Hallilla. Ensin töppöselle kentän puolella ruudun ja ohjatun erottelua. Merkiltä kapuloille oli koematkat, mutta merkiltä ruutuun vain joku 10-15m. Ei se irtoaminen ole koskaan ollut vaikeaa jos koira tietää mihin se menee, ja koska pointtina oli erottelu, en nähnyt tarpeelliseksi juoksuttaa koiraa koko matkaa. Pallokin lentää paremmin mihin pitää, kun matka on lyhyempi, t. tumpelo ;)
Tehtiin järkässä oikea kapula - oikealle ruutuun - (lähetyspuolen vaihto) - vasemmalle ruutuun - vasen kapula (tässä hieman junnausta) - (lähetyspuolen vaihto) - oikealle ruutuun. Noudettava kapula oli siis aina ruudun puolella. Lunta oli sen verta että kapulat hävisi ei-kovin-hyvin-valaistulla kentällämme aikasen hyvin.
Palkkailin väliin pelkkiä merkkejä - tai itse asiassa vissiin melkeen jokaisen merkin joko ottamalla koiran kierrosta palloon tai stoppaamalla ja viemällä namin ennen jatkoa. Merkit olikin hyviä, loppua kohti vauhti kyllä hieman hiipui, mutta pääasia että kuunteli eikä oikonut. Erottelukin oli aivan superia! :) Pariin kertaan oli ongelmia löytää kapula hangesta, mutta koira kuitenkin teki noutoa eikä meinannutkaan mennä ruutuun. Vasenta kapulaa tehdessä koira meni keskikapulalle, stoppasin ja ohjasin vasempaan, ja silloin se ei kerta kaikkiaan nähnyt kapulaa ja tarjosi sitten ruutua. Otin uudestaan merkiltä ja nyt onnistui. Varsin hyvä treeni, sain mitä halusin; koira teki just sitä mitä minä ohjasin tekemään!
Sitten oli Sienen pentutoko. Kerkesin hyvin käyttää pennun tarpeillaan ja muita odotellessa viihdytin pentua potkimalla sille lunta. Hirveän hauskaa Sienestä :D Samoin lumessa piehtaroiminen, lumen haukkailu, lumen kaivaminen, mäessä etutassut edellä alaspäin hyppiminen niin että tassut työntää pienen "lumivyöryn" jonka perään sitten hypätään, hepulointi muuten vaan, jäätyneiden lätäköiden päällä loikkiminen ja niiden kaivaminen ja hepulin saaminen kun jää rasahtelee alla, lumipallojen heittely... unohdinko jotain?
Ryhmäläisiä oli kolme, myös Sienen viimekertainen painikaveri-bc. Päätin että tänään ei painita. Ihan lopussa pennut kyllä ehti ulos hallissa mennessämme hyökätä toistensa tukkaan ja suru oli suuri kun erotettiin ne saman tien. Töitä tehdessämme Sieni keskittyi todella hienosti eikä nähnyt koko toista koiraa, mutta ei sen silti tartte pitää automaationa, että tunnin jälkeen saa pistää leikiksi. Vain luvalla ja joskus ;)
Aloitus kontaktiharkoilla; ympyrässä yksi pujottelee muiden ympäri ja rivissä kävellään vastakkain ensin koirat ulkopuolella, sitten sisäpuolella. Ei ongelmia.
Kujaluoksetulot. Jätin pennun käskyn alle istumaan. Palkka vauhdista. Toisella otoksella kävin poistuessa kahdesti palkkaamassa odottavan pennun ennen kuin oikeasti poistuin kutsumispaikalle asti. Hieno oli! :) Odotus ja vauhti kunnossa, loppuasento puuttuu tyystin, se siis työn alle seuraavaksi. Häiriökoirakoita pentu ei huomannutkaan.
Luoksepäästävyys ja paikalla makuu. Sieni oli keskellä. Perusasennossa se ei malta kauaa jos en palkkaa tai kehu; siihen kestoa kotona. Luoksepäästävyys on hyvällä mallilla. Vahvistin kerran "hyvä odota" kun tuomari lääppi koiraa. Ehkä se olisi pysynyt ilmankin, mutta parempi varman päälle. Pentu on tässä selvästi ei-tyypillinen itsensä - se ei oikeastaan näytä ollenkaan siltä että menisi vastaan tai olisi edes iloinen tuomarin kontaktista, vaan ennemmin vetää vähän korvia luimuun ja "lääpi nyt sitten kun kerta haluut".
Paikalla makuussa tämä kokenut tokoilija esitteli pennulle käskyn "pysy" ekaa kertaa hallissa vieraiden koirien keskellä... se on tähän saakka tehnyt vaan odota-käskyllä. Odota on arjessa ja luoksetulossa ja pysy paikallaoloissa. Hoh hoh, unohtui vallan että ei se ole moista vielä kuullutkaan. Nousi tietysti heti kun otin askeleen sen eteen. Takas makuulle ja sitten avustin käsimerkillä ja toistaen "hyvä, pysy, hyyyvä". Olin ihan edessä ja palkkasin tiuhaan ja hienosti pysyi :) Mutta ehkäpä teemme tätä silti nyt kotona ennen ensi kertaa hallilla...
Kaukoja. I-m-i näytettiin, siinä istumaan nousut vähän takkusi alkuun, mutta tekniikka on kunnossa. Seisomista houkuteltiin namiavulla kummastakin asennosta ja kyllä ne sieltä löytyy. Voisi alkaa näitäkin jumppaamaan kotosalla.
Lopuksi otin pennun kanssa kahdestaan hyppyä yhdellä laudalla. Ei ollut namilätkää, joten autoin pentua muuten, että saatiin onnistumisia. Viime kerrasta on jäänyt jotain mieleen, selvästi sujui paremmin kuin silloin, vaikka välissä ei ole yhtään tehty.
Agility-A:lle pentu himoitsi ja kiivettiin se sitten mennen tullen. Sieni on kiipeilysieni, sen päätä ei kyllä huimaa mikään eikä missään...
Muutamaan otteeseen leikittiin välissä. Ihan kivasti sujui!
Havaitsin, että kun toinen koira haukkuu tai varsinkin räyhää, pentu kääntyy pois sieltä päin ja ottaa oikeen korostetusti kontaktia minuun. Aika jännä.
Tehtiin järkässä oikea kapula - oikealle ruutuun - (lähetyspuolen vaihto) - vasemmalle ruutuun - vasen kapula (tässä hieman junnausta) - (lähetyspuolen vaihto) - oikealle ruutuun. Noudettava kapula oli siis aina ruudun puolella. Lunta oli sen verta että kapulat hävisi ei-kovin-hyvin-valaistulla kentällämme aikasen hyvin.
Palkkailin väliin pelkkiä merkkejä - tai itse asiassa vissiin melkeen jokaisen merkin joko ottamalla koiran kierrosta palloon tai stoppaamalla ja viemällä namin ennen jatkoa. Merkit olikin hyviä, loppua kohti vauhti kyllä hieman hiipui, mutta pääasia että kuunteli eikä oikonut. Erottelukin oli aivan superia! :) Pariin kertaan oli ongelmia löytää kapula hangesta, mutta koira kuitenkin teki noutoa eikä meinannutkaan mennä ruutuun. Vasenta kapulaa tehdessä koira meni keskikapulalle, stoppasin ja ohjasin vasempaan, ja silloin se ei kerta kaikkiaan nähnyt kapulaa ja tarjosi sitten ruutua. Otin uudestaan merkiltä ja nyt onnistui. Varsin hyvä treeni, sain mitä halusin; koira teki just sitä mitä minä ohjasin tekemään!
Sitten oli Sienen pentutoko. Kerkesin hyvin käyttää pennun tarpeillaan ja muita odotellessa viihdytin pentua potkimalla sille lunta. Hirveän hauskaa Sienestä :D Samoin lumessa piehtaroiminen, lumen haukkailu, lumen kaivaminen, mäessä etutassut edellä alaspäin hyppiminen niin että tassut työntää pienen "lumivyöryn" jonka perään sitten hypätään, hepulointi muuten vaan, jäätyneiden lätäköiden päällä loikkiminen ja niiden kaivaminen ja hepulin saaminen kun jää rasahtelee alla, lumipallojen heittely... unohdinko jotain?
Ryhmäläisiä oli kolme, myös Sienen viimekertainen painikaveri-bc. Päätin että tänään ei painita. Ihan lopussa pennut kyllä ehti ulos hallissa mennessämme hyökätä toistensa tukkaan ja suru oli suuri kun erotettiin ne saman tien. Töitä tehdessämme Sieni keskittyi todella hienosti eikä nähnyt koko toista koiraa, mutta ei sen silti tartte pitää automaationa, että tunnin jälkeen saa pistää leikiksi. Vain luvalla ja joskus ;)
Aloitus kontaktiharkoilla; ympyrässä yksi pujottelee muiden ympäri ja rivissä kävellään vastakkain ensin koirat ulkopuolella, sitten sisäpuolella. Ei ongelmia.
Kujaluoksetulot. Jätin pennun käskyn alle istumaan. Palkka vauhdista. Toisella otoksella kävin poistuessa kahdesti palkkaamassa odottavan pennun ennen kuin oikeasti poistuin kutsumispaikalle asti. Hieno oli! :) Odotus ja vauhti kunnossa, loppuasento puuttuu tyystin, se siis työn alle seuraavaksi. Häiriökoirakoita pentu ei huomannutkaan.
Luoksepäästävyys ja paikalla makuu. Sieni oli keskellä. Perusasennossa se ei malta kauaa jos en palkkaa tai kehu; siihen kestoa kotona. Luoksepäästävyys on hyvällä mallilla. Vahvistin kerran "hyvä odota" kun tuomari lääppi koiraa. Ehkä se olisi pysynyt ilmankin, mutta parempi varman päälle. Pentu on tässä selvästi ei-tyypillinen itsensä - se ei oikeastaan näytä ollenkaan siltä että menisi vastaan tai olisi edes iloinen tuomarin kontaktista, vaan ennemmin vetää vähän korvia luimuun ja "lääpi nyt sitten kun kerta haluut".
Paikalla makuussa tämä kokenut tokoilija esitteli pennulle käskyn "pysy" ekaa kertaa hallissa vieraiden koirien keskellä... se on tähän saakka tehnyt vaan odota-käskyllä. Odota on arjessa ja luoksetulossa ja pysy paikallaoloissa. Hoh hoh, unohtui vallan että ei se ole moista vielä kuullutkaan. Nousi tietysti heti kun otin askeleen sen eteen. Takas makuulle ja sitten avustin käsimerkillä ja toistaen "hyvä, pysy, hyyyvä". Olin ihan edessä ja palkkasin tiuhaan ja hienosti pysyi :) Mutta ehkäpä teemme tätä silti nyt kotona ennen ensi kertaa hallilla...
Kaukoja. I-m-i näytettiin, siinä istumaan nousut vähän takkusi alkuun, mutta tekniikka on kunnossa. Seisomista houkuteltiin namiavulla kummastakin asennosta ja kyllä ne sieltä löytyy. Voisi alkaa näitäkin jumppaamaan kotosalla.
Lopuksi otin pennun kanssa kahdestaan hyppyä yhdellä laudalla. Ei ollut namilätkää, joten autoin pentua muuten, että saatiin onnistumisia. Viime kerrasta on jäänyt jotain mieleen, selvästi sujui paremmin kuin silloin, vaikka välissä ei ole yhtään tehty.
Agility-A:lle pentu himoitsi ja kiivettiin se sitten mennen tullen. Sieni on kiipeilysieni, sen päätä ei kyllä huimaa mikään eikä missään...
Muutamaan otteeseen leikittiin välissä. Ihan kivasti sujui!
Havaitsin, että kun toinen koira haukkuu tai varsinkin räyhää, pentu kääntyy pois sieltä päin ja ottaa oikeen korostetusti kontaktia minuun. Aika jännä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti