Kävimme Rahulan Rehussa ja keskustassa. Eläinkaupassa Sieni ihastutti myyjää ja muutamaa asiakasta ja sai (ja halusi) kovasti rapsutuksia. Eläinkaupan täti piti sitä myös hetken sylissä, että sain paremmin tehtyä ostokset, nou problem. Hää kysyi kyllä ensin, että mahdatkohan vierastaa vai saako ottaa syliin. Olin jo sanomassa että älä ota, kunnes muistin, että hitto eri koira :D Syvässä istuu mudimoodi minussa. Sen kanssa on pakko ollut opetella nopeaksi, kieltämään ihmisiä ja käskyttämään koiraa. Lisäksi Sieni meinasi varastaa hyllystä jotain suuhunpantavaa ja käppäili omin jalon hyllyjen välissä tutkimassa paikkoja. Vähän sitä ehkä ne kaikki hajut jännitti eikä se ollut ihan sekopää ohjus niin kuin kotona - hyvä vaan :D Nimeä kysyttäessä sai taas selitellä mistä moinen. Kun täti kutsui pentua, se reagoi nimeensä, eli eiköhän hää ole sen oppinut! :)
Keskustassa käytiin jäätelökioskilla. Istuin torin laidalle maahan jonnekin betonipalkille syömään mango-meloniani. Pennun makuun se ei oikein ollut, mutta kaikenlaista muuta tutkittavaa ja suuhun otettavaa kyllä löytyi. Raksamiesten hiekkaämpäri, lautakasa ja jotkut rojut oli paljon kiinnostavampia kuin ihmiset. Muutama tyyppi ohi mennessään pysähtyi ihastelemaan. Minä vastailin kysymyksiin, mutta pentua ei kiinnostanut tulla moikkaamaan. Paras oli yksi mummo, joka kysyi että onko se koira, onhan se koira. :D Ei, ku SIENI!
Keskustassa käytiin jäätelökioskilla. Istuin torin laidalle maahan jonnekin betonipalkille syömään mango-meloniani. Pennun makuun se ei oikein ollut, mutta kaikenlaista muuta tutkittavaa ja suuhun otettavaa kyllä löytyi. Raksamiesten hiekkaämpäri, lautakasa ja jotkut rojut oli paljon kiinnostavampia kuin ihmiset. Muutama tyyppi ohi mennessään pysähtyi ihastelemaan. Minä vastailin kysymyksiin, mutta pentua ei kiinnostanut tulla moikkaamaan. Paras oli yksi mummo, joka kysyi että onko se koira, onhan se koira. :D Ei, ku SIENI!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti