torstai 1. joulukuuta 2011

Kenraaliharkka

Lähemäen kentällä. Töppönen aloitti vetämällä liikkeet messarin järkässä läpi, kolmessa erässä. Palkkailin joka väliin ja tarkoitus oli muutenkin enemmän hakea hyvää fiilistä ja motivaatiota kuin nillittää pikkujutuista.

Eka kehä: ohjattu ja ruutu samalta pikkumerkiltä, sama aloituspiste. Ruutu vasempaan ja päätin noudattaa myös vasemman kapulan. Ohjattua varten merkin takana oli yllärinami.

ohjattu: merkille meno vähän outo, ei oikeastaan kiertänyt taakse vaan meni vain sitä kohti? Huusin stop ja samalla koira kääntyi niin että näki namin ja otti sen pysyen seisomassa. Ohjauksella lähti keskikapulalle, stoppia totteli (miksen taaskaan muistanut palkata siitä??), uusintaohjauksella meni oikealle eli sille vasemmalle ja toi sen. Vapautus lelulle kun oli aika lähellä minua ja laukkasi vielä.

ruutu: virittelyllä haki ruudun hienosti. Merkki hyvä, menin palkkaamaan seisovan koiran sinne. Ruutuun hyvin perille asti, maahan ripeästi. Kohti kävellessäni vein koiralle namin ja toistin "odota". Jossain takana kentällä käveli ihminen ja liekö se sitten vaikuttanut, nimittäin kun olin kääntänyt koiralle selän ja marssinut hetken kohti lähtöpaikkaa, huomasin että elikko hiippaili hämillään perään. Vein takaisin ja otettiin uusiksi, nyt oli ok.

kaukot: superpitkältä matkalta pelkkä istumaan nousu oli tarkoitus ottaa. Koira nousi seisomaan ja hieman sitten hinkkaamiseksi meni. Läheltä lopuksi vähän pitempi sarja. Sillä menee pasmat sekaisin jos tulee väärä asento ja joudun korjaamaan heti uudella käskyllä, ja silloin se kyllä liikkuu hirveästi eteenpäin :/ Uusi ongelma näemmä, nyt kun se on hyvin tehnyt vaihtoja eikä oo tarttenut tuplakäskyjä, asennot ei aina ole sitä mitä pyydettiin.

***

paikalla makuu: pelkkä jättö, palasin palkkaamaan koiran juuri ennen kuin olisin saapunut piilolleni auton taakse. Sivulle myös skarppina.

paikalla istu: virittelyistä huolimatta ekalla otoksella koira lakosi maahan. Nuhtelin sitä hieman siitä ja otettiin uudestaan, nyt oli hyvä. Muutama toisto, palasin aina palkkaamaan ihan muutaman askeleen jälkeen. Vikalla käskin "omena", "kukka" ja ties mitä ja palkkasin kun koira pysyi perusasennossa.

metallihyppynouto: ei ollut metskua eikä hyppyä, joten heitin tukevinta ohjatun kapulaa tasamaalla... :D Oli vauhdikas nosto ja siitä heti leluun kiinni. Pidä tämä, mudi!

luoksetulo: pallo lensi stopista. Toisella vein koiran stoppipaikalle seisomaan ja otin siitä läpijuoksun, joka oli niin hidas että totesin että ei kelpaa. Otettiin uudestaan läpijuoksu toiseen suuntaan. Oli parempi, sai pallon.

***

zeta: eka kulma vasempaan, asennot s-m-i. Oikeestaan koiralta ihan kympin suoritus, mä vaan kämmäilin :D Aina jätön jälkeen kohti koiraa kääntyessäni ja nähdessäni että oli tehnyt oikean asennon, naksautin ja takas kävellessä vein koiralle namin. Sitten en ollut miettinyt miten siitä jatketaan, joten tuli sekä sellaisia että kävelin ohi sanomatta mitään ja palkkasin kun koira ei ennakoinut seuraamaan lähtöä, että myös niitä oikeita seuraamaan mukaan ottoja. Seuruu oli jees ja asennot siis kaikki ok. Jes jes jes, tää meiltä nyt sujuu!

seuruu: joku ehkä avo-pituinen kaavio kun en jaksanut enempää, oli normaalia ja juoksua, alussa hieman sivuaskelia ja paikalla käännöksiä. Oli tosi hyvän tuntuista, aavistuksen painoi, mutta käännökset skarppeja ja asenne just hieno.

(ruutu: tähän väliin loppuosan kertaaminen. "Missä ruutu" ja koira sinkosi sinne jo virittelystä. Annoin mennä. Maahan käskettyäni juoksin ja hyppelin siinä jossain, narupallo heilui toisessa kädessäkin kiusana, mutta koira pysyi hyvin. Kutsusta kovaa seuraamaan ja pallo suuhun.)

tunnari: vääriä 9 tai 10kpl, neliömäinen muodostelma, oma suht keskellä edessä. Etsi aika pitkään ja haistoi kerran omaa ottamatta sitä, toisella kerralla sitten otti. Lähti kai laukalla, mutta heilautin palloa juuri kun koira oli vasta kääntynyt enkä siksi ole varma. En tarkoituksella sanonut mitään, vaan annoin sen vaan huomata palkkansa.

***

Ihan hyvä fiilis! Tänään pitää pakata, huomenna on vielä töitä ja sitten ajan Helsinkiin porukoille. Miettimistä onkin millaset vaatteet sinne pitää laittaa, ihan normaaleissa koevaatteissani eli ulkoiluhousuissa tjsp en taida iljetä mennä... :S Lisäksi ajattelin nyt ekaa kertaa ladata mp3-soittimelle (öhöm, jos löydän sen jostain) musiikkia ja uppoutua siihen ennen omaa suoritustani. Sain aika paniikin lietsottua jo tänään töissä kun mietin vaan sitä odotusta siellä messarissa...

Sieni teki sivulle tuloja ja paikalla käännöksiä oikeaan eli sinne helpompaan suuntaan, mutta lisäksi muutaman vasemmalle käännöksen. Kyllä se hakee hienosti mutta apua tarttee vielä, että takapää liikkuu oikein.

Sitten piilotin sille pari kertaa tunnarikapulaa kentän laidalle heinikkoon. Käskin pennun istumaan ja venaamaan ja vein palikan sen nähden parin metrin päähän heinän alle, oikeen kunnolla mättääseen piiloon. Palkkasin istuvan pennun ja lähetin sen "oma"-käskyllä (neverheard, mutta hyvin lähti :D). Tasan tarkkaan tiesi että tää on nenäjuttuja ja tuhina vaan kävi kun tyyppi nuuhkutti menemään :D Sotki kyllä vissiin jälkeen ja esineruutuun ja kaikkeen, mutta mahtavasti sieltä se palikka löytyi! Pentu otti sen itse suuhun ja lähti tuomaan kohti. Naksautin ja aloin kehumaan heti kun kapula oli selvästi löytynyt/suussa. Matkallehan se tippui mutta ei haittaa mitään vielä :) Sieni tykkäsi tästä ihan kauhesti. Kyllä se vaan on nenäkoira!

Lopuksi maahan menoja niin, että olin kyykyssä, käskin maahan ja vapautin heti pennun taakse lentävälle namille. Sieni tykkäsi tästäkin! Tuntuu että kyllä se välillä ainakin jää kauemmaskin eikä tule ihan luokseni menemään maahan, mutta tarttee kyllä vielä lisää reeniä siihen.

Sitten käytiin K-tien ekalla paikalla lenkillä, vaan lyhyellä, mutta sen verta että saivat vähän oikoa kinttujaan. Takas tullessa mä vaanin töppöstä (joo, leikitään välillä silleen, L seisoo ensin jossain, mä alan vaania sitä, sitten tuijotetaan toisiamme aikamme ja mä hiivin askel kerrallaan lähemmäs, kunnes koiralla pettää pokka ja se juoksee hyppäämään mun rintaa päin ja sekoaa :D) ja Sieni tuli jotain säätämään väliin juuri kun L lähti liikkeelle. Tuloksena voltin tehnyt pentu joka vielä putosi alamäkeen ja kieri toisenkin kuperkeikan. Noustessaan vinkui eikä astunut lainkaan vas. etujalalle. No, se tunki päänsä mun kainaloon ja itki aikansa siinä (<3), samalla kopeloin sen läpi eikä se aristanut erityisesti mitään. Kun pentu alkoi pussailla mun nenää, ehdotin että lähdettäiskö. Liike oli hetken aikaa epäpuhdasta kun se ei varannut painoa kunnolla sille jalalle, mutta viiden minsan päästä pentu roikkui töppösen tukassa siihen malliin, että ei se kovin kipeä voinut kyllä olla. Voi helvetti, joskus sitä kyllä vielä sattuu pahasti, sanokaa mun sanoneen.

2 kommenttia:

sarianne kirjoitti...

Tsemppiä kokeeseen! :)

Karita kirjoitti...

Tsemppiä teille huomiselle! :)