Päivä 0

Tänään oli sitten se päivä, jota olin jo kauhulla odottanut. Sienen sterilaatio. Olin siirtämässä sitä, koska nyt on huono kurainen vuodenaika. Keväällä on kanssa kuraa, kesällä liian kuuma ja talvella kylmä. Tekosyitähän riittää. Tuntui niin väärältä että koira olisi monta viikkoa kauhean kipeä ja surkea vain siksi että minä niin päätin. Se oli eilenkin niin super kokeessa ja palkaksi siitä sitten avataan sen vatsa ja poistetaan vähän sisuskaluja, reilu peli? Tai entä jos jotain menee pieleen? Leikkaus on aina riski, rutiinileikkauksessakin joku on aina se tilastoharha jolla jotain menee pahasti pieleen. Olin monta kertaa perumassa koko aikaa. Mutta ei ne järkisyyt sieltä mihinkään kadonneet enkä antanut itseni enää soittaa klinikalle että ei me tullakaan.

Vein Sienen klinikalle yhdeksäksi. Eeva vinkkasi viime viikolla, että koiralta voidaan poistaa pelkät munasarjat ja jättää kohtu, joka sitten hormonitoiminnan loppumisen myötä surkastuu itsestään. Tällöin riski virtsankarkailun kehittymiseen on ehkä vähän pienempi. Yritin etsiä aiheesta netistä tietoa, mutta eipä löytynyt. Tänään sitten ennen kuin annoin humauttaa koiran, kysyin että mitä kaikkea sieltä meinataan poistaa ja puhuttiinkin aika pitkään aiheesta. ELL sanoi, että tutkimustietoa ei vielä ole, mutta itse uskoi kanssa että virtsankarkailuriski on ehkä vähän pienempi, jos kohtu jätetään. Virtsan karkailuun on käsittääkseni varsin tehokas lääke, mutta sitä on sitten syötävä loppuelämä ja kyseinen lääke on Kennelliiton dopinglistalla, joten koeura päättyisi siihen. 20-25kg painoa pidetään kuulemma rajana ja sitä isommilla koirilla riski sterkan jälkeiseen virtsankarkailun kehittymiseen on kuulemma noin 30% luokkaa. Päädyttiin siihen, että jos kohtu on siisti, jätetään se. Toipuminenkin olisi nopeampaa ja leikkaus vähän pienempi, tai rehellisemmin vähemmän iso. Sen kohdun pitäisi jokseenkin surkastua siellä, mutta teoriassa on silti vielä mahdollista saada kohtutulehdus, ja jos sellaisia oireita joskus tulee niin minun tehtävä on sitten päivystyksessä muistaa että minun steriloidulla koiralla valtaväestöstä poiketen on se kohtu vielä.

Koiran pistäminen rauhoitusaineilla on aina yhtä kamalaa. Mun pitää ihan todella hillitä itseäni, etten parkaise, että oletko ihan varma että laskit ja otit ainetta oikein ja että tämä vielä herää tästä. Sieni sinnitteli seisomassa kun juteltiin, mutta ei mennyt montaa minuuttia kun se alkoi näyttää huonolta ja kun pyysin että "käy siihen", se rojahti makaamaan takajalat sammakkoasentoon :D ELL kommentoi että ei sillä vissiin kovin kipeät ne lonkat ole kun se noin tekee. Sai hetken siinä uinailla ja sitten mun piti sanoa sille näkemiin. Menin takaisin töihin. Oli sovittu, että tulen 12-13 välillä, ja jos jotain ongelmia ilmenee niin soittavat. Leikkauksen oli määrä olla 11 mennessä ohi ja sitten halusivat joka tapauksessa pitää koiraa vielä hetken siellä, niin oli ihan hyvä aikataulu kaikkien puolesta. Oli tuskaisat tunnit, tosin töissä aika meni varmasti paljon nopeammin kuin kotona olisi mennyt. Katselin tasaiseen tahtiin kelloa ja sen ylittäessä 11 ja puhelimen edelleen pysyessä hiljaa uskalsin jo huokaista, että varmaan mulla on vielä sienen muotoinen koira.

Puoli yhden maissa olin hakemassa koiraa. Leikkaus oli mennyt hyvin, kohtu oli ollut siisti ja siten jätetty. Pari kolme vuorokautta vaan pakolliset pissakäynnit, tikkien poistoon (10-12vrk, saa poistaa itse tai mennä käymään, poisto sisältyy hintaan) saakka ehdottomasti remmissä mutta rauhallisia köpöttelylenkkejä saa tehdä enemmänkin jos koira haluaa. Tikkien poiston jälkeen rasitusta saa alkaa lisätä, ei kuitenkaan tietenkään päästää koiraa suoraan jonnekin kaverikoiran kanssa rälläämään, vaan pikku hiljaa normaaliin palaten. Treeneistä kysyin erikseen ja noin kuukauden kuluttua pitäisi kestää jo aivan normaalia käyttöä, mutta sinnekin pitää palata pikku hiljaa. En tiedä miten sen annetaan ensin vähän ja sievästi juosta pallon perässä ja sitten vasta silleen normaalisti? No se ei ole lähiviikkojen murhe. 15.12. olisi Korrien koulutus ja uskon ja toivon että Sienikin voi osallistua. Se on jo aikaa sitten maksettu, mun sen paikan saan kyllä taatusti myytyä eteenpäin, jos siltä tuntuu.

Antibiootteja ei saatu lainkaan varmuuden vuoksi. Jos ongelmia tulee, ne ehtii tulla tässä parin kolmen päivän aikana ennen viikonloppua ja saan klinikalta heti avun. Kipulääkettä on kahta lajia. Koira on saanut klinikalla kipulääkepistoksen ja huomisesta alkaen tulehduskipulääke. Sen lisäksi parin ekan vuorokauden aikana annetaan 5-6h välein tarvittaessa toista lääkettä. Tarkoitus on ehdottomasti pitää koira kivuttomana ja sitä saa hakea lisää jos tuntuu että tarvitsee. Se oli tipassa yli kolme tuntia, joten juomisen kanssa ei ole kiire, eikä syömisen varsinkaan. Illalla saa tarjota jos koira itse tuntuu jompaa kumpaa etsivän, muuten ei. Pissahätä sillä luultavasti on ja kannattaa viedä ulos heti kun se jaloilleen on noussut.

Haavan päällä olevaa sidettä pidetään mielellään ainakin pari vuorokautta, mutta jos kuraantuu tai kastuu, se on vaihdettava. Yhden ylimääräisen sain mukaan. Parin vuorokauden jälkeen olisi parempi olla ilman, mutta ulkoilujen ajaksi haava on suojattava ja jonkinlainen paitaviritelmä sille lienee pakko tehdä.

Nyt ollaan oltu tunti kotona, koira välillä itkee. Ja hengittää, pakko on tarkistella. Mudi oli hyvin hämillään ja kävi varovasti haistelemassa kaveriaan. Huomisen työpäivän ajaksi täytyy miettiä joku järjestely, varmaan laittaa Sieni häkkiin. Ettei se yritä kiivetä sänkyyn eikä mudi ala hoitaa sen haavaa.

Laskua tuli 355e.

***

16:30: sain kolmen ja neljän välissä tunnin nukuttua työyön jälkeen, sitten heräsin koiran itkuun. Yöunille on pakko laittaa korvatulpat, nyt en raaskinut. Koiralle piti antaa eka kipulääke 16-17 välillä mutta se ei ollut osoittanut mitään heräämisen merkkejä, enkä makaavaa koiraa aikonut alkaa tukehduttaa pilleriin. Mudi oli käynyt ulkona 8h sitten ja oli jo aika viedä se. Sain pukea rauhassa, mutta avaimia käteen ottaessani Sienen peitto nousi ja hoippui eteiseen. Sanoin sille, että Sieni odottaa, ja käytin mudin ihan tosi nopeasti ekalla tolpalla, max 1min meni. Sieni seisoi niillä sijoillaan kun palasimme ja otin sitten siltä törpön päästä ja vein ulos. Se on edelleen varsin kännissä ja kävely oli tosi huteraa. Koira kuitenkin venytteli etuosaa ja kävi kolmesti kierimään selälleen, hyppyytin sen toki heti ylös mutta se ehti aika nopeasti. Onneksi nurmikko on kuurassa eikä haavateippi osunut maahan lainkaan mutta näemmä sille pitää oikeasti keksiä joku suoja siihen nyt heti. Patistelin että pissille nyt, tuo koira ei minusta kauhean hyvin osaa käskystä pissata mutta nyt se kyllä sitten katsoi minua ja kyykkäsi. Pitkään pissikin. Kotona tarjosin sille yhden lihapullanmurun, söi, joten annoin perään toisen jossa oli lääke, söi senkin. Vettä ei halunnut, ja törppö takas päähän ja ohjasin sen petiinsä, jossa se nyt itkee taas. Ehkä se tästä :)

***

19:30: käytin ensin mudin pissalla, nyt sentään jopa joku 10min "lenkki" että ehti oikeasti tehdä tarpeensa. Sitten Sienen vuoro. Kävely oli jo paljon parempaa ja kuurassa oleva nurtsi houkutti pari laukka-askeltakin. Teki kaksi läjää paskaa ja sitten olisi halunnut sisälle, mutta kysyin pissillä käynnistä ja sehän taas katsoi minua ja kyykkäsi. Ehkä se osaa sen kuitenkin? Tuntui ihan ymmärtäneen että sisälle ei mennä ennen kuin pissit on tehty. :) Vesikupille se vain nyrpisti. Aloin sitten laittaa iltaruokia mitään puhumatta ja koska Sienikin tuli kyttäämään, tarjosin sille n. kolmasosan normaalista (nappulaa + tilkka vettä). Kupin alle pistin korokkeen ettei sen tartte kumartua. Söi, kovin hitaasti normaaliin nähden mutta kuitenkin, ja kävi vielä tuttuun tapaan tarkastamassa mudinkin kupin. Ilman törppöä alkoi heti tarkastella mahaansa, ja koska en halua kipeää koiraa kieltää ja tapella sen kanssa, pistin sille kaulurin takaisin päähän.

Mietiskelin tuota yötä ja totesin että koska Sieni nukkuu aina mun ja seinän välissä, kukaan meistä ei varmaan nuku jos nyt yritän pitää sen poissa sängystä. Siispä laitettiin koko sänky pois, pystyyn sitä seinää vasten :D Nyt se ei voi hypätä sinne ja saa nukkua vieressä, varmasti paras vaihtoehto. Lisäksi rajasin tilaa jo valmiiksi niin että mudi saa jäädä aamuyöllä mun lähtiessä töihin sängyn puolelle "makkariin" ja Sieni "keittiöön". Keittiön puoli on avarampi eikä se törmäile törppönsä kanssa varmaan niin paljoa. Mulla on huomenna lyhyt 5-6h työpäivä kun en siitä yrityksistäni huolimatta onnistunut kiemurtelemaan irtikään. Sen verta henkilökuntavajausta taas.