maanantai 3. lokakuuta 2011

530km

Kävimme isän siskon mökillä Turun saaristossa, Korppoossa. Autossa istumista kertyi ihan kiitettävästi, itse jouduin onneksi ajamaan vaan kotoa Helsinkiin, ja loppumatka mentiin porukoiden autolla isän ajaessa. Melkeen yhtä hirveää se kyydissä istuminenkin on, vaikkei tarttekaan itse ajaa. Koirat jaksoi tosi hienosti, pentukaan ei alkanut riehua, vaikka perjantaina oltiin autossa n. 9.30-17. Autossa muuten irtosi ensimmäinen pennun hammaskin! Tai eka, jonka olen nähnyt. Jossain vaiheessa huomasin, että pennulla on jotain mitä se pyörittelee suussaan, ja hammashan se oli. Hassua että se silleen itsekseen tippui.

Sunnuntai-iltana tultiin mökiltä porukoille ja oltiin yö siellä, ja lähdettiin vasta maanantain puolella loppukotimatkalle. Sieni ei ole ennen käynyt Helsingissä (muuta kuin toki tullessaan lentokentällä), mutta mikäpäs sitä järkyttäisi. Ongelmia aiheuttaa enemmän se, että sen mielestä kaikki on niin jännää ja nokka pitää tunkea ihan joka paikkaan :P Remmissäkään se ei vieläkään kovin kummoisesti osaa kävellä, ja solmussa oltiin vähän väliä. Autoni oli jätetty äidin työpaikalle ja mentiin sitten maanantai-aamuna hakemaan se koirain kanssa. Keskustaan kävely ja siitä ratikalla vähän matkaa. Töppönen on helppo matkustaja, se jättäytyy keskustan vilinässä omatoimisesti kävelemään jalkani viereen ja ratikassa katoaa penkin alle. Sieni tartti tietysti vähän ohjausta, mutta hienosti sekin pötkötteli ratikan lattialla :) Keskustassa sattui hassu juttu; juuri kohdalla ollessamme joku mies sanoi "siinä menee hollantilainen ja mudi". Leuka loksahti polviin asti ja kysyin että mistä ihmeestä tunnistit, kun ei kukaan koskaan tiedä edes toista, saati molempia. Juteltiin sitten hetki ja selvisi mm. että vaimonsa on nähnyt mun mudin pari vuotta sitten yhteistreeneissä. Terveisiä vaan vielä, jos mies ei muista niitä kertoa, jos satutte tätä lukemaan :D

Tässä ollaan lautalla. Koirat ei tienneet siitä mitään, kolinoita toki vähän ihmeteltiin mutta muuten tuskin tajusivat edes olevansa vetten päällä.


Lauantain sieniretki vajaa 10km ja liki 7h. Kolme evästaukoa ja kaikki korit ja pussit aivan täynnä suppiloita. Saatiin myös vähän karpaloita ja kantarellejä, joista viimeisiä kukaan tosin ei halua enää, kun pakastimet on jo täynnä... Karpalosuo oli hauska paikka ja hirveät hepulithan pentu varsinkin sai:


Melkeen teki itsekin mieli kieriä noissa mättäissä :D


Keppileikkejä


Joskus saatoin himoita toisen kaivantoa.. korit on vielä tyhjät kun ollaan ihan alkumatkassa.


Saaristomaisema oli niin erilaista kuin mihin kotopuolessa ollaan totuttu


Ekalla evästauolla. Koirille broiskun koipireisipalasia. Töppönen nieli omansa niin sukkelaan etten kerennyt saada edes kuvaa!


Kaivannot


Minä suojelen sinua kaikelta?


Harvinainen kurttusieni. Putsataan ja paistetaan siivutettuna pannulla, kermaa ja juustoa ja ah!


Taitaa olla ekaa evästaukoa tämäkin. Oli oikeasti noin lämmin, mahtava sää sattui viikonlopulle!


Toiset kasvattaa vain jalkaa ja unohtaa lakin tyystin


Loppumatkasta Sieni alkoi olla aivan nuutunut ja kannoin sitä näin. Kannattaa aluksi juosta ihan sekona pitkin poikin, niin sitten ei jaksa loppuun asti. Kai se joskus oppii, kun töppönenkin osaa säännöstellä voimiaan.


12kg ja 18kg koirissa on iso ero, tätä ei ollut kivaa kantaa kun kokeilin. Töppösellä meni jossain vaiheessa jossakin jotenkin jalka rikki ja se alkoi ontua. Yhdestä "keskianturasta" on pieni pala poissa. Maanittelin koiran kuitenkin kävelemään ja se liikkuikin sitten itse osin kolmijalkaisena, osin normaalisti. Yhdessä kohtaa koira tuli tosi jyrkkää kalliota alas, ehkä se haava tuli siitä.


Viimeinen tauko, pentu olis varmaan voinut jäädä sinne nukkumaan, jos ei olisi katsottu että se herää kun ollaan lähdössä...


Sunnuntain reissu ei ollut montaa kilsaa, eikä aikaakaan tainnut mennä kuin tunti-pari? Löytyi mustia torvisieniä niin hirveästi että korit tuli täyteen ja tultiin pois, vaikka alkuperäinen suunnitelma oli mennä pitemmälle. Sänkipeltoja riitti ja siellä oli hyvä ryntäillä. Herra kolmijalka meinattiin ensin jättää kotiin, mutta se oli niin ehdottomasti tulossa mukaan että kokeiltiin. Pääosin käveli hyvin ja ontui vain vähän. Pitää nyt pitää sitä ilman treenejä ja vähällä liikunnalla ja toivoa että jalka paranee.


Ei se niin kipeä ollut etteikö olis voinut vähän leikkiä pennun kanssa


Sieni näyttää hirveeltä tynnyriltä


Pentu alkaa olla mudin korkuinen, mutta leveysero on kuitenkin ihan selvä


Pentu ei ole pissannut koko reissun aikana kertaakaan tarjolla olleille papereille, vaan on hienosti pidätellyt yötkin. Tänä aamuna tulikin sitten ulos sellainen kahden minuutin pituinen pissa. Kiva, että alkaa oppia. Se vaan taisi saada jonkun mahapöpön, koska se oksensi la-aamulla sisälle kahdesti juuri syömänsä ruuan, illalla myöhään iltaruuat, yöllä sänkyynsä, sunnuntaina ei suusta vissiin mitään mutta maha oli löysällä, su-ma yönä oksensi yhden läjän ja teki ulos normaalin kakan jälkeen ihan kuraa. Aika outoa, tosin se kyllä taisi syödä sieniä ja liikaa hirven paskaa ja kaikkea kun se hiton nokka pitää todellakin tunkea ihan joka paikkaan. Isää ärsytti kun pentu tuli tallomaan sienet mitä isä oli juuri keräämässä, ja hää ojensi yhtä pennulle ja mutisi että kato nyt, ei mitään sulle, tällasia vaan. Sienipä sanoi oi kiitos ja oli tyytyväinen sienestä eikä ainakaan lähtenyt pois. Tai kun joku perkasi sieniä ja heitti ne huonot osat kankaalle, pentu meni perään. Sellanen tapaus. Mutta oli oikein hauskaa ja kiva että käytiin, vaikka rankka matka olikin!

5 kommenttia:

Eeva kirjoitti...

Sieni on kasvanut! Ja aivan ihanat ovat nuo kalliomaisemat. Huoh.

laura kirjoitti...

Onhan se näköjään joo.. kaivoin huvikseni vanhoja kuvia vertailuksi:

31.8. http://www.fungii.org/rakki/sieni/3108_5.jpg
10.8. http://www.fungii.org/rakki/sieni/1008_3.jpg
23.7. http://www.fungii.org/rakki/sieni/kaikki.jpg

Herraisä sentään! :D

Eeva kirjoitti...

Se ei ole enää sellainen Pentupentu, vaan Nuorineiti Koipeliini. :}

laura kirjoitti...

Kyllä! Varsinainen Jalkasieni. :D

Erja kirjoitti...

Ja pususieni - välillä valitettavan YÄK kun se syö ensin vaikka mitä ja tulee sit tykkäämään.