Tiistaitokot

Vihdoinkin noin sadan viikon tauon jälkeen pääsin taas tokoihin!

Alo-avoryhmän paikallaolot hallissa, Sienen eka kerta. Ensin istuminen 2min, kävin kahdesti välipalkkaamassa. Viereinen koira meni maahan ja sitä nostamaan mennessä Sieni haukoitteli - onkohan se "parempi" kuin huulten nuoleskelu, jonka mä ainakin miellän voimakkaammaksi ja haukottelun vähäisemmäksi? Joka tapauksessa edelleen ottaa painetta muiden korjaamisesta ja asenneprojekti saa jatkua.

Makuussa kanssa noin 2min aika, kävin kahdesti piilossa ja muistaakseni kerran välipalkkaamassa piilossaolojen välillä. Alussa oli pieni väli käskyn ja jätön välissä, palkkasin koiran maahan menosta mutta en sanonut mitään, niin se ehti jo nousta vissiin kahdesti istumaan, ja otti siitä jotenkin itseensä kun korjasin. Huoh, nyt vaihteeksi kuuri pientä odotusta maahan menoon, maahan on maahan hei vaikka en heti tekisi mitään! Jäävissä ei ongelmaa ollenkaan mutta perusasennossa alkaa se säätäminen. Itse makuu oikein hieno ja ylöskin hyvin.

Erikseen evl:n paikallamakuun käskytys, vaihdettiin paikkoja rivissä että eri koirat vieressä. Sieni oikeanpuolimmaisin, ekalla alas ja vikalla ylös. Olipa muuten todella vaikeeta pysyä maassa, tässä se oli selvästi ihan kujalla kun en sanonut mitään enkä lähtenyt! Autoin sitä sitten käsimerkillä pysymään paikallaan. Ei jätetty koiria ollenkaan, vaan suoraan nostot ylös. Tässä autoin sitä vähän käsiavulla, kun epäilin että jää muuten juntturaan maahan. Pitää nyt vaan ekana selvittää sille, että paikalla makuuta voi tehdä myös niin että olen vieressä, ja että käsky "maahan" on voimassa vaikka seison siinä enkä tee mitään. Se yliyrittää koska ei vaan osaa, ja jos ei heti osu oikeaan arvailuillaan (saa kehua tai palkkaa), ottaa painetta siitä.

Kentällä tehtiin hyppyä - sekä irtoamista, seisomaan pysähtymistä että seisomassa pysymistä kaikkia erillisinä. Seisomasta perusasentoon istumista pitää tehdä kotona kuuri, jotenkin on kovin hämillään siinä.

Hallissa vielä seuruuta. Vaihdoin sille nyt ruokapalkan kuitenkin. Ruokaa oikeassa kädessä ja syötin niitä siitä vasemmalla yksi kerrallaan ottaen, näin tekee oikein hyvällä vireellä etujalkoja jopa paikoin "heitellen"...! Ehkä mä etenin sen kanssa turhan nopeasti siinä jossain vaiheessa ja se meni vaan epävarmaksi?

Töppönen oli autosta otettaessa ihan sekopää, se kiljahteli ja oli ihan räjähtämäisillään ja sain käskyttää tosissani että tähän tarkoittaa sitä että saan sulta takin pois etkä sinkoa minnekään. Luulin ensin, että se himoitsee jonkun koiran luokse, mutta en mä oikein tiedäkään.. olikohan siitä vaan niin kivaa tulla pitkästä aikaa treenaamaan?

Hallissa lämmittelyksi random seuraamista, palkkailin joko siitä että koira piti kontaktin eikä ennakoinut liikkeelle lähtöjä, tai ekoista askeleista. Muutamia jääviä, tolpan kiertämistä josta stoppeja, putkeen ja siitä stoppeja. Oli ihan kiihkoissaan ja meinasi vetää sormet nakkien ohessa.

Kentällä oli toinen koirakko ja vähän sellainen "tehdään mitä mahtuu" -treeni. Luoksetulo merkkien kanssa, kutsuin koiran olan yli reilusta puolimatkasta. Merkki ok. Ruutua jostain kymmenestä metristä, vittu että oli hyvä paikka, ja stopilla pysähtyi jopa seisomaan! Mä vaihdan sen seisomaan sittenkin ensin :D Merkin ja ruudun välillä juoksuttamista niin että seisoin itse keskellä, tämä kanssa jees. Sitten jätettiin ruutuun yhdessä namit ja otettiin koko liike. En tiiä mikä tän treenin idea oli, sanoin ääneen että se varmasti varastaa ruutuun ja niin teki :D No karjaisin kunnon perkeleet, käskin koiran pysähtyä ja uudestaan merkille, meni josta kehut. Uusiksi alusta, nyt mun merkkikäsky oli painokas, ja meni hyvin. Siitä palkaksi ruutuun. Onhan se kokeessa joskus tehnyt tuotakin, että oikaisee typerän merkin ohi suoraan ruutuun. Näitä pitäisi ehkä vaan vähän järjestelmällisemmin treenata, että koira kuuntelee mitä sille sanotaan. Ruudun loppuosaa vielä erikseen, ei reagoinut liikkuriin mitenkään, kävin palkkaamassa. Toisella setillä kolmannella käskyllä kutsuin.

Sitten sattui kiva välikohtaus, jätin koiran maahan ja virittelin hyppyä tai jotain. Pimeästä metsästä tuli koirakko ja L sai raivarit sille. Pysyi maassa mutta ihan hilkulla oli kyynärpäiden kohoaminen ja ääni oli ihan riittävän ruma. Höpöhöpö ei riittänyt, joten otin koiraa pannasta silleen rumasti että tukkaakin ehkä oli vähän mukana :P, ja vein sen kauemmas uudestaan maate. Kas kummaa, se piti päänsä kiinni, josta sai sitten kehuja. Siirryin vähän kauemmas ja kutsuin sen sieltä hommiin. Hitto kun mä en jaksaisi näitä, miksi on niin vaikeeta vaan pitää se mielipide omana tietonaan, eihän siitäkään oo ku neljä vuotta tapeltu!

No, lopuksi vielä metallihyppynoutoa. Tai yksi vaan hypyn kanssa, se oli sellanen virkamiesnouto, ehkä max kasi. Otin sitten tasamaalla oikeen kunnon revittelyn ohessa. Saan sen kyllä parantamaan tälleen, mutta tätäkin tarttis aika kuuri tehdä, että se kantaisi kokeeseen. Voi perse.