Kappas miten kävi!
Pentu on myös kantanut partsilta kukkapurkkeja sisälle ja niillä on hurjan hauskaa leikkiä. Yllytän sitä tuossa vähän, normaalisti se leikkii ihan keskenään. Se oli vaan pelannut sillä jo pitkään kun kaivoin kameran, oli vähän väsynyt, ja tätä kirjoittaessani simahti nukkumaan. Aikuisten koirien ilmeet kertoo tismalleen mitä ne pennusta ajattelee! :D
Pikku hiljaa on aloitettu luoksetulon opettelua. Pennun nimeä tietysti käytetään tilanteissa joissa se on luontevaa, ja sitä kutsutaan kun se on jo muutenkin tulossa. Lisäksi pennun mielestä oli hurjan hauskaa juosta olkkarissa muutama metri minun ja miehen välillä aina vuorotellen toisen luo syömään nameja (hömh, tämän ahneuden huipun namit on sen omia nappuloita :D). Sieniiiii-kutsu on niin herttainen että mua meinaa alkaa naurattaa pentua huutaessani. :D
Kynsiä on leikattu myös. Kun pentu on sopivan väsynyt, olen ottanut sen syliin ja leikellyt. Kynsien suhteen ei mitään ongelmaa mutta hamuaahan se kynsisaksia ja mun kättä suuhunsa minkä kerkiää, ja vähän on saanut välillä myllertää että saan pennun pysymään hetken niin että näen mitä leikkaan. Jokaisen kynnen kohdalla kehun samalla kun saksista kuuluu naps, ja mies on ollut vieressä valmiina antamassa namin. Siis nappulan. Minusta on vaan niin outoa että joku koira on tavan nappuloista näin fiiliksissä!
Naksuttimeen ehdollistaminen aloitettiin kanssa. Piilotin isoille koirille olkkariin makkaran palasia etsittäväksi ja menin pennun kanssa portin taakse toiselle puolelle. Pentukin sai pienen pieniä makkaran murusia. Kyllä kelpasi niitä syödä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti