maanantai 25. heinäkuuta 2011

Mudille sulkeiset

Mun käy vähän sääliksi töppönen. Pennun takia; pentu on siihen paljon ihastuneempi kuin Tyttiin. Tytti ei juuri murise, vaan se rähähtää kerralla kunnolla. Mudi taas murisee mutta ei suutu kunnolla, niin kuin luulen että olisi syytä tehdä, jos meinaa että pentu uskoo. Murinaa kun pentu tulee liian lähelle, kun se kävelee kohti vaikka olisi menossa ohi, kun se katsoo mudia, murinaa murinaa murinaa. Töppönen on koko ajan lattialla, Tytti sohvalla, sekin tietysti auttaa asiaa. Jos pentu yrittää sohvalle,Tytti karjaisee sen naamalle niin että pentu yrittää uudestaan vasta huomenna. Mudin jatkuva murina on aikalailla tehotonta. Suuttuu sekin kyllä sitten kun pinna palaa, mutta hittoako murista koko ajan kun ei auta mitään? Joo, eihän se koira sitä näin mieti tietysti itse. Äääh.

Mudin säälipisteitä lisää tämä helle. Täällä on tosi inhottava koskeannihkeä keli. Mudin ruokahalu katoaa liian kuumassa ja se onkin lähinnä närppinyt ruokaansa viime päivinä. Pyykit kuivuu tosi huonosti ja niin kuivuu koirakin. Se haisee aivan hirveälle märälle koiralle. En minä muista koska se on uimassa käynyt, ei ollenkaan päivittäin, mutta haiseepa vaan. Pesisin sen, mutta milläs sen kuivaat? Haju tulee varmasti heti takaisin. Alan taas tosissani harkitsemaan että kynin siltä karvat pois.

Jotta nyt ei liian säälittäviksi heittäydyttäisi, mudi oli varsinainen paskasika tänään ja sai huutia lenkillä. Vissiin se ajattelee, että akka sössöttää pennulle kuitenkin koko ajan, eikä mudien tartte kuunnella. Oltiin kuitenkin lenkillä neljästään ilman pentua, ja tietääkseni mudi on ainoa jonka nimi on töppönen. Ei nyt oikeen kuule odotuskäskyä eikä luoksetuloa; kaikkeen ensin normaali nätti ja sitten karjaisten se seuraava. Ännännen tällaisen jälkeen mulle riitti ja koira sai kunnolla kyytiä. Kah, se kuuli taas!

Ei sitä välttämättä edes kukaan vieras huomaisi. Koira tottelee vähän viiveellä ja silleen "ääh, onko pakko" -tyylillä. Joku toinen olisi varmaan vaan iloinen että se ylipäänsä tottelee. Tässä asiassa myönnän olevani aivan natsi, ja meillä asiat tapahtuu käskettyäni just eikä kohta. Asutaan taajamassa ja tuossa pururadalla ja lähimetsissä liikkuu paljon muitakin. Mun koira tottelee täsmälleen mitä sanotaan tai se ei ole irti, asia on niin yksinkertainen. Hidas tai vasta toisella luoksetulokäskyllä tapahtuva luoksetulo on todellakin roisin palautteen käytöstä.

Olin jo päivällä ajatellut mennä hieman tokoilemaan, ja nyt kun kerta kuulossa on vikaa, sitä suuremmalla syyllä vähän sulkeisia äijälle. Mies meni käymään työpaikallaan ja Sieni ja Tytti jäi kahdestaan kotiin (portilla toki eristettynä). Takas tullessani se löytyi pyykkikorista, missä se aamullakin oli. Aww<3

Niin, se toko. Koira oli hirveän kuumissaan ja oli tarkoitus ottaa lyhyesti jotain vaan. Aloitin seuraamisella ja yli-innokas mudi ehti tarjota jo perusasennossa maahan menoja kun vasta aloittelimme :D Parin tällaisen jälkeen kyllä kielsin ja koira alkoikin hyvin kuunnella. Tehtiin ensin kahdeksikko, yritin päästä huomauttamaan mutta koiran takapää oli hienosti matkassa ja oli oikeen siistiä seuruuta. Lisäksi muutama lyhyt pätkä, joissa 270 tai 360 asteen käännös. Vasemmalle paremmat, oikealle ei pysy riittävän tiiviinä. Näitä ei kyllä ole tehtykään, joten otetaanpa ohjelmaan.

Sitten ruutu, jossa oli salaa vietynä namilätkä. Merkiltä oikeaan. Merkille ihan hyvin mutta meni stop-käskyllä jostain ihmeen syystä maahan. Nostin sen kaukokäskynä ylös ja kutsuin pois. Seuraava yritys onnistui ja ruutuun paineli miljoonaa. Olen tyytyväinen, se selkeästi nyt hahmottaa ruudun ja osaa hakea sen. Vauhti ruutuun on paljon kovempi kuin merkille. Merkki on vähän tylsä, pakollinen paha ennen kivaa ruutua tai noutoa.

Jokunen toisto ruudun paikan hakemista naksun kanssa ihan vaan parin metrin matkalla. Kohtuullisen hyvin, pari kertaa jäi oikeaan takanurkkaan, mutta kun en hyväksynyt, vaelsi keskemmälle.

Kaukoja. Koira läähätti jo ihan tosissaan ja muutama seisomaan nousu vaati ärähdyksen ja tuplakäskyn. Tein ensin tosi pikaisia vaihtoja, uusi asento ihan heti edellisen perään. Sitten pieni sarja niin, että välissä oli ainakin 5-6s tauko. Ja lopuksi pätkä niin, missä uusi käsky tuli välillä heti ja välillä ylipitkän ajan kuluttua. Kuuntelee ja säilyttää asentonsa. Tekniikkakin näytti suht hyvältä, mutta pitää niitä ongelmaliikkeitä (s-i ja s-m) tehdä vielä olkkarijumppana kuuri ennen koetta.

Lopuksi käytin koiran uimassa. Sitä ei oikein huvittanut, niin heiteltiin keppiä sitten pari kertaa maan puolella. Kerran pulahti kuitenkin. Hyi hitto, pakko se on kyllä koettaa pestä, luulisi että haisee jo koirankin nenään tukalalle!

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

E tässä pohtii josko töppis ei uskalla ärähtää, kun kaikille orsille on aina käsketty olemaan kiltti.