Sieni Suomen Hollanninpaimenkoirat ry:n viettitestauksessa Tuusulassa, maalimiehenä Esa Tapio. Kiitos Katalle päivän järkkäämisestä! Nooralle taas iso kiitos kuvista! Kaikki tämän postauksen kuvat (c) Noora Hämäri. Videot on kuvannut eri ihminen, lykkäsin vaan kameran jollekin yleisöstä, valitettavasti en tiedä ketkä olitte mutta kiitos vielä kerran!
eka kierros
toka kierros
Me lähdettiin paikalta kun tokaa kierrosta oli vielä joku viisi koiraa jäljellä. Olisin halunnut katsoa loppuun, ja viimeisenä olisi varmaan ollut jotain yhteenvetoa tai höpötystä ainakin vielä, mutta näin nyt kävi. Oli ihan saatanan kylmä, takki hihoista läpimärkä yms yms kivaa. Sää ei olisi voinut olla paljoa huonompi, räntäsadetta ja aika nollassa lämpötila. Menin autolle käymään käyttääkseni koirat kusella, mutta pahoitin mieleni kun töppösellä oli silmin nähden kylmä. Totesin että emmä raaski enää odotuttaa sitä yhtään vaan me lähdetään nyt. Olin kyllä muutenkin ihan poikki viiden tunnin jälkeen, höpöttäminen ja oleminen on rankkaa kun on yhtä epäsosiaalinen ku minä ;P
Sienen toinen kierros meni ohjaajan osalta aika vituiksi. Pentu leikki Karman kanssa vähän ennen omaa vuoroaan ja mulla hajosi keskittyminen ihan kokonaan. Olen ihan ajatuksissani liinan nokassa, tiputan liinan käsistäni, ja joka kerta kun mun piti pitää pennun leuan alta kädellä, silitän sitä. WTF?
Sieni ja Karma
Arvostelukaavake täytettiin vasta toisen kierroksen jälkeen. Tässä Sienen rivi (asteikko 1-5):
Yleinen viettitaso 4
Saalisvietti 4
Puolustusvietti 1
Taistelutahto 4
Puruote 4
*saisi olla voimakkaampi
*lähes täysi
*rauhallinen
Selvin puute on se, että koira reagoi kuormitukseen. Kädellä "huidottaessa" Sieni siristeli silmiään, mutta ote pysyi samana. Silmien siristely on kuulemma se eka merkki, siitä seuraavaksi ote alkaisi elää, sitten koira irrottaisi kokonaan. Sitä koetettiin vähän painostaa tossa kakkosvideolla ja se alkaa heti esittää sijaistoimintona yleisön vilkuilua. Puolustusta ei tosiaan siis löydy, voi tulla iän myötä tai voi olla tulematta, ei voi vielä sanoa.
Kysyttäessä maalimieheltä saisiko tälle koiralle tehtyä tuloksen, se vastasi että "jostain lajista varmasti joo". En tiiä tarkoittiko se sitä miksikään vihjailuksi, kun se muuten oli aika rehellisen oloinen kaveri, mutta kuulosti kyllä mulle siltä että suojelusta ei ainakaan... no se sitten sanoi, että ainakaan "ei missään nimessä" -kategoriaa tää ei ole, vaan "ehkä voisi". Että vaikka sellanen kymmenen kertaa samalla maalimiehellä, niin se osais jo aika varmaksi sanoa tuleeko seinä vastaan vai päästäiskö koiran puutteista yli.
Mulle suurin ohje oli lakata säälimästä koiraa. Pehmeä uimalasta ostettu patukka on liian pehmeä, osta sille kovempi. Siis ihan normaali, ei mitään "no kun tää on tällanen herkkä ja pieni poloinen paskaholsku", vaan ihan normi koiran patukka. Älä leiki sen kanssa silleen pikkusievästi ja ajattele että ootpa maailman paras ku vähän yrität. Oma asenne aivan erilaiseksi; "kuule narttu haluutko tän stnan patukan vai et häh". Pistä se koira töihin ja oikeasti haluamaan, nyt se on kuulemma jotenkin aavistuksen kireä ja siihen saisi vielä himpan enemmän draivia, kun vaan muuttaisi omaa asennetta!
Yleisesti ottaen oli tosi hauskaa nähdä eri karvamuunnoksia, ja karvamuunnosten sisällä erilaisia yksilöitä. Mulle oli hirveä yllätys miten vähän ymmärrän mistään mitään :D Siis jotain mun silmään tosi sähäköitä tapauksia, niin tää antoi niille 2-3! Yleisöstä ei ehkä sitten näe kaikkea kuitenkaan, ja esim. se että koira on ihan sekopäisen kiihkeä (saalisviettinen) ei tee siitä todellakaan pelkästään hyvää suojelukoiraa. Yksikin koira oli sellanen millä oli saalisviettiä niin paljon että sen koiran omat hermot ei enää ihan riittäneet eikä sellainen paketti tosiaan ole mikään tavoiteltava juttu enää. Ja mä oon vaan ollut että WAU, onpas siinä kiihkeä elikko, varmaan hyvä harrastaa kaikkea. Nyt vasta tajusin miten tärkeää se tasapaino on!
Sieni ei ala harrastaa suojelua. Ei riitä aika, ja sain kasvattajalta ja Sannalta siunauksen että kukaan ei ole pahoillaan ja syyllistä mua tästä. Lupaan, että vien tätä koiraa tokossa ja pk-jäljellä niin pitkälle kuin rahkeemme riittävät, agia se saa tehdä sen minkä ehditään ja halutaan. Mä mietin vielä sitä, taikoisinko jostain maalimiehen, joka haluisi leikittää sitä sen kymmenen kertaa. Ehdottomasti näen että näistä on ollut hyötyä, mä olen oppinut hirveesti ylipäänsä koirista, omasta koirastani ja myös itsestäni. Varsinkin nyt jälkikeskustelu Katan kanssa; mä säälin sitä koiraa ihan oikeasti! Mua hirvitti noi tällit mitä se sai liinan päästä ja mun oli vaikeaa pysyä aivan paikoillaan, vaan väkisinkin joustin vähän auttaakseni koiraa. Vaan taisinpa mennä ojasta allikkoon, koira lensi kahta kauheemmin nurin, huomattavasti useamminkin kuin ne hulluimmat kauhojat. :(
eka kierros
toka kierros
Me lähdettiin paikalta kun tokaa kierrosta oli vielä joku viisi koiraa jäljellä. Olisin halunnut katsoa loppuun, ja viimeisenä olisi varmaan ollut jotain yhteenvetoa tai höpötystä ainakin vielä, mutta näin nyt kävi. Oli ihan saatanan kylmä, takki hihoista läpimärkä yms yms kivaa. Sää ei olisi voinut olla paljoa huonompi, räntäsadetta ja aika nollassa lämpötila. Menin autolle käymään käyttääkseni koirat kusella, mutta pahoitin mieleni kun töppösellä oli silmin nähden kylmä. Totesin että emmä raaski enää odotuttaa sitä yhtään vaan me lähdetään nyt. Olin kyllä muutenkin ihan poikki viiden tunnin jälkeen, höpöttäminen ja oleminen on rankkaa kun on yhtä epäsosiaalinen ku minä ;P
Sienen toinen kierros meni ohjaajan osalta aika vituiksi. Pentu leikki Karman kanssa vähän ennen omaa vuoroaan ja mulla hajosi keskittyminen ihan kokonaan. Olen ihan ajatuksissani liinan nokassa, tiputan liinan käsistäni, ja joka kerta kun mun piti pitää pennun leuan alta kädellä, silitän sitä. WTF?
Sieni ja Karma
Arvostelukaavake täytettiin vasta toisen kierroksen jälkeen. Tässä Sienen rivi (asteikko 1-5):
Yleinen viettitaso 4
Saalisvietti 4
Puolustusvietti 1
Taistelutahto 4
Puruote 4
*saisi olla voimakkaampi
*lähes täysi
*rauhallinen
Selvin puute on se, että koira reagoi kuormitukseen. Kädellä "huidottaessa" Sieni siristeli silmiään, mutta ote pysyi samana. Silmien siristely on kuulemma se eka merkki, siitä seuraavaksi ote alkaisi elää, sitten koira irrottaisi kokonaan. Sitä koetettiin vähän painostaa tossa kakkosvideolla ja se alkaa heti esittää sijaistoimintona yleisön vilkuilua. Puolustusta ei tosiaan siis löydy, voi tulla iän myötä tai voi olla tulematta, ei voi vielä sanoa.
Kysyttäessä maalimieheltä saisiko tälle koiralle tehtyä tuloksen, se vastasi että "jostain lajista varmasti joo". En tiiä tarkoittiko se sitä miksikään vihjailuksi, kun se muuten oli aika rehellisen oloinen kaveri, mutta kuulosti kyllä mulle siltä että suojelusta ei ainakaan... no se sitten sanoi, että ainakaan "ei missään nimessä" -kategoriaa tää ei ole, vaan "ehkä voisi". Että vaikka sellanen kymmenen kertaa samalla maalimiehellä, niin se osais jo aika varmaksi sanoa tuleeko seinä vastaan vai päästäiskö koiran puutteista yli.
Mulle suurin ohje oli lakata säälimästä koiraa. Pehmeä uimalasta ostettu patukka on liian pehmeä, osta sille kovempi. Siis ihan normaali, ei mitään "no kun tää on tällanen herkkä ja pieni poloinen paskaholsku", vaan ihan normi koiran patukka. Älä leiki sen kanssa silleen pikkusievästi ja ajattele että ootpa maailman paras ku vähän yrität. Oma asenne aivan erilaiseksi; "kuule narttu haluutko tän stnan patukan vai et häh". Pistä se koira töihin ja oikeasti haluamaan, nyt se on kuulemma jotenkin aavistuksen kireä ja siihen saisi vielä himpan enemmän draivia, kun vaan muuttaisi omaa asennetta!
Yleisesti ottaen oli tosi hauskaa nähdä eri karvamuunnoksia, ja karvamuunnosten sisällä erilaisia yksilöitä. Mulle oli hirveä yllätys miten vähän ymmärrän mistään mitään :D Siis jotain mun silmään tosi sähäköitä tapauksia, niin tää antoi niille 2-3! Yleisöstä ei ehkä sitten näe kaikkea kuitenkaan, ja esim. se että koira on ihan sekopäisen kiihkeä (saalisviettinen) ei tee siitä todellakaan pelkästään hyvää suojelukoiraa. Yksikin koira oli sellanen millä oli saalisviettiä niin paljon että sen koiran omat hermot ei enää ihan riittäneet eikä sellainen paketti tosiaan ole mikään tavoiteltava juttu enää. Ja mä oon vaan ollut että WAU, onpas siinä kiihkeä elikko, varmaan hyvä harrastaa kaikkea. Nyt vasta tajusin miten tärkeää se tasapaino on!
Sieni ei ala harrastaa suojelua. Ei riitä aika, ja sain kasvattajalta ja Sannalta siunauksen että kukaan ei ole pahoillaan ja syyllistä mua tästä. Lupaan, että vien tätä koiraa tokossa ja pk-jäljellä niin pitkälle kuin rahkeemme riittävät, agia se saa tehdä sen minkä ehditään ja halutaan. Mä mietin vielä sitä, taikoisinko jostain maalimiehen, joka haluisi leikittää sitä sen kymmenen kertaa. Ehdottomasti näen että näistä on ollut hyötyä, mä olen oppinut hirveesti ylipäänsä koirista, omasta koirastani ja myös itsestäni. Varsinkin nyt jälkikeskustelu Katan kanssa; mä säälin sitä koiraa ihan oikeasti! Mua hirvitti noi tällit mitä se sai liinan päästä ja mun oli vaikeaa pysyä aivan paikoillaan, vaan väkisinkin joustin vähän auttaakseni koiraa. Vaan taisinpa mennä ojasta allikkoon, koira lensi kahta kauheemmin nurin, huomattavasti useamminkin kuin ne hulluimmat kauhojat. :(
3 kommenttia:
Moi,
Aattelin nyt kommentoida kun oon jo jonkin aikaa sun blogiasi seurannut. Ensinnäkin musta on hienoa, että sulla on kaikille avoin blogi mihin jaksat vielä perusteellisesti avata treenailusi - mäkin olen saanut paljon hyödyllisiä vinkkejä oman kääkän kanssa tokoiluun, kiitos niistä! Vaikka mä en yleensä hirveästi jaksa blogeja seurata niin tätä on ihan pakko koska sun teksteistä saa ihan oikeasti hyötyä irti.
Lisäksi mullakin on holsku (tosin lyhkäinen versio) joten Sienenkin elämästä on hauska lukea. Sieni vaikuttaa oikein mukavalta holskunalulta, ja leikkii muuten noissa videoissa tosi kivan näköisesti.
Ei mulla muuta, tsemppiä teille jatkoon :)
Kiitos kommentista! :) Mua motivoi blogin pitämisessä ehkä eniten juuri se, että voin jakaa ajatuksia ja vinkkejä muille. Siksi on aina hauska kuulla että siitä on ollut jotain iloa.
Ei ne tällit näyttäneet neitosta haitanneen - samanlainen iloinen koikkelehtija se oli edelleen.
Lähetä kommentti