Tottikset

Pk-kentällä M:n kanssa.

Luksi aloitti T:n parina, oltiin eka paikallaolossa. Itse piileskelin A-esteen takana niin että näin koiran koko ajan. Ehkä pari kolme minsaa. Koiran sivulle palattuani odotin melkein 10s ennen sivulle-käskyä, oli oikein säpäkkä silti. Kissanruokapurkki yllärinä taskusta palkaksi.

Sitten vaihdettiin vuoroja ja seuruutin jonkun mutkikkaan about normikaavion mittaisen mutta tosi paljon kulmia sisältävän kuvion makaavan T:n ympärillä. Lähtö juoksulla ja oli toinenkin juoksupätkä seassa (unohdin ne valssiaskeleet!!). Mudi tuntui tosi kivalta. Jäävissä teemana häiriöt, jätin koiran tahallani asento kerrallaan T:n lähelle jotta sekin sai osansa kun heittelin nameja, kaivoin maata, hypin L:n yli sivuttain, pompin sen vierellä yms. Ei mennyt lankaan ei ja sai lihapullaa asennon pitämisestä. Seisomiset tuntui jotenkin epävarmoilta ja kun kokeilin ottaa pari kolme kertaa sen peräkkäin, paljastui että oikeassa olen ja koira arpoi ihan mitä sattuu. Harvoin teen samaa asentoa montaa toistoa peräkkäin ja sen näemmä huomaakin, että jos on ollut seisominen ja saanut palkan niin se seuraava ei varmasti ole ainakaan seisominen uudestaan... vähän jopa siinä sitten sanallisesti kovistelin että nyt tartteis kuunnella eikä vain arpoa häntä heiluen, niin alkoi näyttää paremmalta. Tää on kyllä aina sellaista tasapainoilua, varsinkin nyt kun toko on loppu ja tehdään vaan tottista, niin toki olen ketjuttanut ne jäävät kun ne on aina samassa järkässä. Silloin koira tekee ne nopeasti ja varmasti, mutta silloin se myös lakkaa oikeasti kuuntelemasta. Mun mielestä se automaattiohjaus ei ole se mitä mä tavoittelen, vaan haluan että sillä on se nöyrä ilme ja se todella kuuntelee ja keskittyy. Ja siihenhän auttaisi ihan kun treenaisi ei-niin-kaavamaisesti :D Joten nyt nopeus ja varmuus ja ketjutus pois ja tilalle kuunteluharkat!

Lopuksi vielä haukutin sitä pallon kanssa ja tänään se huusi ekaa kertaa silleen asenteella, oli aika hienon kuuloista! :D Kunnon pelit vielä ennen autoon menemistä, mudille teki hyvää päästä purkamaan kunnolla.

Sieni sitten B:n parina, tehtiin kumpikin vaan omia juttuja lähekkäin kentällä. Autolta kentälle mentiin frisbeetä heittämällä. Se on oikeestaan mudin lelu mutta halusin kokeilla mitä tuo siitä tuumaa, ja leikkihän se ihan jees. Kaukojen i-m-i-vaihtoja naminheittelystä, heitin tarkoituksella välillä tosi kauas koiran taa jotta sain siihen vipinää ja sen tullessa takaisin stoppasin sen kauemmas maahan ja otin siitä uudet vaihdot, pääosin 1-2 asennonmuutosta vain. Oli tosi kivaa duunia, ei jumittanut kertaakaan tai mitään :) Jäävissä (m & s) kanssa asennon pitämistä, lähinnä kiersin koiraa, kävin sen takana ja kyykistelin, ei niin pahaa kuin mudille. Vähän oli välillä hämillään mutta palkasta ja kehuista piristyi kovasti, näitä lisää, kun se selkeesti mietti tekeekö oikein. Hyppyä naminheittelyllä, ja lelun kanssa normi koemittaiset A-esteet yhdessä hetsaten mennen. Vinkutennispallo oli tässä vaiheessa. Kokeilin vielä kahden lelun leikkiä frisbeen ja tennarin kanssa ja kyllä se pallo on mieluisampi. Haki frisbeenkin, jollain tosi eriarvoisilla leluillahan se ei meinaa edes vaihtaa tyhmempään. Ja nyt ei ollut mitään ongelmaa vaikka vaihdoin kesken kaiken nameista leluun. Hyvä intensiivinen treeni!