Olimme eilen holsku-muutamavääränrotuinen-ryhmällä Jyväskylässä koirauimala Koirasportissa. Keräsin ryhmän holskufoorumilla ja kun tilaa oli vielä, laitoin myös lemmikkipalstoille, ja sieltä ne vääränrotuiset mun töppösen lisäksi löytyi.
Töppönen oli paikalle mennessä ihan varma että vähintäänkin kuolemme. Epäilyttävää kerrassaan! Kloorin ja toisten koirien haju, lisäksi kumman paljon ihmisiä ja selkeesti joku juttu menossa tai alkamassa = ollaan eläinlääkärissä. Siellähän mudit aina joka kerta kuolee ja urhean uroksen kannattaa todella olla varuillaan ;P Altaaseen johtavalle rampille viedessä mudi oli oikein oma itsensä, kaikki tollaset muiden mielestä oudot alustat on sille jotain missä se taas on paljon enemmän kotonaan kun ihmisten keskellä. Uimaan mennessä koiralla oli muutama sekunti aikaa itse lähteä suoraan uimaan. Jos ei, se vedettiin uimasille pelastusliiveistä ja pannasta. Rampilla keikkuminen ja minkäänlaisen empimisen salliminen kuulemma vaan vaikeuttaa menemistä. Tottahan se on, kaikki jotka on kylmässä järvessä tms käyneet uimassa, tietää että parasta kun vaan suoraan menee eikä jää miettimään :D Töppönen ei itse tullut, eikä tullut kukaan muukaan tästä ensikertalaisryhmästä. Veteen päästyään se pärskytti ekan kierroksen huonolla tekniikalla, mutta paransi sitten. Koiria uitettiin sekä kierrosta, jolloin ohjaaja käveli altaan ulkopuolella tasanteella vieheenä pari metriä edellä, tai sitten lelun avulla samalla tavalla kierrosta tai pelkkää lyhyempää noutoa rampilta altaan toiseen päähän.
Rampilla

Tästä aloitettiin

Molskis!

Käännös ja takaisin

Huilihetki

Tarkoitus olisi lähteä rauhallisesti, tää on just sitä reuhtomista mikä ei ole tavoiteltavaa

Hakattuja koiria :D Jostain syystä ne kaikki katsoi tässä aina omistajaa "pliis, lupaan tehdä mitä vaan jos saan tulla pois täältä!" Kaikkein paras kuva tuli Sumusta.

Parempi tekniikka jo

Pahimmat vedet puristellaan altaaseen ennen ylösnousemusta

Sieni taas oli sisälle tullessa ihan TUMPS TUMPS ihania ihmisiä ihana paikka ihanaa ihanaa kaikki on niin ihanaaaa! Vielä rampin laskevalla osalla se oli ihan lentoon lähdössä viuhuvan häntänsä kanssa, kun siellä altaassa oli joku ihana täti vastaanottamassa pentua. Vaan kun jalat otti veteen ja oli tarkoitus lähteä uimasille, häntä lysähti ja pentu pisti tiukasti pakin päälle. No, siihen oli varauduttu ja senkään ei annettu valita, vaan vedettiin uimasille. Eka kierros meni niin, että oikea takajalka roikkui ihan velttona koiran perässä. Osa reagoi pärskyttämällä ihan överisti ja osa taas heittäytyy veltoksi kellumaan pelastusliivien varaan ja uittajan käsille, ja Sieni oli tätä jälkimmäistä tyyppiä :D. Heti toisella kiekalla pentu huomasi että ei hukukaan ja jokainen jalka löysi uintiliikkeet. Tekniikka parani kerta kerralta :) Kun pennulle parin kierroksen jälkeen tarjottiin lelua, se ihan ekalla ei ottanut sitä lainkaan (suurin osa ei tainnut? se eka kerta kun lelu plätsähti veteen, meni vaan hämmästelyyn, töppöselläkin), ja sitten toisella kun otti, ihan superhassu pienen pieni ote etuhampailla. Selvästi pentu oli varma että jos suuta avaa yhtään enempää, sinne menee vettä ja hukkuminen tapahtuu kuitenkin! :D Otekin parani joka kerralla.

Sienen pienen otteen noutovideo
Kuvat muista
Ai niin, ja viis uinneista, kaikkein parasta oli että olin varannut ylimääräisen 20e (kortti ei toistaiseksi käy) ja myynnissä oli SIENIVINKULELU :DDD Pakko oli ostaa sitten myös karvainen patukka pennulle että sain sen setelin käytettyä...
Töppönen oli paikalle mennessä ihan varma että vähintäänkin kuolemme. Epäilyttävää kerrassaan! Kloorin ja toisten koirien haju, lisäksi kumman paljon ihmisiä ja selkeesti joku juttu menossa tai alkamassa = ollaan eläinlääkärissä. Siellähän mudit aina joka kerta kuolee ja urhean uroksen kannattaa todella olla varuillaan ;P Altaaseen johtavalle rampille viedessä mudi oli oikein oma itsensä, kaikki tollaset muiden mielestä oudot alustat on sille jotain missä se taas on paljon enemmän kotonaan kun ihmisten keskellä. Uimaan mennessä koiralla oli muutama sekunti aikaa itse lähteä suoraan uimaan. Jos ei, se vedettiin uimasille pelastusliiveistä ja pannasta. Rampilla keikkuminen ja minkäänlaisen empimisen salliminen kuulemma vaan vaikeuttaa menemistä. Tottahan se on, kaikki jotka on kylmässä järvessä tms käyneet uimassa, tietää että parasta kun vaan suoraan menee eikä jää miettimään :D Töppönen ei itse tullut, eikä tullut kukaan muukaan tästä ensikertalaisryhmästä. Veteen päästyään se pärskytti ekan kierroksen huonolla tekniikalla, mutta paransi sitten. Koiria uitettiin sekä kierrosta, jolloin ohjaaja käveli altaan ulkopuolella tasanteella vieheenä pari metriä edellä, tai sitten lelun avulla samalla tavalla kierrosta tai pelkkää lyhyempää noutoa rampilta altaan toiseen päähän.
Rampilla

Tästä aloitettiin

Molskis!

Käännös ja takaisin

Huilihetki

Tarkoitus olisi lähteä rauhallisesti, tää on just sitä reuhtomista mikä ei ole tavoiteltavaa

Hakattuja koiria :D Jostain syystä ne kaikki katsoi tässä aina omistajaa "pliis, lupaan tehdä mitä vaan jos saan tulla pois täältä!" Kaikkein paras kuva tuli Sumusta.

Parempi tekniikka jo

Pahimmat vedet puristellaan altaaseen ennen ylösnousemusta

Sieni taas oli sisälle tullessa ihan TUMPS TUMPS ihania ihmisiä ihana paikka ihanaa ihanaa kaikki on niin ihanaaaa! Vielä rampin laskevalla osalla se oli ihan lentoon lähdössä viuhuvan häntänsä kanssa, kun siellä altaassa oli joku ihana täti vastaanottamassa pentua. Vaan kun jalat otti veteen ja oli tarkoitus lähteä uimasille, häntä lysähti ja pentu pisti tiukasti pakin päälle. No, siihen oli varauduttu ja senkään ei annettu valita, vaan vedettiin uimasille. Eka kierros meni niin, että oikea takajalka roikkui ihan velttona koiran perässä. Osa reagoi pärskyttämällä ihan överisti ja osa taas heittäytyy veltoksi kellumaan pelastusliivien varaan ja uittajan käsille, ja Sieni oli tätä jälkimmäistä tyyppiä :D. Heti toisella kiekalla pentu huomasi että ei hukukaan ja jokainen jalka löysi uintiliikkeet. Tekniikka parani kerta kerralta :) Kun pennulle parin kierroksen jälkeen tarjottiin lelua, se ihan ekalla ei ottanut sitä lainkaan (suurin osa ei tainnut? se eka kerta kun lelu plätsähti veteen, meni vaan hämmästelyyn, töppöselläkin), ja sitten toisella kun otti, ihan superhassu pienen pieni ote etuhampailla. Selvästi pentu oli varma että jos suuta avaa yhtään enempää, sinne menee vettä ja hukkuminen tapahtuu kuitenkin! :D Otekin parani joka kerralla.

Sienen pienen otteen noutovideo
Kuvat muista
Ai niin, ja viis uinneista, kaikkein parasta oli että olin varannut ylimääräisen 20e (kortti ei toistaiseksi käy) ja myynnissä oli SIENIVINKULELU :DDD Pakko oli ostaa sitten myös karvainen patukka pennulle että sain sen setelin käytettyä...
4 kommenttia:
Jäikö teiltä tokovalmennukset sitten lopulta väliin?
Voi hitsi kun ei sitten tullut tultua mukaan tuohon uimajuttuun, vaikka olin ihan kahden vaiheilla tultaisko vai ei. Romeo rakastaa uimista! Hauskaa oli kuulemma ollut.
Joo, oli niin hauskaa että viitsii yli 100km/suunta ajella uudestaankin... :D laitoin sulle viestiä!
12.2.: löytyi blogin hallinnasta Peen vanha kommentti, josta ei ollut tullut mitään ilmoitusta. Julkaisin sen nyt. Kukaan tuskin enää huomaa tai on kiinnostunut, mutta joo, aikatauluongelmien takia ei oo käyty Hannan valmennuksessa vielä.
Lähetä kommentti