Tiistaitokot hallilla. En tiedä miten monta viikkoa menee vielä ennen kuin ulkokentälle pääsee, nyt se oli aivan karmeaa sohjoa ja hallissa olimme...
Sienen tunnilla aloitus kehäänmenotarkastuksella, luoksepäästävyydellä ja paikalla makuulla. Muuten ei mitään, mutta kesken makuun pentu ja vieressä ollut leikkikaveri alkoivat tuijottaa toisiaan ja kummankin omistaja kiirehti rykimään koiralleen soosoo. Tiukka tuijotus jatkui ja juuri kun olin rääkäisemässä kunnolla jotta EI! ennen kuin pennut lähtevät hippasille, ne käänsivät katseensa takaisin ohjaajiinsa. Huhheijaa.
Teemana oli käsketyssä asennossa pysyminen kun ohjaaja kiersi koiraa, meni kyykkyyn sen takana, teki haarahyppyjä edessä yms. Maaten ja istuen vaikeampia häiriöitä, seisominen oli kaikilla niin vaikeessa että käveltiin vaan koiriemme ympäri. Maassa pentu kääntyy lonkalle, kun menen sen väärälle puolelle viereen. En tiedä, puutunko siihen vai en (paikalla makuussa), pitäisi päättää. Istuminen oli helpoin, seisomisessa tuli vähän jalkojen siirtymistä kun kiersin koiran taakse. Huomautin ja sen jälkeen pysyi. Näitä lisää.
Toisena juttuja tunnarin alkeet. Yksittäistä kapulaa pentu osaa etsiä hyvin, näytin missä vaiheessa ollaan. Halusin sitten kokeilla laittaa vääriä kasan häiriöksi. Kouluttaja neuvoi erilaisen tavan, jossa kapuloita on hirveä läjä (tyyliin 50), ne on levitetty lattialle, oma laitetaan johonkin "helppoon" kohtaan (=ei ihan kiinni toiseen, vaan sopivaan väliin) ja mennään itse kyykkyyn sen lähelle. Koira pyydetään etsimään tunnarikäskyllä ja sen pitäisi bongata se oma siitä. Epäilin, mutta vakuutettiin niin että suostuin kokeilemaan. Sieni etsi pitkään mutta valitettavasti ei ihan osunut omaan, ja sitten se ei selkeesti tiennyt enää yhtään mitä ollaan tekemässä. Se alkoi ilmaista palikoita kuten jälkikeppejä, kaunis maahan meno niin että kapula jäi etujalkojen väliin. Sanoin, mitä koira tekee, ja että musta tää ei ole hyvä idea koska se todella nyt sotkee vaan asioita, mutta käskettiin jatkaa. Väärät vaan otettiin koiralta mitään sanomatta pois. Lopulta sitten löytyi se oma siitä. No, olipa kokeilu, eka ja vika kerta tätä lajia. Mun mielestä se oli epäreilua ja haluan tehdä tän niin kuin alun perin meinasinkin, ja miten töppönen on opetettu.
Tunnarikapulaa pentu piti omaa vuoroa odotellessa tosi nätisti. :)
Leikin pennun kanssa aina välillä karvakongipupulla (kiitos vaan H!) ja yritin olla "raju" ja säälimättä paskaholskua. :D
Töppösen vuorolla aloitus paikallaoloilla, oltiin toisena vasemmalta. Istumisessa koira alkoi kuulemma haistella heti kun päästiin piiloon, ja karjaisin seinän takaa niin että kuulemma korvat soi piilolaisilla. Anteeksi :P Toinen koira teki samaa hetken päästä ja sitä ojennettiin myös. Sen jälkeen koko rivi makasi suunnilleen henkeä pidätellen. Makuussa hyvin omalla käskyllä alas, kävin palkkaamassa melkein heti piiloon päästyäni. Jossain vaiheessa taisi yrittää pienesti haistella mistä jyrähdin kanssa seinän läpi. Heiteltiin piilosta leluja ja onnistuin viskomaan yhden pallon ihan melkeen mudin kylkeen. Hyvin malttoi maata. Palkkasin koiraa maahan kun muut nosti omiaan sivulle, ja syötyään namin etujalkojen välistä mudi nousi mitään ajattelematta ilman kenenkään käskyä sivulle... otin vielä muutaman maahan-sivu-maahan -vaihdon ennen vapautusta.
Alo-avo-ryhmältä jääneellä 50 tunnarin läjällä tunnari omaa vuoroa odotellessa. Ekalla koira näki mihin vein oman ja löysi sen siksi melkein heti. Tokalla huijasin sitä muka laskemalla sen eri kohtiin eikä se tiennyt mihin laitoin oikeasti, ja joutui oikeasti etsimään nenällään koko alueen. Hienoa työtä oli :)
Omalla vuorolla hallissa oli aikamoinen härdelli. Ei ollut oikein suunnitelmaa, joten päätin ottaa kokeenomaisen. Jos koira ei kilju liikkeiden välissä palkalle, otan kaksi liikettä, jos kiljuu, vielä ainakin kolmas.
Ensin ruutu, merkille about 10m mutta merkiltä ruutuun oikealle vain joku sama 10m. Ahdas halli nääs. Ihan hieman oli kuulemma nytkynyt ruudusta kun liikkuri sanoi käsky, mutta tuli seuraamaan vasta omalla kutsulla. Ei tajunnut kitistä liikkeiden välissä, kun tsekkaili häiriöitä.
Sitten zeta, i-m-s. Välit oli normaalia lyhyemmät ja häiriötä oli molemmin puolin. Alkuun hetsasin koiraa hyppimään mua vasten, kun se tuntui just siltä että vajoaa hajamielisyyteen koska ei pysty keskittymään häiriön takia. Seuruu alkoikin ihan plaah, mutta paransi sitten. Asennot kaikki oikein ja olin jo riemuitsemassa että töppönen ylitti itsensä, kun se sitten kiertyi mun perään seisomisesta :/ Tää on just tätä, kun se ottaa painetta ympäristöstä, käy näin. Huomautin silleen kohtuu nätisti että ei käy, laitoin sen takaisin ja pyörin pari kierrosta ympäri. Sitten pikapäätös että lasken sen palkalle nyt kuitenkin, kun se tsemppasi ja loppu onnistui.
Lopuksi kohtuullisen tauon jälkeen vielä ex-tempore ohjattua, kun tarvikkeet oli valmiina ulkokentällä. Herättelin koiraa vähän narupallolla ensin. Merkkiä ennen oli n. parin metrin leveä kurakaistale muuten lumisella kentällä, lisäksi oli jo hämärää valoista huolimatta. Koira ei tajunnut merkkiä ollenkaan vai jäi pyörimään siihen kuran ja lumen rajalle ja alkoi haistella maata. Piti lopulta mennä itse lähemmäs merkkiä ja auttaa se sinne. Olipas kummallista, en tiedä eikö se vaan nähnyt sitä, vai mitä ihmettä. No, sen jälkeen sujui, ja oikea tuli hienosti. Väliin pari merkkiä joista suorapalkka ja sitten vielä vasen. Koira jäi merkille todella vinoon, ihan suoraan itä-länsi-suuntaan naama kohti itää, mutta niin vaan kääntyi vasemmalle. :) Suunnat on nyt tosi hyvässä kuosissa, hakee-käskyn vaihtaminen vasen/oikea-käskyihin oli loistava idea, kiitos Hanna Helmisen koulutuspäivälle!
Sienen tunnilla aloitus kehäänmenotarkastuksella, luoksepäästävyydellä ja paikalla makuulla. Muuten ei mitään, mutta kesken makuun pentu ja vieressä ollut leikkikaveri alkoivat tuijottaa toisiaan ja kummankin omistaja kiirehti rykimään koiralleen soosoo. Tiukka tuijotus jatkui ja juuri kun olin rääkäisemässä kunnolla jotta EI! ennen kuin pennut lähtevät hippasille, ne käänsivät katseensa takaisin ohjaajiinsa. Huhheijaa.
Teemana oli käsketyssä asennossa pysyminen kun ohjaaja kiersi koiraa, meni kyykkyyn sen takana, teki haarahyppyjä edessä yms. Maaten ja istuen vaikeampia häiriöitä, seisominen oli kaikilla niin vaikeessa että käveltiin vaan koiriemme ympäri. Maassa pentu kääntyy lonkalle, kun menen sen väärälle puolelle viereen. En tiedä, puutunko siihen vai en (paikalla makuussa), pitäisi päättää. Istuminen oli helpoin, seisomisessa tuli vähän jalkojen siirtymistä kun kiersin koiran taakse. Huomautin ja sen jälkeen pysyi. Näitä lisää.
Toisena juttuja tunnarin alkeet. Yksittäistä kapulaa pentu osaa etsiä hyvin, näytin missä vaiheessa ollaan. Halusin sitten kokeilla laittaa vääriä kasan häiriöksi. Kouluttaja neuvoi erilaisen tavan, jossa kapuloita on hirveä läjä (tyyliin 50), ne on levitetty lattialle, oma laitetaan johonkin "helppoon" kohtaan (=ei ihan kiinni toiseen, vaan sopivaan väliin) ja mennään itse kyykkyyn sen lähelle. Koira pyydetään etsimään tunnarikäskyllä ja sen pitäisi bongata se oma siitä. Epäilin, mutta vakuutettiin niin että suostuin kokeilemaan. Sieni etsi pitkään mutta valitettavasti ei ihan osunut omaan, ja sitten se ei selkeesti tiennyt enää yhtään mitä ollaan tekemässä. Se alkoi ilmaista palikoita kuten jälkikeppejä, kaunis maahan meno niin että kapula jäi etujalkojen väliin. Sanoin, mitä koira tekee, ja että musta tää ei ole hyvä idea koska se todella nyt sotkee vaan asioita, mutta käskettiin jatkaa. Väärät vaan otettiin koiralta mitään sanomatta pois. Lopulta sitten löytyi se oma siitä. No, olipa kokeilu, eka ja vika kerta tätä lajia. Mun mielestä se oli epäreilua ja haluan tehdä tän niin kuin alun perin meinasinkin, ja miten töppönen on opetettu.
Tunnarikapulaa pentu piti omaa vuoroa odotellessa tosi nätisti. :)
Leikin pennun kanssa aina välillä karvakongipupulla (kiitos vaan H!) ja yritin olla "raju" ja säälimättä paskaholskua. :D
Töppösen vuorolla aloitus paikallaoloilla, oltiin toisena vasemmalta. Istumisessa koira alkoi kuulemma haistella heti kun päästiin piiloon, ja karjaisin seinän takaa niin että kuulemma korvat soi piilolaisilla. Anteeksi :P Toinen koira teki samaa hetken päästä ja sitä ojennettiin myös. Sen jälkeen koko rivi makasi suunnilleen henkeä pidätellen. Makuussa hyvin omalla käskyllä alas, kävin palkkaamassa melkein heti piiloon päästyäni. Jossain vaiheessa taisi yrittää pienesti haistella mistä jyrähdin kanssa seinän läpi. Heiteltiin piilosta leluja ja onnistuin viskomaan yhden pallon ihan melkeen mudin kylkeen. Hyvin malttoi maata. Palkkasin koiraa maahan kun muut nosti omiaan sivulle, ja syötyään namin etujalkojen välistä mudi nousi mitään ajattelematta ilman kenenkään käskyä sivulle... otin vielä muutaman maahan-sivu-maahan -vaihdon ennen vapautusta.
Alo-avo-ryhmältä jääneellä 50 tunnarin läjällä tunnari omaa vuoroa odotellessa. Ekalla koira näki mihin vein oman ja löysi sen siksi melkein heti. Tokalla huijasin sitä muka laskemalla sen eri kohtiin eikä se tiennyt mihin laitoin oikeasti, ja joutui oikeasti etsimään nenällään koko alueen. Hienoa työtä oli :)
Omalla vuorolla hallissa oli aikamoinen härdelli. Ei ollut oikein suunnitelmaa, joten päätin ottaa kokeenomaisen. Jos koira ei kilju liikkeiden välissä palkalle, otan kaksi liikettä, jos kiljuu, vielä ainakin kolmas.
Ensin ruutu, merkille about 10m mutta merkiltä ruutuun oikealle vain joku sama 10m. Ahdas halli nääs. Ihan hieman oli kuulemma nytkynyt ruudusta kun liikkuri sanoi käsky, mutta tuli seuraamaan vasta omalla kutsulla. Ei tajunnut kitistä liikkeiden välissä, kun tsekkaili häiriöitä.
Sitten zeta, i-m-s. Välit oli normaalia lyhyemmät ja häiriötä oli molemmin puolin. Alkuun hetsasin koiraa hyppimään mua vasten, kun se tuntui just siltä että vajoaa hajamielisyyteen koska ei pysty keskittymään häiriön takia. Seuruu alkoikin ihan plaah, mutta paransi sitten. Asennot kaikki oikein ja olin jo riemuitsemassa että töppönen ylitti itsensä, kun se sitten kiertyi mun perään seisomisesta :/ Tää on just tätä, kun se ottaa painetta ympäristöstä, käy näin. Huomautin silleen kohtuu nätisti että ei käy, laitoin sen takaisin ja pyörin pari kierrosta ympäri. Sitten pikapäätös että lasken sen palkalle nyt kuitenkin, kun se tsemppasi ja loppu onnistui.
Lopuksi kohtuullisen tauon jälkeen vielä ex-tempore ohjattua, kun tarvikkeet oli valmiina ulkokentällä. Herättelin koiraa vähän narupallolla ensin. Merkkiä ennen oli n. parin metrin leveä kurakaistale muuten lumisella kentällä, lisäksi oli jo hämärää valoista huolimatta. Koira ei tajunnut merkkiä ollenkaan vai jäi pyörimään siihen kuran ja lumen rajalle ja alkoi haistella maata. Piti lopulta mennä itse lähemmäs merkkiä ja auttaa se sinne. Olipas kummallista, en tiedä eikö se vaan nähnyt sitä, vai mitä ihmettä. No, sen jälkeen sujui, ja oikea tuli hienosti. Väliin pari merkkiä joista suorapalkka ja sitten vielä vasen. Koira jäi merkille todella vinoon, ihan suoraan itä-länsi-suuntaan naama kohti itää, mutta niin vaan kääntyi vasemmalle. :) Suunnat on nyt tosi hyvässä kuosissa, hakee-käskyn vaihtaminen vasen/oikea-käskyihin oli loistava idea, kiitos Hanna Helmisen koulutuspäivälle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti