tiistai 21. helmikuuta 2012

Tokot

Tiistaitokot.

Sieni oli selvästi edellistä kertaa hajamielisempi, oikeastaan jopa aika outo itsekseen, olisi haistellut koko ajan hallin lattiaa. Keskittyi se tehdessä mutta heti väliajoilla nenä tippui maahan. Ulkonakin se on tutkinut toisten pissoja paljon enemmän kuin tähän saakka. Ne juoksut tekee nyt oikeesti tuloaan?

-luoksepäästävyys x2 eri ihmistä. Ekalla hyvä, tokalla nousi.

-paikalla makuu. Maahan hyvin joskin vinoon (tarkista että pa alussa suora), makasi rauhassa mutta katsoi mun sijaan suurimman osan ajasta mun ohi jotain toista ihmistä takanani. Palatessa ennakoi sivulle nousun kun liikautin kättä kohti taskua palkatakseni namilla maahan. Kuulemma tosi herkkä eleille, ohjeeksi tehdä luopumisharkkoja. Koira maahan, nami käteen 15-20cm päähän sen naamasta, ja koiran pitää maata vaikka nami heiluu siinä.

-seuruun sivuaskeleet ja käännökset (kotiläksyn tarkistus). Käyttää kuulemma tosi hyvin takaosaansa, oho! On se kyllä prantanut hurjasti minustakin. Namiavulla toki yhä pyöritään, mutta pyöriipä pökkelö silti :)

-jäävät (peruuttaen - kannattaa tehdä aluksi pitkään peruuttaen, jotta ohjaaja näkee mitä koira duunaa eikä vahingossakaan palkkaa huonoja). Maahan vahvin, ohjeena lisätä mun ja koiran välimatkaa (heitä nami, peruuta kun koira syö sitä, pääset pari metriä karkuun). Käskyä antaessa myös tarkkana että oma liike jatkuu. Kun pystyy lähtemään juoksemaan käskyn antamisen yhteydessä ja koira jää silti, voi alkaa tehdä oikein päin. Seisominen oli paljon vahvempi kuin kuvittelin, välimatkaa se ei kestänyt vastaavalla tavalla lisätä, mutta käsiavun ei tartte olla enää kovin iso. Istuminen on ihan hukassa (=ei juuri tehty) ja siitä noottia, kaikkia kannattaa opettaa alusta asti ja treenata aina samalla kertaa. Jos haluaa painottaa yhä, sitä voi tehdä vaikka 10 toistoa ja muita asentoja yhdet, mutta aina edes ne yhdet joka treeniin. Jotta koira tottuu alusta asti että nää kaikki tehdään ja että sen pitää kuunnella, eikä vaan arpoa. Kotiläksynä jäävät.

-pujottelurinki, otin ihan imuttamalla. Oikein hyvä.

Töppösessä oli kauheesti virtaa ja se taas oli enemmän oma itsensä, ei juurikaan vonkunut toisten koirien luokse! Sen sijaan se höyrysi muuten. Ehdin ottaa vuoron vaihtuessa hallin ollessa tyhjänä vähän keppejä ja seuruuta ja annoin koiran purkaa itseään frisbeen kanssa.

-paikalla istu; oli haistellut aika rankasti, Riikka kävi komentamassa, ei ollut uskonut ennen kuin R oli mennyt ihan koiran eteen ja melkein polkaissut jalalla sen tassuille!

-paikalla makuu; sama, mutta nyt uskoi nätimpää kieltoa. Se tietää koska olen näkemässä ja koska piilossa, ja korjauksena nyt nimenomaan tällaista että vieras käy ojentamassa. Pitää miettiä sille vielä joku sopiva keino siihen. Kotona meinaan tehdä kuurin niin, että ripottelen nameja koiran ympärille, se vääntää töppöselle just sopivasti rautalankaa että mihinkään ei kumarrella vaan maataan ryhdikkäänä pää ylhäällä. Makuun lopussa Riikka heitteli leluja koirien yli ja ohi, tästä ei ongelmaa meillä.

-häiriöharkkaa, ympyrässä pujottelua, niin että koirat liki koskee toisiaan. Pientä aavistusta paineistumisesta, tsemppaamalla selvittiin. Riikka toimi yhtenä häiriönä ja käski koiria maahan, härnäsi leluilla yms, näihin ei juurikaan mennyt mun koira.

-yksilöliikkeenä, pareittain tehtynä, halusin ohjattua, ongelmana se että koira rynnii merkin ohi kapuloille. No kilin kellit, merkit oli tosi hienoja eikä koiralla ollut aikomustakaan oikoa! Ei, vaikka liikkuri vei kapulat niin että taputti niitä maata vasten ja koira kyyläsi lähtöpaikalta sitä. Muutaman merkille palkkaamisen jälkeen lähetin koiran noutamaan oikeaa. Meni keskimmäiselle, eikä uskonut edes stop-käskyä, vaan ehti nostaa väärän. Uusinnalla onnistui. Tää on niin tätä, joko merkki tai suunnat, vaan koskahan saisin ne samalla kertaa toimimaan :P Ratkaisuna siirtää kapulat merkin sivulle, jotta koiran oikea liikerata palautuu.

Ei kommentteja: