Lähemäen kentällä tokoilemassa. Aikamoista lillua ja mein agikisat on muka viikon päästä siellä. Töppönen, tunnettu myös nimellä homokoira, inhoaa kuralätäköitä. Töppöset kastuu.
Töppönen treenasi ruutua (oikeaan) ja ohjattua samasta aloituspisteestä (vas. alanurkan merkki). Lisäksi metallinoutoa. Merkit oli pieniä, ruutumerkit isoja kartioita.
Ensimmäisenä ruutua. Virittelin koiran ja minusta se katsoi ruutuun. Merkille ihan ok, mutta lähti ruutukäskystä oikeaan takaviistoon, missä ei ollut mitään. Stoppasin, kehuin kun pysähtyi hyvin (!!), ohjasin uudestaan ruutuun. Nyt löysi ruudun ja pinkoi sinne, sai pallon. Läheltä pari kertaa ruudun paikkaa, oli tosi hyviä, joten ei junnattu enempää.
Sitten ohjattua, vein kapulat koiran odottaessa alkupaikassa. Merkillä oli jotain härdelliä, en muista juoksiko koira siitä vaan läpi tai jotain, mutta vein sen pannasta oikeaan paikkaan kevyesti moittien. Oikea oli hyvä. Samoin vasen, ei mitään ongelmaa ruudun suhteen, vaikka käsky oli "vasen" eikä "hakee". Merkkiä junnattiin jossain vaiheessa vielä uudestaan. Halusin palkata lopuksi noutojen jälkeen yhden reippaan merkin, mutta koira vaan hissutteli ja tarjosi jopa stoppia ennen merkkiä. Selkeästi se nyt kokeilee että eikö tää riitä, kun pallo on lentänyt välillä selän yli ennen kuin koira on merkillä asti. Näissä olin tarkka että palkkaa on turha kuvitella saavansa ellei ole mennyt kerralla suoraan ja laukalla merkille asti.
Metallinoutoa. No olihan se nyt ällöttävä ja hiekkainen ja kaikkea. Patukalla revittämällä sain muutaman ihan kohtuullisen noudon muutaman pikkusievän lisäksi. Oi voi, tää on ikuinen murheenkryyni.
Uudestaan ruutua, halusin katsoa meneekö koira kapuloiden ohi nyt kun noudot on tehty. En meinannut saada sitä merkille laisinkaan. En meinannut saada sitä edes lähtöön sivulle - onko pakko, jos töppöset kuraantuu ja perse kastuu? No on. Sitten sinne merkillekään ei voinut mennä kun matka oli muuttunut muka liian lilluksi. Vein sen sinne kerran ja kerran taisin murahtaa että alas mennä nyt, kun tyyppi jäi taas himmailemaan matkalle. Ruutuun se kyllä pinkoi kun sinne asti lopuksi päästiin.
vanha kuva joulukuun messarista
Sieni on ollut tänään toista kertaa elämässään kipeenä. Eka oli maa-ampiaispesään kävely, silloin se oli todella vaisu ja surkea. Nyt sillä on kauhea ripuli ja se on ihan reppana. :( Annoin eilen jumalattoman ison tuoreen luun kun pentu jäi tunniksi yksin, "syököön mitä saa siitä irti, annan palatessani loput Tytille". Kaikki ketkä tuntee Sienen varmaan arvaa jo, että mitään annettavaa ei Tytille jäänyt, pentu oli jotenkin onnistunut imuroimaan itse sen kaiken... annoin vielä eilen illalla ajatuksissani normaalin iltaruuan joten nyt sitten paskaa riittää. Voi pientä Sientä. Iltapäivällä tuli jo pökäleen muotoinen pehmeä kakka, mutta äsken taas ihan löysää. Piimää pentu on suostunut juomaan ja iltapäivällä se alkoi olla jo pirteämpi. Nyt on täysi meno päällä, kai se alkaa tuosta toipua.
Otin sen päivällä töppösen jälkeen vähäksi aikaa kentälle. Pentu sai tehdä metallinoutoa. Kapula oli vähän liian hauska ja tyypillä oli turhan kivaa sen kanssa. Myyrästysloikan yritin karsia viemällä kapulan auton viereen, mutta kyllä vaan pystyy silti loikkaamaan kapulan päälle :P No, pari ihan hyvää vauhtinoutoa, kapulan vaihto narupalloon. Lopuksi yksi pito. Ekalla taisin ottaa turhan pitkän keston kun ehti löysentää otetta. Toinen onnistui ja sai pallon. Pentu rallitti sen kanssa ihan onnessaan pitkin kenttää ja kävi välillä revittämässä lelua mun luona. Siinä missä töppönen inhoaa kuraa, hollannikkaan mielestä leikkiin kuuluu lits läts pallon heitto kuralammikkoon ja lits läts koko sienellä perään!
Töppönen treenasi ruutua (oikeaan) ja ohjattua samasta aloituspisteestä (vas. alanurkan merkki). Lisäksi metallinoutoa. Merkit oli pieniä, ruutumerkit isoja kartioita.
Ensimmäisenä ruutua. Virittelin koiran ja minusta se katsoi ruutuun. Merkille ihan ok, mutta lähti ruutukäskystä oikeaan takaviistoon, missä ei ollut mitään. Stoppasin, kehuin kun pysähtyi hyvin (!!), ohjasin uudestaan ruutuun. Nyt löysi ruudun ja pinkoi sinne, sai pallon. Läheltä pari kertaa ruudun paikkaa, oli tosi hyviä, joten ei junnattu enempää.
Sitten ohjattua, vein kapulat koiran odottaessa alkupaikassa. Merkillä oli jotain härdelliä, en muista juoksiko koira siitä vaan läpi tai jotain, mutta vein sen pannasta oikeaan paikkaan kevyesti moittien. Oikea oli hyvä. Samoin vasen, ei mitään ongelmaa ruudun suhteen, vaikka käsky oli "vasen" eikä "hakee". Merkkiä junnattiin jossain vaiheessa vielä uudestaan. Halusin palkata lopuksi noutojen jälkeen yhden reippaan merkin, mutta koira vaan hissutteli ja tarjosi jopa stoppia ennen merkkiä. Selkeästi se nyt kokeilee että eikö tää riitä, kun pallo on lentänyt välillä selän yli ennen kuin koira on merkillä asti. Näissä olin tarkka että palkkaa on turha kuvitella saavansa ellei ole mennyt kerralla suoraan ja laukalla merkille asti.
Metallinoutoa. No olihan se nyt ällöttävä ja hiekkainen ja kaikkea. Patukalla revittämällä sain muutaman ihan kohtuullisen noudon muutaman pikkusievän lisäksi. Oi voi, tää on ikuinen murheenkryyni.
Uudestaan ruutua, halusin katsoa meneekö koira kapuloiden ohi nyt kun noudot on tehty. En meinannut saada sitä merkille laisinkaan. En meinannut saada sitä edes lähtöön sivulle - onko pakko, jos töppöset kuraantuu ja perse kastuu? No on. Sitten sinne merkillekään ei voinut mennä kun matka oli muuttunut muka liian lilluksi. Vein sen sinne kerran ja kerran taisin murahtaa että alas mennä nyt, kun tyyppi jäi taas himmailemaan matkalle. Ruutuun se kyllä pinkoi kun sinne asti lopuksi päästiin.
vanha kuva joulukuun messarista
Sieni on ollut tänään toista kertaa elämässään kipeenä. Eka oli maa-ampiaispesään kävely, silloin se oli todella vaisu ja surkea. Nyt sillä on kauhea ripuli ja se on ihan reppana. :( Annoin eilen jumalattoman ison tuoreen luun kun pentu jäi tunniksi yksin, "syököön mitä saa siitä irti, annan palatessani loput Tytille". Kaikki ketkä tuntee Sienen varmaan arvaa jo, että mitään annettavaa ei Tytille jäänyt, pentu oli jotenkin onnistunut imuroimaan itse sen kaiken... annoin vielä eilen illalla ajatuksissani normaalin iltaruuan joten nyt sitten paskaa riittää. Voi pientä Sientä. Iltapäivällä tuli jo pökäleen muotoinen pehmeä kakka, mutta äsken taas ihan löysää. Piimää pentu on suostunut juomaan ja iltapäivällä se alkoi olla jo pirteämpi. Nyt on täysi meno päällä, kai se alkaa tuosta toipua.
Otin sen päivällä töppösen jälkeen vähäksi aikaa kentälle. Pentu sai tehdä metallinoutoa. Kapula oli vähän liian hauska ja tyypillä oli turhan kivaa sen kanssa. Myyrästysloikan yritin karsia viemällä kapulan auton viereen, mutta kyllä vaan pystyy silti loikkaamaan kapulan päälle :P No, pari ihan hyvää vauhtinoutoa, kapulan vaihto narupalloon. Lopuksi yksi pito. Ekalla taisin ottaa turhan pitkän keston kun ehti löysentää otetta. Toinen onnistui ja sai pallon. Pentu rallitti sen kanssa ihan onnessaan pitkin kenttää ja kävi välillä revittämässä lelua mun luona. Siinä missä töppönen inhoaa kuraa, hollannikkaan mielestä leikkiin kuuluu lits läts pallon heitto kuralammikkoon ja lits läts koko sienellä perään!
2 kommenttia:
Mistä osiosta kuva on - onpa töppösellä outo katse?
En mä tiedä. Vaihtoehtoja missä koira jätetään makaamaan on luoksetulo, kaukokäskyt ja paikalla olo. Kaukot toi ei ainakaan ole, joten makuu tai luoksari. Koska se on noin skarppina, ehkä luoksetulo?
Lähetä kommentti