Päivällä töppösen kanssa Lähemäen kentällä, jossa tuleva tokokoe on. Agikisamme on samassa paikassa ja koira on varmasti varsin ehdollistunut niihin. Ajattelin näin törkeästi ennen koetta käydä pari kertaa tekemässä ko. kentällä hyvän mielen treenin. Tänään kenttä oli muuten tyhjä, mutta toisessa päässä oli kaupungin työntekijät, kaksi miestä, säätämässä jotakin. Jätettiin palkka autolle ja otettiin kaukojen m-i-s. Koira kyttäsi toisella silmällä tyyppejä ja oli sen näköinen, että ei tule nousemaan. Vaan niinpä teki vaihdot, paras terä puuttui mutta varmasti kuitenkin nousi, ja laskin seisomisesta suunnitelman mukaan palkalle. Maksiksen jälkeen vielä leikittiin - varovasti sen tassuhaavan takia. Kaupungin tyypit juuri tuli lähemmäs ja pelkäsin jo saavani valituksia, mutta toinen sanoikin että hienoa katsella kun koiraa koulutetaan ja koskas se koe on, ja että hyvä kun tälläkin kentällä on jotain käyttöä. Luulin että se on kovinkin suosittu, mutta ilmeisesti sitten ei olekaan. Jäi hyvä mieli, sekä treenistä että palautteesta :) Oli just sopiva häiriö, koira toimi kuitenkin ja sai siitä hyvän palkan heti.
Kotona töppönen on tehnyt kapuloiden nostoa (puulla sujuu aika ok, metskun kanssa pitää olla tarkka kriteerin suhteen koska jos koira tekee monta toistoa ilman palkkaa, se alkaa turhautua. Pistin sen kerran makuulle hetkeksi jäähdyttelemään, kun alkoi mennä sähläämiseksi). Sieni taasen sivulle tuloja ja paikallaan käännöksiä sekä yhden askeleen siirtymiä eteenpäin. Pennulla alkaa olla joku idea tästä :) Lisäksi maahan menoja ja nyt aloitettiin se kiertäminen, mistä aiemmin tokotunnilla oli puhetta. Ihan käsiavulla kierrätin pentua namin perässä pallin ympäri. Ruutumerkkikartio oli turhan heppoisa, tyyppi runnoi sen nurin mennen tullen, pikkutuolin kanssa keskittyi paremmin katsomaan mitä tekee. Sujui hyvin, nami-imutusta voi varmaan pian alkaa häivyttää.
Iltalenkillä oltiin huima puoli tuntia hiekkamontulla. Mies on kuumeessa, mutta jaksoi sen verta lähteä mukaan, että kärrättiin kaikki kolme piskiä autolla sinne ja annettiin niiden juosta keskenään. Autotie on sen verta lähellä, että en mielelläni vie seisojaa yksin sinne. Luultavasti se tottelee mua about yhtä hyvin eli huonosti kuin miestäkin, jos jonkun jänön tms perään karkaisi, mutta en halua hukata toisen koiraa niin siksi olen aika tarkka missä uskallan sitä irti pitää itsekseni. Jossain vaiheessa Tytti lähtikin johonkin 100m päähän metsään ja Sieni meni sen perässä. Huusin pennulle, että ei menisi sinne, mutta ehkä se ei oikeasti kuullut tai "kuullut"... Tytti kutsuttiin pois ja se tulikin, mutta pentu jäi sinne. Hetken päästä se tuli ihan eri kautta mistä olivat menneet, sieltä mistä me oltiin kaikki tultu montulle tultu, eli todnäk Tytti hävitti sen kannoiltaan ja pentu vähän eksyi. Olin ehtinyt huutaa pentua nimellä pariin kertaan ja kutsuin sen nyt sitten luokseni, hyvin tuli. Pitää järjestää joku lavastettu vähän vastaava tilanne ja katsoa totteleeko se. Jos olisin ollut varma, että se olisi nyt kuullut muttei totellut, olisi saanut huutia mokoma, mutta en ollut. Kutsuinkin ihan vaan puheäänellä "sieni hei", kun se oikea luoksetulokutsu on korkea "sieniiiiiii". Kesken leikin se kyllä tuli kun ennen ja jälkeen tämän muutaman kerran kutsuin palkattavaksi.
Kotona töppönen on tehnyt kapuloiden nostoa (puulla sujuu aika ok, metskun kanssa pitää olla tarkka kriteerin suhteen koska jos koira tekee monta toistoa ilman palkkaa, se alkaa turhautua. Pistin sen kerran makuulle hetkeksi jäähdyttelemään, kun alkoi mennä sähläämiseksi). Sieni taasen sivulle tuloja ja paikallaan käännöksiä sekä yhden askeleen siirtymiä eteenpäin. Pennulla alkaa olla joku idea tästä :) Lisäksi maahan menoja ja nyt aloitettiin se kiertäminen, mistä aiemmin tokotunnilla oli puhetta. Ihan käsiavulla kierrätin pentua namin perässä pallin ympäri. Ruutumerkkikartio oli turhan heppoisa, tyyppi runnoi sen nurin mennen tullen, pikkutuolin kanssa keskittyi paremmin katsomaan mitä tekee. Sujui hyvin, nami-imutusta voi varmaan pian alkaa häivyttää.
Iltalenkillä oltiin huima puoli tuntia hiekkamontulla. Mies on kuumeessa, mutta jaksoi sen verta lähteä mukaan, että kärrättiin kaikki kolme piskiä autolla sinne ja annettiin niiden juosta keskenään. Autotie on sen verta lähellä, että en mielelläni vie seisojaa yksin sinne. Luultavasti se tottelee mua about yhtä hyvin eli huonosti kuin miestäkin, jos jonkun jänön tms perään karkaisi, mutta en halua hukata toisen koiraa niin siksi olen aika tarkka missä uskallan sitä irti pitää itsekseni. Jossain vaiheessa Tytti lähtikin johonkin 100m päähän metsään ja Sieni meni sen perässä. Huusin pennulle, että ei menisi sinne, mutta ehkä se ei oikeasti kuullut tai "kuullut"... Tytti kutsuttiin pois ja se tulikin, mutta pentu jäi sinne. Hetken päästä se tuli ihan eri kautta mistä olivat menneet, sieltä mistä me oltiin kaikki tultu montulle tultu, eli todnäk Tytti hävitti sen kannoiltaan ja pentu vähän eksyi. Olin ehtinyt huutaa pentua nimellä pariin kertaan ja kutsuin sen nyt sitten luokseni, hyvin tuli. Pitää järjestää joku lavastettu vähän vastaava tilanne ja katsoa totteleeko se. Jos olisin ollut varma, että se olisi nyt kuullut muttei totellut, olisi saanut huutia mokoma, mutta en ollut. Kutsuinkin ihan vaan puheäänellä "sieni hei", kun se oikea luoksetulokutsu on korkea "sieniiiiiii". Kesken leikin se kyllä tuli kun ennen ja jälkeen tämän muutaman kerran kutsuin palkattavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti