Muita parempi

Kyllä toko on mukavaa. Se pitää naisen nöyränä. Koirasta ei voida sanoa samaa. Maanantaina ohjatun suuntia (hakee minkä haluaa), ruutua (löytää tai ei löydä ja pläjähtää maahan mieleiseensä paikkaan ihan itse), zetaa (tietää kyllä itse mihin suuntaan merkeillä käännytään, ja kun teinkin täyskäännöksen, voi sitä närkästyksen määrää kun koirani törmäsi täysillä jalkaani) ja käskytettyä seuraamista (miksi sen pitää aivastella niin helkkaristi??). Lisäksi tein vähän ruudun paikan tarjoamista naksuttelemalla ja sen jälkeisen sähellyksen jälkeen yritin vielä etujalkakorokkeella uusien etujalkakaukojen vaihtoja. Oli tunnetila kohdillaan, meinaan niin että vahingossakaan ei ajateltu mutta tehtiin senkin edestä. Kaikkea muuta mitä oli tarkoitus, joten lopetin ja menin kotiin itkemään. Tiistaina seuruun askelsiirtymiä ja paikalla käännöksiä (perusasento, neverheard! Ennakoi liikkeelle lähtöjä ja paikka on liian edessä, ja kun yritetään korjata, alkaa säheltää), luoksetulon stoppia (paskoja, päätin lopettaa tokon) ja tunnaria (no sen se osasi, vääriä oli ainakin 10kpl). Keskiviikkona pelleilin rallyjuttuja keskenäni ryhmän kouluttamisen jälkeen. Torstaina tunnari, kapuloiden seassa oli leluja, namipurkki, pahvilaatikko ja kaikenlaista sälää (ei hajuakaan mitä se "oma"-käsky oikeasti tarkoittaa, haki 20m päästä ruudusta kaverin koiran kosketusalustan jne ja kiersi leluja ja ruokapurkkia haluamatta mennä lainkaan kapuloillekaan, saati että olisi vielä haistellut) ja seuraamisen käännöksiä (aivastelu aargh!) sekä lopuksi paikalla makuu, missä pyysin häiritsemään koiraa niin että otan sen videolle jotta voin näyttää yhdelle tutulle ja kehua kaikille muille mitä tarkoittaa kun koira ymmärtää maahan-käskyn. Namihoukutukset, lelut, hämykäskyt, vapautukset, mitkään ei haittaa yhtään ja koirani menee sellaiseen kuplaan missä se ignooraa täysin koko häirikön. Paitsi että kun häirikkö latasi namit sen etutassuille ja sanoi ole hyvä, temppu mitä juuri eilen illalla tein kotonakin. Koirani ilahtui että tää on tää juttu ja nappasi namit naamariinsa ennen kuin kukaan ehti kissaa sanoa! Mitä ihmettä! Ensi kerralla laitan kokonaisen lihapullan sen huuleen. Noi tämän päiväiset oli liian pieniä eikä huuli pullottanut söpösti. Makkaran noudon se osasi nuorena mutta ei varmasti osaa enää.

Mutta voi pojat että sen kanssa on vaan niin kivaa nillittää ja hieroa!

 

Siitäs sait.

Illalla kävimme hakutreeneissä. Ehdittiin keskustellakin ihan huolella.

minä: täti!
mudi: sinkoaa ihan mihin sattuu ja juoksee jossain seitsemässä kympissä kun ukko oli 20m päässä suoraan edessä. Kauniin ällän teki.
minä: tule!
mudi: en ehdi
minä: TULE!
mudi: no joo joo

***

minä: otetaas uudestaan, katso tuossa suoraan edessä. Sit sun pitäis vähän niinkun haistella eikä vaan juosta siellä. täti!
mudi: sinkoaa eri suuntaan vinoon suunnilleen nopeudella 100km/h
minä: ei sinne! tule!
mudi: vintillä tuulee, en kuullut laadidaa
minä: TULE!
mudi: huuda perseelle!
minä: TÖPPÖNENSAATANA!
mudi: no älä ny hikeenny!

***

minä keskilinjalle: pyytäkää ääni kun ei tästä tule nyt mitään muuta kuin juoksemista. sitten kun näytän koiralle suuntaa ja se katsoo sinne.
minä mudille: istu. näytän suuntaa.
mudi: istu in your dreams... etsimässähän täällä ollaan.
keskilinja metsään: ääni!
metsä: töppöneeeeeeeeeeeeen!
mudi: tulossaaaaah!!! minä poika lennän polskin ja uin!
minä: EI! tule! annoinko mä luvan mennä! istu nyt perkele kun käsketään!
mudi: no ei sulta mitään kysyttykään. urpo.
minä: ottakaa uusi ääni kun se nyt istuu taas tässä. ISTU. ODOTA. ootko koskaan kuullu sellasta käskyä?
mudi: puhu perzeelle...
keskilinja: ääni!
metsä: töppöneeeeeeeeen!
mudi: mua huudetaan! mutta nyt istun niin päästään joskus täältä kotiinkin!
minä: TÄTI!
mudi: no joojoo!

Mudi parka. Jos osaa kaiken paremmin kuin muut, niin kaipa ne muut aina tuntuu täydellisiltä idiooteilta ja riippakiviltä. :D