Kaverin kanssa hallilla treenaamassa. Oli koirat taas työpäivän ajan autossa ja mentiin heti.
Töppöselle pientä rataa, jonka poimin hallilla olleesta harjoituskirjasta:
Keppejä tosiaan vaan yksi runko eli 6kpl. Kieputtelin koiraa radalla vaikka millä eri tavoilla. Paras oivallus oli "ylhäältä alaspäin" keppejä tullessa, kun halusin kääntää koiran kepeiltä keskimmälle hypylle: pystyin kääntämään omaa kroppaa koiran vielä pujotellessa ja se malttoi silti pujotella loppuun, mutta kääntyi tosi ketterästi heti keppien jälkeen. Jos en tehnyt näin, kaarroksesta tietysti tuli paljon suurempi. Hei, nää perusasiatkin voi joskus ihmetyttää kun ne käytännössä toimii :D
Sieni teki putkea. Kaveri piti pentua pannasta ja minä kutsuin toisella puolella. Pentuputki oli jostain syystä kauhean epäilyttävä ja tyyppiä sai maanitella sinne hyvän tovin. Nyt löytyi jotain mitä se vähän arkailee! Pentu kyllä mahtui putkeen ihan hyvin, mutta ehkä se tuntui kuitenkin ahtaalta tai jotain? Normaaliin putkeen meni hienosti, pidensin putkea heti, ja jälkimmäisellä otoksella käänsin putkea mutkalle ja lopuksi kevyesti s-kirjaimen muotoonkin. Tein myös tosi lyhyttä putkea niin, että ohjasin pennun sivulle, jätin siitä odottamaan ja kutsuin läpi. Sivulle se hakeutuu käsiavulla hienosti. Ekalla vähän varasti odotuksesta mutta sen jälkeen malttoi sekä odottaa että tuli hienosti läpi! Kaikkein hauskinta oli kuitenkin katsoa pennun puuhailua, se oli ihan lentoon lähdössä <3 Hei mä tulin täältä putkesta! Sit sä olit siellä vaikken nähny sua! Vähän ihanaa!
Töppöselle myös tokon merkkiä/ohjattua noutoa. Päätin kokeilla namialustaa merkin takana ja olin vienyt sen sinne yllärinä. Otettiin liike ihan alusta ja kaveri vei kapulat. Koira lähti merkille hitaalla laukalla - se on sen merkki, että se meinaa myös mennä sinne, eikä ammu ohi kapuloille. Kehuin kun oli merkillä ja tomppeli ei silti huomannut namialustaa. Olin menossa näyttämään niin sitten se tajusi että seisoo melkeen sen päällä :D Uudella toistolla kaveri vei (kävi nostamassa) taas aluksi kapulat. Nyt oli kova vauhti merkille eikä aikomustakaan karata minnekään. Seuraavaksi otin koiran huomaamatta alustan pois ja palkkasin merkille menon vaan lelulla, oli vauhdikas sekin. Lopuksi vielä yksi alustan kanssa.
En malttanut olla ottamatta kerran myös loppuosaa. Vein koiran merkille ja peruutin vain hieman sen eteen seisomaan. Noudatin vasemman. Nopea käden huiskaisu ja käsky niin kyllä vaan pelittää suunnat. Vapautus vauhdista, oli hieno :)
---
Kotiin tultiin takapihan oven = kellarikomeroiden/varaston kautta. Siellä oli joku täti. Mä huomasin eka että on valot päällä, mutta oli niin hiljaista niin aattelin että jollain on vaan jäänyt. Sieni meni edellä kulman taa ja sanoi buh ja tuli äkkiä takaisin. :D Sitten tuli täti esiin ja töppönen meni mun ja sen väliin ja sanoi @a!#454566adprkl!!!! Vaiensin mudin joka jopa kuunteli ja hiljeni. Täti jäi höpöttämään kaikenlaista aina säästä alkaen päätyen tottelevaisiin koiriini. Jaksoin kuunnella mudin takia. Sille tekee hyvää just tällaset, että kilareiden jälkeen ei vaan häivytä vaan höpötän tyypin kanssa ja koira saa todeta, että ei tässä tosiaan ollut mitään. Sieni ei ollut lainkaan kiinnostunut tädin moikkaamisesta, töppönen olisi mennyt sen luokse lopuksi, mutta käskin sen pois. Mudiin ei tällasissa voi ollenkaan luottaa, se saattaa eka mennä ihan ookoo sinne ja sitten alkaa murista ja varmaan voisi napatakin.
Töppöselle pientä rataa, jonka poimin hallilla olleesta harjoituskirjasta:
Keppejä tosiaan vaan yksi runko eli 6kpl. Kieputtelin koiraa radalla vaikka millä eri tavoilla. Paras oivallus oli "ylhäältä alaspäin" keppejä tullessa, kun halusin kääntää koiran kepeiltä keskimmälle hypylle: pystyin kääntämään omaa kroppaa koiran vielä pujotellessa ja se malttoi silti pujotella loppuun, mutta kääntyi tosi ketterästi heti keppien jälkeen. Jos en tehnyt näin, kaarroksesta tietysti tuli paljon suurempi. Hei, nää perusasiatkin voi joskus ihmetyttää kun ne käytännössä toimii :D
Sieni teki putkea. Kaveri piti pentua pannasta ja minä kutsuin toisella puolella. Pentuputki oli jostain syystä kauhean epäilyttävä ja tyyppiä sai maanitella sinne hyvän tovin. Nyt löytyi jotain mitä se vähän arkailee! Pentu kyllä mahtui putkeen ihan hyvin, mutta ehkä se tuntui kuitenkin ahtaalta tai jotain? Normaaliin putkeen meni hienosti, pidensin putkea heti, ja jälkimmäisellä otoksella käänsin putkea mutkalle ja lopuksi kevyesti s-kirjaimen muotoonkin. Tein myös tosi lyhyttä putkea niin, että ohjasin pennun sivulle, jätin siitä odottamaan ja kutsuin läpi. Sivulle se hakeutuu käsiavulla hienosti. Ekalla vähän varasti odotuksesta mutta sen jälkeen malttoi sekä odottaa että tuli hienosti läpi! Kaikkein hauskinta oli kuitenkin katsoa pennun puuhailua, se oli ihan lentoon lähdössä <3 Hei mä tulin täältä putkesta! Sit sä olit siellä vaikken nähny sua! Vähän ihanaa!
Töppöselle myös tokon merkkiä/ohjattua noutoa. Päätin kokeilla namialustaa merkin takana ja olin vienyt sen sinne yllärinä. Otettiin liike ihan alusta ja kaveri vei kapulat. Koira lähti merkille hitaalla laukalla - se on sen merkki, että se meinaa myös mennä sinne, eikä ammu ohi kapuloille. Kehuin kun oli merkillä ja tomppeli ei silti huomannut namialustaa. Olin menossa näyttämään niin sitten se tajusi että seisoo melkeen sen päällä :D Uudella toistolla kaveri vei (kävi nostamassa) taas aluksi kapulat. Nyt oli kova vauhti merkille eikä aikomustakaan karata minnekään. Seuraavaksi otin koiran huomaamatta alustan pois ja palkkasin merkille menon vaan lelulla, oli vauhdikas sekin. Lopuksi vielä yksi alustan kanssa.
En malttanut olla ottamatta kerran myös loppuosaa. Vein koiran merkille ja peruutin vain hieman sen eteen seisomaan. Noudatin vasemman. Nopea käden huiskaisu ja käsky niin kyllä vaan pelittää suunnat. Vapautus vauhdista, oli hieno :)
---
Kotiin tultiin takapihan oven = kellarikomeroiden/varaston kautta. Siellä oli joku täti. Mä huomasin eka että on valot päällä, mutta oli niin hiljaista niin aattelin että jollain on vaan jäänyt. Sieni meni edellä kulman taa ja sanoi buh ja tuli äkkiä takaisin. :D Sitten tuli täti esiin ja töppönen meni mun ja sen väliin ja sanoi @a!#454566adprkl!!!! Vaiensin mudin joka jopa kuunteli ja hiljeni. Täti jäi höpöttämään kaikenlaista aina säästä alkaen päätyen tottelevaisiin koiriini. Jaksoin kuunnella mudin takia. Sille tekee hyvää just tällaset, että kilareiden jälkeen ei vaan häivytä vaan höpötän tyypin kanssa ja koira saa todeta, että ei tässä tosiaan ollut mitään. Sieni ei ollut lainkaan kiinnostunut tädin moikkaamisesta, töppönen olisi mennyt sen luokse lopuksi, mutta käskin sen pois. Mudiin ei tällasissa voi ollenkaan luottaa, se saattaa eka mennä ihan ookoo sinne ja sitten alkaa murista ja varmaan voisi napatakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti