perjantai 27. syyskuuta 2013

Vihainen koira osteopaatilla

Varasin Luksille ajan osteopaatille, kun satuin bongaamaan että tälle päivälle oli aikoja tarjolla. Mehän käytiin viime talvena kraniosakraaliterapeutilla. Mudista löytyi silloin paljonkin huomautettavaa, mutta mä en oikein huomannut hoidolla mitään vaikutusta, niin jäi menemättä toiste.

Tutun eläinklinikan ovella koira veti jo ihan hirveät pultit ja oli sitä mieltä, että jos mudi ei tahdo eläinlääkäriin, mudi ei mene. Vähän patistelua niin marssi se mun edellä sitten kuitenkin sisään. Aulassa se pälyili kaikkia sen näköisenä että askelkin lähemmäs niin mää tapan teirät. No, sitten sieltä tuli toinen koira ulos ja ne rähisi toisilleen ihan huolella, mudi parka edelleen ihan kauhusta kankeana (itse kyllä aloitti). Sen jälkeen tuli pelkkä asiakas ilman koiraa ostamaan jotain ruokahyllystä jonka lähellä istuimme, ja mudi veti sillekin ihan hirveet raivarit. Varsin hyvässä mielentilassa hoidettavaksi, jes hei... no, osteopaatti halusi ensin nähdä koiran liikkeitä ulkona, joten kävelytin sitä hieman. Sanoin, että tämä ei ylipäänsä tykkää koskemisesta ja sille kannattanee laittaa kuonokoppa, kun täällä vielä lisäksi ahdistaa klinikkaympäristö ja se inhoaa eläinlääkäriä. Päätettiin kuitenkin kokeilla ensin ilman ja jos koira yhtään siltä tuntuisi, koppa olisi hollilla.

No, mun vihainen koira sitten aloitti pussaamalla osteopaatin naaman :D. Se sai kehut aivan erityisen rennosta käytöksestä, se oli hienosti aloillaan ja antoi tehdä kaiken mitä pitikin. Pari kertaa se selvästi reagoi vähän, mutta tyytyi vain kääntämään päätä ja lipomaan huuliaan, eikä edes meinannut irvistää. Ihmeellistä! Olisi melkeen voinut nolottaa, mutta sanoin ääneenkin että on se oikeasti jonkun kerran napsinut ihmisiä ja se ei tyydy sitten varoittamaan vaan myös puree, jos siltä tuntuu, niin minusta reiluinta on varoittaa etukäteen.

Koiralla oli "pää kipeä" ja syynä oli hieman vinossa ollut ensimmäinen kaulanikama. Se on voinut mennä jostain niska edellä törmäyksestä tai äkillisestä pään liikkeestä esim. ihan toisen koiran kanssa leikkiessä. Kummallista, miten osteopaatti ensin piti vaan käsiään koiran kallolla. Koiralla alkoi silmät lupsua ja sitten se vaan sanoi että se on nyt hoidettu eikä päätä enää pitäisi särkeä. Kaulaa käsiteltiin vielä erikseen ja sekin meni hyvin. Liikerata on hyvä kaikkiin muihin suuntiin paitsi suoraan ylös, mutta sekin nyt korjaantui. Koira teki namin perässä osteopaatin kanssa kaikki taivutukset mun pitäessä vain takapäästä kiinni.

Ranka muuten suorastaan ihmeen puhdas, mutta oikean puolen SI-nivelessä kireyttä. Puuttuvasta lannenikamasta huolimatta alaselkä (vai onko se koirilla takaselkä? :D) oli tosi hyvässä kunnossa ja hyvin liikkuva. Osteopaatti oli sitä mieltä, että puuttuva L7 ei pitäisi vaikuttaa yläselän jumeihin, vaikka ELL keväällä veikkailikin niin. Kaula ja lavathan sillä aina on ne mistä tulee eniten sanomista. Mikähän niitä sitten jumiuttaa? Nyt oli joka tapauksessa oikein hyvässä kunnossa, ja uskon, että kesällä saadut fyssarin ohjeet on auttaneet. En mä nyt kovin ahkeraan ole saanut jumpatuksi, mutta nin puhtaita papereita tuo koira ei ole koskaan ennen saanut, ja se edes-vähäinen-jumppa on ainoa muutos. Sain vielä pari liikettä millä sitä SI-niveltä voi kotona hoitaa. Toinen oli hyvin lähellä fyssarin neuvomaa takajalan venytystä, mutta siinä koiran selkä tuetaan omaa jalkaa vasten ja takajalkaa työnnetään eri kulmissa kohti koiran runkoa. Tämä myös vasemmalle, vaikka ongelma oli paljon suurempi oikealla puolen. Ja toinen on seisovan koiran pieni hännän kierto, Luksilla suuntaan oikea-vasen-oikea.

Suositteli uutta aikaa lokakuun vastaanotolle, seurantakäynti tuon SI-nivelen takia. Ajattelin nyt ensin katsoa viikon tai jotain, jos koirassa ei näy mitään muutoksia niin en mä sitten tiedä. Tämä koko homma on ihan siinä rajoilla onko se minusta liian humpuukia vai ei. :D Se näyttää siltä että kädet vaan ON koiran päällä, se käsittelee siis paljon pienemmillä liikkeillä kuin esim. hieroja, mutta kyllähän se oikeasti jotain hermoja siellä painelee, en minä tiedä. Jos vaikutus näkyy niin nielen sitten omat uskomisongelmani. Jos mitään ei näy, niin en mä sitten taida viitsiä rahojani moiseen laittaa. Oli ainakin sikäli todella osaava ihminen, että selitti koko ajan mitä tekee ja miltä siellä koirassa tuntuu.

ei oo ihme jos välillä tulee osumia.

2 kommenttia:

E kirjoitti...

Olisko K leikittänyt sitä niin paljon, että niskat meni jumiin?

laura kirjoitti...

En usko, leikkii se muutenkin. Joku äkillinen tälli se on ollut.