Eilen aamulla tullessani töistä kotiin, joku oli yrjönnyt sänkyyn. Katsoin ensin että se oli pissaa, kun se oli pelkkä keltainen/oranssi läikkä, ja ehdin jo olla tosi huolissani. Tarkempi tutkiminen kuitenkin varmisti sen oksennukseksi. Yrjö on vaan yrjöä ja yksittäinen sellainen ei yleensä meinaa mitään muuta kuin esim. hitusen liian suurta luun määrää ateriassa. Sisälle pissaaminen taas saa mut aika lailla saman tien soittamaan klinikalle. No, päiväpeitto, pussilakana ja täkki meni pesuun, patjaan asti ei onneksi ollut ehtinyt imeytyä. Mulla ei ole kotona pesukonetta, joten nyrkit sen kun heilumaan.
Illalla alkoi tokoalkeiskurssi. Hallilta lähtiessäni autossa odotti tuju paskan haju ja kirosin ääneen. Ajoin kotiin ikkunat auki. Pilkkopimeässä ei nähnyt mitään, joten kotona sitten taskulampun kanssa tutkailemaan vahinkoja. Mudihan se. Valtaosa peitoista meni roskiin, onneksi niitä oli paljon! Alimmat, eli vähiten osumaa saaneet, päätin vielä pestä. Pesuun meni myös koiran takki, koiran perse ja auton verhoilu. Auton ikkunan jätin yöksi raolleen koska katku oli melkoinen. Ja nyrkit heilui edelleen pyykkituvassa, eli minimaalisen kylppärini minimaalisella lattialla.
Tänä yönä töihin lähtiessäni sitten piti vähän viritellä. Jos mulla olisi enemmän rahaa, niin mulla olisi isompi asunto, ja heti kun mulla on edes toinen huone niin mun koirat saa lähdöt koko makkarista. Ainakin yksinoloaikoina ja ehkä ihan kokonaan. Sitä odotellessa häätö sängystä:
Ja se toimi! :D Ne on kumpikin pentuina opetettu väistämään noita kompostikehikoita ja pysyy siksi hyvinkin vähäisten porttien takana. Mudi viisivee edelleen väistää jos se vaikka heiluttaa häntää niin että häntä kolisee syrjässä olevaan kompostikehikkoon ja se yhtään liikahtaa tai kolahtaa. Arvelin että kompostikehikko toimii vaakatasossakin ja jakkara riittää blokkaamaan sivuttaislähestymisen. Voi olla, että se ei montaa päivää toimi, mutta jotain on yritettävä.
Nää on niitä ainoita hetkiä kun mulla oikeasti hetken käy mielessä että miksi maailmassa mulla on koiria...
1 kommentti:
Voi ei... Paranemisia kovin! Onneksi tuollaiset on usein aika lyhytaikaisia. :)
Meilläkin on ollut kompostikehikot sängyn päällä justiinsa noin, kun pentu (Nauru) keksi jossain vaiheessa kuseskella yksinollessaan sinne (koira-/vierashuoneessa, jossa oli yksin, on siis toinen sänky). Toimi silläkin, tosi kätsy!
Lähetä kommentti