Kolmosten agikisat korkattu. HYL, HYL ja HYL. Koira keksi viimeisissä kakkosten kisoissa varastaa sekä lähdöistä että kontakteilta ja nyt olikin teemana lähdöissä pysyminen. Kyllä se odottaa että käännyn sitä kohti ja sinkoaa vasta sitten. Vaan jos siihen ei puutu nyt, sehän alkaa lähteä joka kerta aiemmin, ja mua ihan periaatteessa niin nyppii moinen käytös. Istu on istu kunnes toisin lupaan, onko vaikee muistaa hä :P
Eka rata oli hyppäri ja mulla meni pasmat aivan sekaisin, kun koira pysyi istumassa. Toljotin sitä hetken ja tajusin vasta sitten kutsua. Toka oli agirata ja siinä kävi samoin. Ei me montaa estettä kummallakaan päästy, koira sinkoili aivan minne sattuu, ja keskeytin menon. Paljon oli varmasti vikaa minussakin, ohjaus ei ehkä ollut tarpeeksi napakkaa, olin liian keskittynyt niihin lähtöihin ja kun ne onnistui, fiilis oli "no oho mennääs sitten". Se on jo entuudestaan tuttua, että tota koiraa pitää viedä "nyt mennään tänne" -fiiliksellä, eikä yhtään silleen ehdotella että tulisitko tänne päin ja jos mentäis tosta. Se meni muuten jo. Kolmannella radalla otin koiraa kesken radan vähän kaulasta kiinni ja murisin sille, että nyt jumalauta. Itse olin kyllä juuri aiemmin tyrkännyt sen väärään putkeen, tästä torumisen ajoituksesta sain noottia kehän laidalta. No mutta mudi ei edes ollut moksiskaan, vaan sinkoilu jatkui. Yritin jatkaa rataa siitä, että saisin vähän jotain tehtyä, mutta kun koira iloisesti loikkasi A:n alakontaktin, totesin että nyt kyllä todellakin riittää.
Talkoissa oli kivaa olla mutta kisaamaan en ihan äkkiä lähde. Maksikolmosia oli joku melkeen 60kpl/rata ja odottelussa menee ikä ja terveys. Vaikka maksien radat oli peräkkäin C, B, A! Ei oo mun juttuja lainkaan.
Sieni oli autossa kanssa ja pääsi välillä katselemaan menoa. Fleksi oli ihan suolesta niin otin sen töppösen kisaremmissä, se on sellainen nyöritalutin, noutajamallia. Pentu retuutti talutinta ihan sekona - eilenkin oltiin koko päivä talkoissa ja koirat autossa, joten vähän on ollut liikunta vähissä. Istuin Sienen kanssa nurtsilla kentän laidalla ja pentu kaatoi mut talutinta kiskoen selälleen ja reuhtoi ihan hulluna sitä remmiä :D Hauskaa, töppönen ei suostu moiseen, sen mielestä remmillä leikkiminen on kauhea häväistys eikä niin saa käyttäytyä. Sieni on saanut tarkoituksella olla vallattomampi, jotta voin tulevaisuudessa palkata sen remmillä.
Huomenna mennään pariksi päivää mökille niin pääsee elikot ainakin juoksemaan metsään.
Eka rata oli hyppäri ja mulla meni pasmat aivan sekaisin, kun koira pysyi istumassa. Toljotin sitä hetken ja tajusin vasta sitten kutsua. Toka oli agirata ja siinä kävi samoin. Ei me montaa estettä kummallakaan päästy, koira sinkoili aivan minne sattuu, ja keskeytin menon. Paljon oli varmasti vikaa minussakin, ohjaus ei ehkä ollut tarpeeksi napakkaa, olin liian keskittynyt niihin lähtöihin ja kun ne onnistui, fiilis oli "no oho mennääs sitten". Se on jo entuudestaan tuttua, että tota koiraa pitää viedä "nyt mennään tänne" -fiiliksellä, eikä yhtään silleen ehdotella että tulisitko tänne päin ja jos mentäis tosta. Se meni muuten jo. Kolmannella radalla otin koiraa kesken radan vähän kaulasta kiinni ja murisin sille, että nyt jumalauta. Itse olin kyllä juuri aiemmin tyrkännyt sen väärään putkeen, tästä torumisen ajoituksesta sain noottia kehän laidalta. No mutta mudi ei edes ollut moksiskaan, vaan sinkoilu jatkui. Yritin jatkaa rataa siitä, että saisin vähän jotain tehtyä, mutta kun koira iloisesti loikkasi A:n alakontaktin, totesin että nyt kyllä todellakin riittää.
Talkoissa oli kivaa olla mutta kisaamaan en ihan äkkiä lähde. Maksikolmosia oli joku melkeen 60kpl/rata ja odottelussa menee ikä ja terveys. Vaikka maksien radat oli peräkkäin C, B, A! Ei oo mun juttuja lainkaan.
Sieni oli autossa kanssa ja pääsi välillä katselemaan menoa. Fleksi oli ihan suolesta niin otin sen töppösen kisaremmissä, se on sellainen nyöritalutin, noutajamallia. Pentu retuutti talutinta ihan sekona - eilenkin oltiin koko päivä talkoissa ja koirat autossa, joten vähän on ollut liikunta vähissä. Istuin Sienen kanssa nurtsilla kentän laidalla ja pentu kaatoi mut talutinta kiskoen selälleen ja reuhtoi ihan hulluna sitä remmiä :D Hauskaa, töppönen ei suostu moiseen, sen mielestä remmillä leikkiminen on kauhea häväistys eikä niin saa käyttäytyä. Sieni on saanut tarkoituksella olla vallattomampi, jotta voin tulevaisuudessa palkata sen remmillä.
Huomenna mennään pariksi päivää mökille niin pääsee elikot ainakin juoksemaan metsään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti