Metallilla päähän

Tokoilta. Tää homma ei vaan toimi nyt näin, ryhmiin on tulossa jotain muutoksia, jahka joku keksii hyvän idean. Ylempien ryhmä ei oo ikuisuuteen ollut kunnollinen kun ei kukaan ennestään vähistä osallistujista jaksa jäädä sinne pilkkopimeään enää treenaamaan koulutettuaan alempia...

Sienen ryhmässä ensin yksilöliikkeet. Omaa vuoroa odotellessa kävin itsekseni hallissa. Seuruu oli ihan hirveetä tasajalkaloikkaa, poikittaa, painaa, auraa, kaikkea. Sai rallattaa sienivingun kanssa pitkin hallia, josko auttaisi. Sitten lainattiin jonkun pientä metallikapulaa. Sillä vähän nostoja, otti välillä laipasta kiinni, niistä jäi palkatta. No sitten vähän eteen luovutusta, tätä tarttee vielä olkkarihinkata aika lailla. Sienestä metsku oli kuitenkin sen verta kiva kapine että jotenkin se onnistui pamauttamaan mua sillä kapulalla (tai vaan kuonollaan?) silmäkulmaan. Ai vittu, oli kiire tunkea koira autoon etten vaikeroi sen kuullen, ja sitten vessan peilin eteen tutkimaan valuuku mun silmänvalkuaiset ehkä poskella ja onko rillit säröllä.

Jotenkin meni oma fiilis ihan totaalisesti mutta omalla koulutusvuorolla katsottiin seuruuta. Tein ensin niin, että namit oikeassa kädessä ja vasen syöttää niitä sieltä aika tiuhaan. Tässä koira kuulemma jotenkin vähän kiemurtelee. Kokeiltiin niin, että kaikki namit taskuun ja kädet tyhjiksi, ja avustaja sanoo koska palkkaan (pyysin max 5 askelta). Tää toimi paljon paremmin, koira kuulemma pysyy suorassa ja paikka on muutenkin hyvä. Kerran se lähti vähän aukeamaan ja sanoin ohhoh. Meinasi mun mielestä mennä siitä vähän luimuun, kouluttaja sanoi että ei. Mä ehkä olen vähän yliherkkä ja pelkään jo etukäteen että nyt se ehkä lässähtää... loppuun vielä pieni pätkä niin, että namit oli kädessä. Tää on sen kanssa niin tasapainoilua sen vireen ja tekniikan kanssa. Väleissä sai rallattaa lelun kanssa, se kelpasi oikein hyvin.

Toisella kierroksella pyysin kaukoja. Ei ole aikoihin tehty kotonakaan, ja m-i-m olikin kovin epävarmoja vaikka olin ihan vajaan metrin päässä vaan. Maahan hyvin, mutta istumaan nousussa rauhoittelee ja on hämillään että saako niin tehdä. Jää siksi ehkä vähän vajaaksi ne istumiset, tai ainakin voisi olla ryhdikkäämpi. Tarttee vain rutiinia, kuulemma tekniikka on kunnossa ja hyvä tulee kun saa itseluottamuksen kuntoon. S-m-s tekee paremmin kun mulla ei ole namia kädessä (seisomaan nousussa). S-i-s on eniten nollatilassa, Sieni tekisi luonnostaan sekatekniikalla napa paikallaan pysyen, kun mä tarviin takajalat paikallaan pysyen. Hyppyesteen yksi lauta auttoi koiran takajalkojen eteen laitettuna ja sain oikeat liikeradat.

Lopuksi paikallamakuu hallissa. Oli enää yksi koirakko meidän lisäksi. Luoksepäästävyys oikein hieno, lupaan pettyä jos se ei saa kymppiä kokeessa. Pyysin pitkät välit käskytykseen ja hidashan se maahan meno oli, palkkasin silti. Jättö, poistuminen ja 5s kuluttua paluu. Sivulle tosi reippaasti mutta ennakoimatta :). Erikseen vähän noita maahan käskytyksiä. Liikkuriin se ei reagoi mitenkään, ei "käskyyn" eikä häiriö-"maahan"-käskyynkään. Mutta omaan käskyyn hidas, ja helposti edelleen kiertyy vinoon. Kirjoitan joka viikko että tätä pitäisi tehdä kuuri kotona. Nyt otan itseäni niskasta kiinni ja teen oikeasti! Ensin nopeus ja sitten suoruus.

Töppönen ei saanut tehdä mitään. Tai keräsi se varmaan kateusviettiä ihan kivasti autossa. Ja mun silmää särkee.