Suohommia

Eilen tein jäljet suolle. Molemmille 150 askelta; 100 suoraa, keppi, 50 suoraa, lopussa isompi läjä ruokaa lähinnä merkiksi mulle, jolloin palkkasin taskusta lelulla. Luksin jäljellä oli 40 palaa ruokaa tyhjiä muistaakseni max 10, ja Sienen jäljellä ruokaa 75 ja tyhjiä max 5 peräkkäin.

Luksin otin ensin. Tyhjillä meinasi vauhti kiihtyä ja pari kertaa nyppäsin kun tuntui, että pidättäminen ei riitä. Kepillä annoin maahan-käskyn heti kun kuono osui siihen, mutta koira ehti silti pyörähtää naama kohti minua. Mitähän näihin keksisi? Vai viitsiikö keksiä mitään, ilmaiskoon miten haluaa? Jospa se FH-koe on tän koiran osalta jo ryssitty. Ei kannata vuosia treenata silleen että yrittää olla sulkematta mitään lajeja pois, vaan päättää heti alussa, mitä meinaa tehdä ja valita kriteerit sen mukaan... kepin jälkeen koira karkasi jatkamaan jälkeä ilman lupaa, mitä se ei missään nimessä saa tehdä. Teki sen vielä toistekin kun olin palauttanut sen maahan, ja siinä sitten hinkattiin aikamme hallintaakin.

Sieni jäi huutamaan (!) kun lähdin mudin kanssa, ja jos kuulin oikein, se koetti jopa härkkiä autohäkin ovea tassuilla (!!).  Olen kai yleensä viime aikoina ottanut sen ensin ja taisi vähän vituttaa vuoron vaihto :D Valjaita pukiessa se pomppi tasajalkaa kuten hakumetsään lähdettäessä ja kiskoi kohti jäljen alkua. Olisi pitänyt tajuta rauhoittaa se kunnolla, mutta oli niin yllättävää käytöstä tältä koiralta, että ohjaaja ei ollut lainkaan kartalla. Koko jälkeä leimasikin sitten ihmeellinen, Sienelle hyvin epätyypillinen sähellys. Mun "suorakin" oli ihan mitä sattuu ihme kiemuraa, ensi kerralla otettava joku kiintopiste, koska tällainen opettaa koirankin poukkoilemaan. Se jäljesti pääasiassa vasenta jalkaa. Kepin ilmaisi mun mielestä täydellisesti. Vähän kepin jälkeen se jotain sähelsi enkä päästänyt, niin tarjosi maahan menoa ja nousi saman tien ylöskin. Lopussa sillä meinasi vauhti kiihtyä ja sain pidättää ihan tosissaan, ja kerran se sitten myös ravisteli. Mutta jatkoi hyvin ja loppuun päästiin. Otti joka askeleen kun vaan maltoin vaatia.

Tänään tein vaihteeksi esineruudun suolle yhdelle saralle - olipahan "vähän" normaalia pidempi ja kaikin tavoin oudompi :D Pituutta sille tuli joku 100m ja leveyttä saralla taitaa olla 15m. Kuusi esinettä. Tuuli tuli sopivasti ruudun takaa etualalle päin. Molemmat koirat näki autosta kun kävin tekemässä ruudun, tosin kaukanahan ne oli (200m). Otin ne sitten lähemmäs hengaamaan, lähinnä ettei mun tartte enää montaa kertaa edestakas rämpiä. Luksi haki ensin malliksi yhden, sitten Sieni kaksi, ja Luksi loput kolme. Luksi varsinkin irtosi tosi hyvin, mutta meni myös ojan yli viereiselle saralle, mistä piti ohjata se takaisin. Ekalla kerralla tuli hyvin, toisella pläjähti maahan ja pönötti siellä vaikka kuinka huutelin kaikenlaista, ihme aivopieru! Sieni haki ekan esineen hyvin, irtosi hidasta laukkaa mutta siinä missä mudi lähtee korvat hörössä reikäpäämoodissa, Sieni menee korvat minua kohti taaksepäin ja selkeästi vähän epävarmana. Mutta löysi esineen! Toiselle lähetin vähän eri kohdasta ja nyt se teki sen tyypillisen, että pysähtyi ensin seisomaan ihan luimuna. Vaan lähtipä saman tien jatkamaan ja onneksi löysi pian esineenkin. Edelleen jatkamme harjoituksia.