Möllitokoissa

Minä uskon, että oppisit lentämäänkin, jos vain keksisit haluta. <3

Pääsiäisenä oli poikkeuksellinen neljän päivän vapaa, jonka vietimme mökkikauden avajaisissa. Torstaina aloitimme vapaat vesijuoksumatolla. Sienen askelluksessa oli pieni ero, oikea ei ottanut ihan yhtä pitkää eikä korkeaa askelta kuin vasen. Varsinkin puolituntisen lopussa väsyneenä ero näkyi. Koira ei kuitenkaan läähättänyt lainkaan (yleensä läähättävät, Sienellä ilmeisen hyvä kunto) ja se siis kyllä käytti huonompaakin jalkaa, ei se mitään perässä raahautunut. Kun lisättiin kulmaa (ylämäkeä), ero pieneni ja koira astui huonommalla kanssa kunnolla. Sen takia se kävelee mielellään vähän banaanina, kun vasen on parempi ja ottaa pitempää askelta, niin koiran on pakko olla mutkalla, että askel mahtuu.

Mökillä koirat söi isoja tuoreita luita pihalla, ulkoiltiin metsässä pari kolme tuntia päivittäin ja lisäksi touhuttiin pihassa, kukaan ei treenannut mitään eikä ajatellutkaan mitään järkevää. Tuli tarpeeseen. Sunnuntaina oli paikkakunnalla mätsärin yhteydessä möllitoko, johon tuskin olisin saanut aikaiseksi mennä, ellei sinne olisi ollut tulossa pari tuttua kanssa. Aamupäivällä edelleen arvoin viitsiikö mökiltä lähteä sen vertaa ihmisten ilmoille, mutta onneksi menin!

Posteljoonit kuuluu mökille.

Odottelua tuli melkeen pari tuntia. Auto oli syrjemmässä, ja käytin Sientä pari kertaa keskellä tapahtumaa. Normaaliin tyyliinsä se halusi moikata kaikkia lähelle tulevia oli ne sitten ihmisiä tai koiria. Möllitokolle tehtiin lopulta tilaa syrjempään, ettei tarvinnut odottaa vielä pidempään alkuperäisen suunnitelman mukaista mätsärikehän vapautumista. Oltiin ekassa paikallaoloryhmässä (4 kpl) viimeisenä koirakkona, vieressä tuttu koira, sen vieressä kanssa ennalta luotettavaksi tietämäni ja vain yksi ventovieras. Etukäteen jännitti melkein eniten se paikallaolo, mölleissä kun voi olla kaikenlaista porukkaa ja vaikka Sieni on sosiaalinen ja lunki koira, se ahdistuisi kauheasti, jos paikallaolossa tulisi joku härdelli ja joku menisi sen luokse. Olin päättänyt, että jos yhtään siltä tuntuu, en jätä koiraa lainkaan, vaan jään sen viereen tai eteen, ja ainakin heti jos siellä rivissä alkaa tapahtua mitään, lupaa odottamatta menen hakemaan omani pois. No huoli oli turha ja tatti sai maata rauhassa sen minuutin (?) mitä se kesti. Palkkasin kehässä aika avokätisesti.

Liikkeisiin mentiin neljäntenä, ja kehän reunalta sanoin, että jos sopii, niin käskyttää normaalisti mutta teen vaan alut ja palkkailen niistä, voi mun puolesta antaa nollat kaikesta, eikä tarvitse arpoa jääkö jotain pisteitä vai ei. Se on tosi inhottavaa yrittää arvostella, jos toinen tekee ilman nakkia seiskan suorituksen ja toinen nakki kädessä kympin, niin miten ne suhteutetaan niin, että kaikilla olisi lopuksi hyvä mieli. Vähän siinä oltiin ihmeissään, mutta sanoin, että meillä on ollut ennakointiongelmaa (oikeastaan enemmänkin vain käskytyksestä ahdistumista) ja tämä on oikeasti voittajaluokan koira, niin en tartte mitään totuudenmukaista arvostelua alokasluokan virallista koekäyntiä varten, kun en ole enää ikinä menossa. Hyvin onnistui kuten toivoin, kiitos heille siitä.

Seuraaminen tehtiin vaan yhden kerran, ilman hihnaa. Palkka ekasta askeleesta ja kiljaisin "jes!!!" niin että kuurompikin ymmärsi. Liikkeestä maahan menon palkka tuli liikkurin "käskystä", ei yrittänytkään ennakoida eikä ahdistua. Luoksetulossa tosi lyhyt matka ja siksi hidas vauhti, mutta liikkeelle lähdöstä jes ja peruuttelin karkuun nakin kanssa. Liikkeestä seisomisessa seuruu hirveetä, aukesi siis rumasti, paransi vähän kun omine lupineni pysähdyin ja otin uuden lähdön. Mutta tosi reipasta eikä taaskaan reagoinut "käskyyn", niin sai nakkia. Hypyssä "missä hyppy" -kysymyksellä koira hienosti merkkasi esteen, joka oli tosi kummallisen näköinen ja erinomaisen hyvä treenieste tähän. Palkkasin sen menohypystä. Olisin halunnut heittää nakin, mutta en viitsinyt sotkea alustaa (asvalttia), niin kipaisin ojentamaan sen esteen yli koiran suuhun.

Mua jännitti taas kuin oikea koe konsanaan, mutta koirassa se ei näkynyt lainkaan, se oli reipas, ei häiriintynyt liikkurista / tuomarista lainkaan, joten oikein onnistunut "koe" oli :) Vaikka saatin sitten saaliiksi vain luoksepäästävyyden 10 ja paikalla makuun 10 ja lopuista nollat :D No, mä en ole koskaan tajunnut, miksi mennä mölleihin tekemään täysin kokeenomainen suoritus (paitsi ehkä kerran ennen ekaa virallista starttia, jotta oikeasti näkee mitä se koira tekee, pienempi raha menee hukkaan jos tarvii esim. keskeyttää). Mun mielestä möllien pointti on nimenomaan rikkoa sitä rutiinia ja yllättää koira, murtaa kaavaa että kokeessa ei tule palkkaa ja siellä voi tehdä mitä haluaa. Mulla on kyllä rahaa ostaa se suklaapatukka ja puruluu ihan kaupasta, ei ole pakko yrittää voittaa niitä tekemällä mahdollisimman korkeat pisteet. Toivottavasti keväällä on vielä jotkut muutkin möllit, tekisin seuraavan setin vähän vähemmällä välipalkkaamisella. Hetken meinasin tuollakin vaihtaa suunnitelmaa, kun koira tuntui niin reippaalta, mutta onneksi pitäydyin alkuperäisessä. Ne viime hetken muutoksetkaan usein ei ole kovin järkeviä sitten kuitenkaan. Mitä sitten, että se sai "liikaa" palkkaa helpoista jutuista? Se on rahaa pankkiin joka tapauksessa tällaisen koiran kanssa.

Sinullakin vain taivas on rajana elämässäsi. <3