olikin sellaisia kunnon juoksuja, eka vähän löysä.
Tauon jälkeen katsottiin sivulta maahan menoa. Vähän piti huomauttaa kun se ei ensin meinannut mennä maahan lainkaan, vaan otti tämänkin jonain häiriötreeninä :D Koira menee tosi vinoon, ja kokeiltiin eri juttuja. Taisi jäädä vieläkin vähän epäselväksi mikä on syy ja mikä seuraus, mutta melkein tuntui siltä että syy on se että se pitää voimakasta katsekontaktia ja seuraus sitten se lonkalle meno. Se osaa tehdä sen suoranakin, joten en nyt heti laittaisi kuitenkaan huonon lonkan viaksi. Kotiläksynä nyt treenata niin suurella käsiavulla, että ei kierry muhun päin, ja lisäksi palkata aina etuvasempaan ulospäin. Sieni ei tee sitä putoamalla, vaan laskeutuu vähän niin kuin tassu kerrallaan, jotta pystyy koko ajan katsomaan minua. Sen plätsähdyksen voisi opettaa sille, nytkin kun hetsasin sitä ja sain virettä ylös, oli yritystä jo siihen suuntaan.
Toisena juttuna tehtiin ohjatun suuntia. Näitäkään se ei ole tehnyt kuin ehkä kerran vuosi sitten kesällä... alkuun koira namiohjauksella merkille ja käsimerkki + suuntakäsky + käsimerkin kanssa suoraan lentävä pallo. Ekat oli ihan että mitä hittoa, se luuli että tämäkin on joku häiriöharkka :D Mutta kyllä se siitä lähti. Sitten S vei molemmille puolille merkin tasalle 5m päähän pallot ja lähettelin käsimerkillä + käskyllä. Loppua kohti tuli jopa vähän voimaa. Voisin ehkä juosta sen kanssa kilpaa pallolle, tai jotenkin koettaa saada tähänkin vähän lisää vauhtia alusta alkaen. Tosin Sienellä tulee vauhtia kaikkeen kun se saa rutiinia.
Lopuksi vielä hyppy, pyysin käskytyksen. Koira ennakoi paluuhypyn liikkurin käskystä, vein sen takaisin. Toisella yrityksellä nytkyi mutta pysyi. Voi voi, tää on nyt niin tasapainoilua taas, jos treenaa liikaa häiriötä niin sitten se ei tee omillakaan käskyillä, mutta toisaalta se on aina ollut herkkä ennakoimaankin. Luulen että parasta on olla tekemättä mitään :D
Töppönen ehti viimeisenä hetkeksi halliin. Seuruutin koiraa päin esteitä ja seiniä ja S naksutteli kun kontakti pysyi, oli oikein hyvä. Ruutua se sai kokeilla 15m matkalta kun se oli tarjolla, hyvin muisti, palkkasin maahan menosta. Liikkeestä istuminen, missä keskityin olemaan antamatta käsiapuja, S naksautti ja palkka heti asennosta. Mudi oli ihan liekeissä ja olisi tehnyt enemmänkin, mutta aika loppui, oli kiire hakutreeneihin kymmeneksi. En tiedä pitäiskö se laittaa johonkin tokoryhmään kuitenkin vai mitä ihmettä sen kanssa oikein tekisi. Miksei meillä ole rally-tokoryhmää?
Hakutreeneihin ehdittiin jopa minuutti ajoissa, vaikka vähän tiukille meinasi mennä. Inhoan tällaisia tukka putkella siirtymisiä, mutta onneksi harvoin sovinkaan kaksia kimppatreenejä peräkkäin. Meillä on nyt ryhmä kasassa, viisi henkilöä :)
Sieni oli eka koira ja se teki L-pistoja Maijan neuvomalla tavalla: maalimies näyttäytyy suoraan edessä takarajalla, koira viedään pois, maalimies siirtyy sivurajaa 20m eteenpäin, koira tuodaan takaisin ja lähetetään siitä missä se näki ukon. Koiran pitäisi edetä suoraan sinne missä mm oli ja tajuta sitten lähteä etenemään. Tuulen pitäisi tulla oikeesta suunnasta ja muutenkin kaikkien osien loksahtaa kohdalleen. No vitut siellä tuullut yhtään mistään, ja maasto oli kuitenkin sen verta peitteistä että pyysin että mm:t (otin pareina 1&2, 3&4) paitsi huitoo myös huutaa koiraa nimeltä että se varmasti bongaa ne. Koira meni ihan liian kiepeille tästä (Sieni?!) ja raahattuani sen vähän matkaa takaisin autoille päin, se vinkui siinä. Ykkönen oikealle, koira eteni ehkä 20-30m suoraan ja kaartoi sitten voimakkaasti aluetta eteenpäin. En tiedä saiko se hajun, vähän näytti siltä että juoksee juoksemisen ilosta (Sieni?!). Löysi se sitten sen ukon kuitenkin. Kakkosella taisi olla vähän sama juttu, paitsi että nyt se ei juossut huvikseen vaan sai oikeasti hajun ja oikaisi samanlaisen kulman. Kolmonen ja nelonen taisi mennä vähän paremmin, kolmoselta ei juuri muistikuvia mutta nelonen meni nyt niin kuin oppikirjassa; suora eteneminen 50m asti, kääntyi etenemään ja löysi ukon. Itse etenin keskilinjalla joka lähetyksen jälkeen ja hain koiran piiloilta.
En oikein ollut tyytyväinen, koira ei tehnyt kuin yhden sellaisen piston mikä oli tavoite. Ensi kerralla ukot ainakin on just tasan suoraan siellä mihin lähetän sen, epäilen että se muuten oppii nopeasti tekemään tollasia omatoimisia oikaisuja. Ehkä mun olisi pitänyt kutsua se pois siinä vaiheessa, kun se lähti vinoon? Ja junnata että suoraan on mentävä? Mutta jos sillä oli jo haju edenneestä ukosta, niin en mä nyt oikein sellaistakaan ymmärrä että aletaan nillittää jotain 90 asteen kulmia. Lisäksi mä luin jostain, että oikeaan suuntaan kääntymiseen ja etenemiseen auttaa ihan sekin, että ohjaaja liikkuu kunnolla keskilinjalla. Yllättävän paljon ne koirat siellä metsässäkin seuraa mitä ohjaaja puuhaa, ja ohjaajan liike on voimakas vahviste, sen mä tiedän jo muualta. Ensi kerralla Sieni voisi tehdä samanlaisen kuin viikko sitten, eli pari kolme tyhjää ja ukot suoraan siellä mihin lähetetään.
Luksi pääsi viimeisenä kanssa pikaisesti. Rata oltiin jo purettu, ja otin sille vain etukulmat. Pyysin että ukot odottaa keskilinjalla kun haen koiran, ja siitä saa sitten lähteä lompsimaan piiloon. Pointtina oli siis suorat pistot. Katsottiin vähän kumpaakin puolta ja sitten vein koiran vähän matkaa pois. Elukka oli taas aivan repeämäisillään ja pelkäsin että sen valjaista pettää remmin lukon kiinnityskohtana oleva kangasilmukka kun se vähän "nojasi" valjaisiinsa... urpo mikä urpo, suotta sitä köydenvetoa harrastaa, joten pistin koiran maahan ja hallinnassa sitten siirryttiin. Vähän se koetti lipsua ja itse jotenkin turhaan hätäilin, vaikka olen yrittänyt muille sanoa, että ei siellä ole kiire ja koira otetaan rauhassa hallintaan ja jos tarttee pysähdellä tms niin sitten tehdään niin, jos vaihtoehtona on rynnivä elukka. No mutta ykkönen oikealle oli hieno pisto, ei ongelmia vieraalla ukolla, etenin ja huusin mutta koira tuli omia jälkiään takaisin keskilinjalle. Kakkoseen vasemmalle se jäi jo vinoon vasempaan ja yritin korjata, mutta ei suostunut muuttamaan rintamasuuntaansa ja sinnehän se meni minkä alun perin oli valinnutkin. Suoraan kyllä omassa suunnassaan mutta ei sinne minne halusin.. annoin mennä. Ukko löytyi, mä olin edennyt ja huusin ihan tosissani mutta edelleen paineli keskilinjalle omia jälkiään ja sieltä sitten "jooJOO tullaaaaan!" mun luokse. Sille pitää talvella opettaa kentällä se eteneminen. Lopuksi koira sai ensin leikkiä maalimiesten kanssa, toi palloa vaan mulle mutta annoin sen vieraalle, niin leikki ja tarjosi sitten itsekin niille kanssa. Sen jälkeen sai vielä namiringin ja kerjäsi nameja pitkään ja varsin röyhkeästikin päin hyppimällä. Ei mitään ongelmia, ja mä kun taas ohjeistin uudet mm:t että se on sitten niin vihainen koira. :D No vitsi vitsi, en tietenkään sanonut niin! Mutta eipä se ole tainnut koskaan hakutreeneissä sitä puolta esitelläkään, mutta kerron silti aina kaikille millainen se myös voi olla.
Nyt me voitais mennä päikkäreille. Jotain järkevää tähänkin vapaapäivään. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti