sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Agilitykisoissa

Oman seuran agilitykisaviikonloppu. Olin ilmoittanut töppösen kahteen starttiin tälle päivälle. Meillä on kohtuullisen pitkä hylhylhyl-putki päällä ja viimeeksi toukokuussa kolmen hyllyn jälkeen meinasin, että kisaan joskus ensi vuonna seuraavan kerran. Vaan tulipa nyt ilmoitettua kuitenkin.

Olin ensin aamulla, ennen kakkosten startteja, pennun kanssa kisapaikalla. Miehen oli tarkoitus tuoda Luksi ja viedä Sieni kotiin joskus kun alkaisi olla kakkosluokkien aika, mutta hirveä kaatosade muutti suunnitelmat; menin itse kotiin vaihtamaan koiran ja vaatteeni. Sienen jätin makkari-eteinen-kylppäri-komboon jossa nukutaan ja johon se kai tulee nyt sitten jäämään yksinoloiksikin. Mies oli kyllä kotona, mutta olkkarin puolella hiljaa tietokoneella, ja sanoinkin että ole vaan hiljaa ja anna pennun luulla että se on oikeesti yksin. Pentu oli jonkun satunnaisen kerran vähän vinkunut, mutta ei mitään kiljumisia ja kitapurjeet lepattaen huutoja. Pääosin se oli nukkunut. :)

Luksin kanssa ekalta radalta 10vp ja aikaa jotain -4s. Kepeille koira ehti pyörähtää jotenkin hassusti, ja toinen tuli lentokeinusta. Rata oli ihan mukava ja ne vaikeat paikat sujui hienosti! Tyytyväisin olen kuitenkin koiran olemukseen. Se oli kauhean onnellinen päästessään kotoa yksin mun mukaan ja vielä iloisempi kun huomasi mihin tultiin. Radalla se oli vauhdikas mutta pysyi hanskassa ja ohjautui hyvin. Mun olisi pitänyt viedä se kepeille paremmin, kulma oli vähän hankala meille, ja keinullekaan on valmistanut koiraa riittävän hyvin, koska se ei erottanut sitä puomista ja juoksi täysillä läpi. :P

Tokalta radalta harmillinen kieltovirhe 5vp, aika oli -8 jotakin. Koira harhautui puomin ylösmenon ohi kohti A:ta, joka olikin siinä vieressä tarjolla. Kepeille oli aivan kummallinen vienti, moista ole koskaan treenattukaan :D Onnistui kuitenkin, joskin koiran tekemä kaarre tuli kauhean isoksi. Koira oli vähän nuutuneempi kuumassa odottelun takia, mutta ihan reipasta se taisi silti olla, ainakin ajasta päätellen?

Videoita ei ole ja ratoja en jaksa piirtää. Toivotaan, että tuomarin puolesta tulee nettiin.

Sitten ajoin taas kerran kotiin vaihtamaan lastia. Luksi jäi yksin, mies, Tytti, Sieni ja minä lähdettiin vielä hengailemaan. Tytti on hyvä tällaisiin juttuihin, koska se ei korvaansa lotkauta millekään räyhäävällekään koiralle. Mudi kyllä lotkauttaa ja murrailee itsekin milloin millekin. En halua, että pentu oppii siltä moisen tavan.

Sieni oli hirveän reipas. Sieni kiersi treenikavereiden sylistä toiseen ja puri x nenää. Kävi pari ventovierastakin sitä moikkaamassa. Hassua, miten erilainen se on mudiin verrattuna. Mudi taisi olla juuri kanssa 9-viikkoinen kun se mun sylissä ollessaan puri naapuria, joka tuli silittämään pentua.... no, lisäksi Sieni sai hirveän hepulin pitkässä heinikossa, roikkui omassa remmissään ja katseli agilitykisoja ja toivottavasti imi paljon oppia ;)

Tässä aamuinen näkymä tietokoneeltani. Olin vissiin menossa alle mutta nukahdin kesken? Voi pennut pennut...


Agikisapaikalla


Tuolla sinäkin ehkä parin vuoden päästä viipotat


Puren


Katsottavaa riitti


Puren, hieno täyden suun ote on


Puren


Heinikkohepulin jälkeen maistui lepo iskän vieressä. Tyttiä ällöttää (vaikka se kyllä vähän lämpeni pennulle heinikkohepulin aikana! Hähää, ei se ole ihan niin kärttyämmä kuin mitä esittää ;))

2 kommenttia:

Karita kirjoitti...

Oli jotenkin hirrrrmu iloinen yllätys kun länttäsit Sienen siitä miun syliin kun kävit kisakirjaa(?) hakemassa :) Toinen on tavattoman reipas kaveri, isosti onnea tulevaisuuteen!

laura kirjoitti...

Näytit ihan siltä että Sieni on tervetullut. :D Kiitos!