Tokoa, jälkiä

En usko ihmisillä olevan millään lailla luotettavaa satunnaisgeneraattoria, joten minäpäs olin vihdoin reipas ja askertelin muistilapuista ja kontaktimuovista arvontavehkeet. Lapuilla on siis EVL:n kahdeksan yksilöliikettä, jotta voin arpoa itselleni treenijärjestyksen. Toisilla puolilla on kaukojen mahdolliset sarjat (niitähän on 6kpl, ja koska lappuja on kahdeksan, kaksi sarjaa on kahteen kertaan, ne tavallisimmat).

Treenit Launialan hiekkakentällä. Jätin pois seuruun (vireennosto kesken) sekä tunnarin & hyppynoudon (välineet puuttui autosta), muilla liikkeillä arvonta ja sitten kokeenomainen suoritus töppöselle. Palkkamaksalaatikko jätettiin autolle, koira sai sitä nuuhkaista ensin.

Luoksetulo: lähti ravilla ja stoppasi parin metrin jälkeen itsenäisesti. Huusin tuimasti uuden tule-käskyn, nyt tuli reippaasti, mutta molemmat stopit oli huonoja. Vika pätkä myös hyvällä vauhdilla ja siisti sivulle tulo. Antaisin meille tästä 5.

Ohjattu, vasen: vein kapulat itse. Hyvä ja vauhdikas suoritus, palautuskin tuli laukalla, enkä voinut olla sanomatta kesken liikkeen iloisesti "hyvä". Ehkä 9 tai 9½, himpan voimaa olisin kaivannut vielä siihen palautukseen.

Zeta m-i-s: kaksi ekaa pätkää hyviä, vikalla hajamielistä seuruuta ja sen takia (?) istui. Just eilen hinkkasin tätä kotona noin sata kertaa, kun koira meni järjestään top-käskylläkin istumaan. No kas, vaihteeksi näin päin, yleensä se seisoo istumiset... varmaan 7.

Ruutu, vasempaan, tuuli sen verta että kehänauhan sijaan piirsin kengän kärjellä rajat hiekkaan: hyvä virittely ruutuun, merkille piti vähän toistaa, kun tuijotti edelleen ruutua. Mun täytyy kysyä "missä ruutu" useita askelia ennen lähtöpaikkaa, että ehdin ottaa ne pari askelta ja kysyä samalla "ensin merkki, missä merkki". Koira suuntaa katseensa paremmin eteen merkille kun liikumme samalla sinne päin. Vauhdikas ja määrätietoinen suoritus, mutta harmi vaan että koira ei kuunnellut ekaa maahan-käskyä koska se haisteli niitä mun piirtämiä viivoja... karjaisin "MAAAHAN!!" ja johan putosi. Seuraamaan tulo kuten aina, vähän toivoisin parempaa kontaktia. 7? 8?

Kaukot i-s-m-s-i-m. Paskanvittu, ekaan seisomiseen tuplakäsky ja s-i-vaihdossa tuli liki koiran mitan eteenpäin... 5. Mutta koe on koe ja tän jälkeen mentiin "kehästä" palkalle.

Luoksetuloon tarttis luoda sekä vauhtia että skarppeja pysähdyksiä, kas ku se on vaan niin hankalaa :( Merkit ja suunnat oli tänään tosi hyviä, niitä pidetään yllä. Zetaa ei kaavamaisesti lainkaan ennen koetta, muutama kerta merkkien kanssa ylläripalkalla tai väärään suuntaan kääntyen tai jotain, koira selvästi tuntee liikkeen jo ja alkoi siksi haahuilla vikalla pätkällä. Seisomisen muistelua, mutta ei liikaa, muuten se ei sitten taas varmastikaan istu. Maahan menoja kaukana sekä ruutua että luoksetuloa varten. Kaukoihin virettä ja tekniikkaa ja jollain tavalla selväksi pisketille, että vipinää kinttuihin. Ja mä luulin lapsena että kun koira on koulutettu, ne asiat pysyy itsestään yllä, sitähän sen pitäisi tarkoittaa kun "se osaa"...

Sieni oli jätetty aamupalatta ja sen piti jäljestää, mutta tsekkasin viisi eri paikkaa ja ihmisiä oli tiellä joka jumalan mestassa. Hermo paloi ja totesin että se siitä erikoisjäljestä. Kaupunkipuistojen nurmikot ei muutenkaan kovin pitkälle riittäisi, mutta peltoa on vielä vähemmän tarjolla, ja mulla ei polla kestä moista treenipaikkojen metsästämistä. Sieni saa tehdä muutaman metsäjäljen vielä tällä kaudella ennen talvea. Pitää vaan ajella sammalmetsään ja nyt en enää jaksanut kaiken tän säädön jälkeen. Pentu sai duunailla kotona vähän maahan menoja ja sivulle tuloja. Maahan meno alkaa pelittää pelkällä sanallisellakin käskyllä. Käsimerkkiä en halua kokonaan häivyttää unohduksiin, se on mun kaukojen käsimerkki töppöselle, ja tulee olemaan Sienellekin. Täytyy silti toki opettaa sille myös pelkkä sanallinen vihje varmaksi, nyt se on siis tasolla toimii-kotona-kun-pentu-on-orientoitunut-treenaaman, ylläritilanteessa ei tiiä mitään. :D

***

Ilta: Sienelle metsiksellä 20 askeleen jälki sammalmetsään. Alkoi jo tulla pimeä, ja oli kiire ajaa jälki heti teon jälkeen. Huono idea, pentu jäljesti suurimman osan ajasta hieman jäljen oikealla puolella ja siltä jäi siksi monen monta namia syömättä. Ensi kerralla pitää vanhettaa, että haju haihtuu ilmasta ja jää vain maahan. Tosi hyvin se oli kuitenkin kartalla mitä oltiin tekemässä ja siirto kävi varsin kivuttomasti! :) Mudihan oli muistaakseni aluksi hyvinkin ihmeissään, että mikä hiton jälki, metsässähän etsitään vaan esineitä. Se taisi siirtyä metsään vasta paljon myöhemmin.

Sisällä tokojuttuja. Mudille kaksi 10 namin sarjaa asentoleikkiä (istu-maahan-seiso random järkässä, naks ja nami oikeasta, jos tekee väärän, nami menee pois). Ekalla istui yhden seisomisen, toisella kolme :P Tuli niihin onnistuneitakin seisomisia. Lopuksi 10 namin sessio pelkkää seisomista, nyt taisi istua vaan yhden. Se käsky pitää olla vähän kuitenkin "toP" niin tuntui ymmärtävän paremmin. Pitäisköhän pennulle opettaa äänteet tyyliin kimeä "iiiii", matala "ymm" ja joku "ar". Olis ehkä koiralle helpommat erotella, mutta muistaisko ne muka itsekin vielä...

Sieni sai tehdä esineen (lelupallon) nostoa lattialta. Istuu, makaa ja killittää silmiin ah niin pontevasti eikä todella tee elettäkään lelun suuntaan. Päätin, että minähän jumitan sen kanssa portin takana keittiössä niin pitkään, että saan 5x naksautettua jollain tapaa esineeseen kohdistuvasta toiminnasta. Vaati kyllä itse vähän liikkumista ja lelun tönäisemistäkin, mutta sainpahan naksuteltua. Toisella otoksella oli vähän parempi. Taidan naksutella pääosin iltaisin, ja parin tunnin lenkin jälkeen pentu (ja muutkin) lähinnä odottaa iltaruokaa ja petiaikaa, eikä ainakaan ole virkeimmillään. Huomenna kokeilen päiväsaikaan.

Sieni teki makkarissa myös kahden lelun leikkiä, yhdistin tässä "anna" -käskyä kun se tuli toisen kanssa mua kohti. Tää pelittää aikas hyvin, mutta ei riitä ollenkaan että se nostaa liikkuvan lelun, sen pitää ottaa myös kuollut, ennen kuin on mitään mieltä alkaa tehdä esineruutua. Sehän mua siis erityisesti himottaisi.

Iltaruualla pentu sai tutustua piilopaikkamakuuseen tai oikeastaan -istumiseen. Jätin pennun olkkariin ja kuppi meni tuttuun paikkaan makkariin nurkan taakse. Mies vahti pentua, mutta aivan hienosti oli istunut ja odotti edelleen nätisti että palasin vierelle vapauttamaan. Hyvä Sieni! :) Pohjia luon tällä tavalla kotona, lisäksi ulkona pitää muistaa alkaa jättää pentua remmistä puuhun tms kiinni ilman mitään käskyjä, käydä piilossa ja palata eleettömästi ottamaan koira irti. Tällä haen sitä, että piiloon menemiseni ei ole mikään juttu eikä siitä ole syytä vetää kierroksia mihinkään suuntaan. Kun molemmat sujuu hyvin, kotona käskyn alla piilossa odotus ja ulkona ilman käskyä, yhdistän ne vasta koko liikkeeksi.