FI TVA Takkutukan Uudet Kujeet

Virallinen vahvistus, saanen vielä kerran hehkuttaa!

Professori joulun vietossa 2012

Töppöset on olleet porukoilla seksiloman evakossa kohta kaksi viikkoa. Turkin kutina yltyi niin voimakkaaksi, että viime vuoden lopuilla ennen kuin Sienen kanssa lähdettiin kotiin, käytiin hakemassa lohiöljyä jota eläinkaupan täti suositteli. Se ei juuri auttanut, joten passitin mutsin seuraavaksi apteekkiin. Se oli ostanut jotain kuivalle iholle tarkoitettua shampoota ja hoitoainetta ja muti on nyt kokopesty kahdesti. Hoitoainetta laitetaan välillä kampaamalla turkkiin sellaisenaan. Kutina on helpottanut mutta käsittääkseni ei kokonaan lakannut vieläkään. Mitään tarttuvaa öttiäistä se ei vamasti ole, koska Sienellä ei ole mitään. Jokatalvinen ongelmahan se on ollut, luultavasti koira siis reagoi kuivaan sisäilmaan, mutta näin pahaksi se ei ole aiemmin mennyt. Ehkä juoksunarttu ja hoitoon jääminen on stressannut ja stressi pahentanut kutinaa entisestään, tiedä häntä.

Kylpyaika

Noin muuten töppösillä on mennyt hyvin. Mikäs siellä ollessa, se lenkkeilee enemmän kuin kotona koskaan, tosin irti ei Helsingin keskustassa ole mitään lupaa päästää, mutta hajuja on senkin edestä nuuhkittavaksi. 15-20km eväsretket viikonloppuisin on ihan normisettiä. Eivät oikein ole uskaltaneet viedä tyhjään koirapuistoonkaan, ja ehkä ihan hyvä niin, en tiedä kuuroutuisiko mudi äitille täysin jos sinne meinaisi joku tulla ja saisiko äippä sitä kiinni ollenkaan... ja eihän se edes juoksisi sellasessa paikassa, hajuja täynnä ja aidat edessä. Jos jäälle pääsisi niin jossain hornan kuusessa ehkä voisi vähän juoksuttaa pallon perässä, mutta kun ei pääse, niin olkoon narussa. Hyvin se on siellä pärjäillyt.

Mitä mulle on??

Toimistokoirana se on ollut jonkun kerran ja pääasiassa on mennyt oikein hienosti sekin. Uudenvuodenaattona muistaakseni yhdellä työntekijällä oli sen puolikkaan työpäivän ajan lapsi mukana. Se oli sitten ollut kauhea järkytys ja mudi oli vissiin ollut menossa moikkaamaan tuttua työkaveria, mutta huomattuaan lapsen perääntynyt muristen ja jäänyt ihan murinamoodiin, vaikka se lapsi ei ollut tehnyt yhtään mitään. Mutsi oli sitten käskenyt koiran vaan omaan pisteeseensä ja siinä se oli ihan kiltisti makoillut, mutta kommentoinut mutinalla kaikki lapsen liikkumiset ja puhumiset. Se on ehkä pikkasen raju luokittelemaan "sä et kuulu tänne" ja takertuu rutiineihinsa :D Mutsi on normaalisti voinut jättää sen kaupassa käynnin tms ajaksi remmillä kiinni omaan työpöytäänsä ja se odottaa siinä oikein siivosti, mutta nyt ei uskaltanut päästää koiraa silmistään lainkaan, ja hyvä niin.

Jonkinlainen stressi sillä on, koska aina äitin tullessa kotiin (niinä päivinä kuin koira ei ole ollut töissä mukana) se jodlaa kamalat konsertit. Ei se normaalisti päivän eron takia sellasia mölyjä päästä, ei todellakaan. Mähän lähdin Sienen kanssa silloin vähän silleen salaa tai pikaisesti, kun siinä tuli kiire parkkimaksun kanssa, ja mudille ei sanottu että moikka ja nyt me mennään, vaan tavarat hävisi eteisestä ja minä ja Sieni oltiin vaan poissa kun hölmö mudi kerjäsi keittiössä kinkkua suljetun oven takana tms. Ehkä sille jäi siitä vähän hätä että mutsikin katoaa. Yritin ohjeistaa, että kotiin tullessa pitäisi olla ainakin vartti huomioimatta koiraa lainkaan, ottaisi rauhassa vaatteet pois ja tekisi omiaan ja vasta koiran selvästi rauhoituttua moikkaisi sitä silleen viileesti. Nyt kun niillä on niin iloinen jälleennäkeminen, se vaan vahvistaa sitä että IHANAA kun vihdoin tulit eikä mua oltukaan hylätty byhyyyy. Mutta en tiedä miten äippä malttaa kovettaa itsensä... no itsepähän kuuntelee kiljumista sitten :P

Normipäivänä töissä voi ottaa rennosti :D