Tokoilemassa kassulla. Toinen ei osaa enää mitään ja toinen ei ylipäänsä osaa mitään, viddu jee. Lisäksi mulla on joku sunnuntai-aivokasvain päässä. Mistä pää voi tietää että aina sunnuntaisin laitetaan jumalaton särky?! Järki lähtee eikä lääkekään oikein helpota >:( Piti mennä metsälenkille treenin jälkeen, mutta eikös tultu taas kotiin potemaan.
Laitoin kentälle kaiken valmiiksi: ruutu, lt-merkit, tunnaripalikat (ei omaa, vääriä oli koko pussillinen kaadettuna, 30kpl?), ohjattu merkkeineen ja kapuloineen. Zeta ja kaukojen merkit muodostui noista muista. Töppönen aloitti ja järkkä oli tämä, kaikki putkeen:
*luoksetulo. Oli tarkoitus palkata stopin jälkeisestä liikkeelle lähdöstä. Ekan stopin veti iloisesti läpi suunnilleen lainkaan reagoimatta käskyyn. En muista onnistuiko toka vai tarttettiinko kolmas. Vauhtia riitti kyllä joka osalle. Voi jeesus, mites se nyt näin pahasti on hajonnut!
*seuruu. Tein s-kaartelua lt-merkkien välissä, muutama 90 asteen vas. käännös kanssa. Tuntui huonolta, samaan pätkään sain sekä jonkun häiriön vilkuilua, pompottamista ja saappaan varteen painamista. Ympyrää tai jotain tollasta pitää ainakin tehdä jatkossa lisää.
*ohjattu oikealle. Merkki oli hyvä, menin palkkaamaan ja vedin namilla koiran parempaan asentoon merkillä (mun ei pitänyt tehdä tätä ennen kuin asento on erillistreeneissä korjattu, mutkun mutkun). Kapulat oli tosiaan valmiina enkä käynyt mitenkään nostamassa niitä, ja eihän koiralla ollut hajuakaan että mitähäh. Ohjatun merkiltä suoraan 10m oikealle oli ruudun merkki, ja sinnehän se paineli. Avustin kapulalle, kävin nostamassa sitä, ja käytiin yhdessä palauttamassa se paikoilleen. Silti koira tarjosi yhä ruudun merkkiä. Ärähdin sille vähän että nyt haloo, niin sitten seuraava suoritus onnistui hienosti.
*tunnari. Oma oli ollut taskussa ja vein sen koiran nähden väärien sekaan. Taisi olla ok? Palautus hidas.
*zeta s-i-m. Istumiseen asti niin loistavaa työtä että pätkäisinkin siihen ja pallo lensi jo. Seisomisesta sai namin ottaessani koiran mukaan seuraamaan. Käännökset tosi hienot!
*ruutu merkiltä oikeaan. Isot virittelyt, ok merkki (menin taas palkkaamaan ja oikomaan asennon), täysiä ruutuun! Koira ennakoi ruudussa maahan menon mutta en kyllä jaksa puuttua siihen, ei meidän ruutu ole koskaan ollut siitä kiinni että koira plätsähtää väärässä kohdassa maahan, kop kop :P Jos se ei karkaa minne sattuu ja toisaalta on tietoinen missä se ruutu on, se menee sinne hyvin. Palkka siis lensi kun koira oli ruudussa ja koira ehti käydä maassa siinä pallon ilmalennon aikana.
*kaukot, vain i-s. Oli tässä vaiheessa jo paras terä koirasta purettu, tarkoituksella en hetsaillut ennen kaukoja. Teki hyvät nousut, joten menin palkkaamaan ja pidettiin isot pallobileet :) Haen kaukoihin lisää virettä nyt ihan sillä, että leikitään rajusti niiden jälkeen. Tolle koiralle on ihan eri asia antaa sille lelu vs. todella leikkiä sen kanssa sillä. Kuulostan ääliöltä kun murisen koiralle mutta ainakin koira tykkää ;P
*ohjattu vasemmalle. Oikea kapula puuttui edellisen jäljiltä enkä vienyt sitä takaisin, täysin sama paikka siis. Nyt vaan jätin koiran alkuun ja kävin nostamassa kapuloita. Merkki oli hieman hidas, koira alkoi jo väsyä. Suunta ok. Koiran tuodessa kapulaa peruutin karkuun, vauhti pysyi ok. Luovutus ok, mutta edestä sivulle jäi tosi vajaaksi vinoon, ja korjauksellakaan ei oikein ollut kohdillaan. Voi helevetti, olkkarikuurina on seuraavaksi edestä sivulle siirtymä, kaikki sitten voikin unohtua :D
*ruutu, täysin sama paikka. Merkille hidas, loppuosa ihan ravia, mutta ruutuun lähtee täysillä. Aika selvä ilmaisu koiralta että toinen on himpan kivempi... jotain tarttis sille merkille tehdä. Menin palkkaamaan maassa olevan koiran ruutuun ja otin vielä loppuosan siitä. Vas. kädessä oli valmiina nakinpaloja ja koiran saavuttua seuraamaan se sai alkaa hamuta niitä sieltä.
Sieni taas.. no en mä tiedä, ikäisekseen se on huomattavasti pitemmällä kuin töppönen aikoinaan oli. Se myös oikeasti pyydettäessä keskittyy tosi hyvin. Mun on vaan hyvin vaikea muistaa että vaihdoin koiraa. Jos en sano sille mitään, ei se nyt automaattisesti tarjoa sivulle tuloa ja kysy että mitä tehdään. Se menee tutkimaan maassa olevia kapuloita tai lt-merkkejä tai katsoo kaukaa käveleviä ihmisiä. Ihan turhaan mä olen pettynyt siihen että sillä ei ole vielä "tokomoodia" mikä menee ajatuksen voimalla päälle :P
Sivulle tuloja. Paikka hukassa, pentu korjaa ja pungertaa minusta vauhtia. Kokeilin kolmen-neljän askeleen siirtymää eteen, ei suju seuraa-käskyllä, koiralla ei hajuakaan ja jää jälkeen ja katselee jo ihan omiaan. Sivu-käskyllä parin askeleen siirtymät menee. Hittoako niitä nyt vaan yrittääkään kun se täsmällinen kohta sivulla on pennulla nyt hieman hakusessa. Vahvistellaan vielä sitä.
Muutama istu & maahan ihan paikallaan. Erottaa käskyt tosi hienosti.
Liikkeestä maahan, sekä peruuttaen että oikein päin kävellen. Oli niin taitava että sai kourallisen nakkeja etujalkojen väliin :)
Luoksetulo, ne töppösen evl:n merkit oli tarkoituksella jätetty ja otin niillä. Pentu jäi istumaan, palasin ensin parin askeleen jälkeen palkkaamaan sen. Sitten poistuin koko matkan ja vastustin myös kiusausta olla katsomatta että pysyyhän se. Pysyy se. Käännyttyäni odotin tarkoituksella hieman ja vasta sitten kutsuin. Se tulee niin saatanan lujaa että iso itku pääsee vielä pysähdysten kanssa, tästä ei tulekaan tokokoiraa...
Tähän väliin leikkiä. Uimalasta ostettu pehmeäpintainen patukka, en tiedä mitä ainetta se on, jotain teddyä? Se on Sienestä ihana paitsi kun se pyörii lumessa ja kastuu kuolasta ja menee ihan sellaseksi ällöksi. Sitten pentu ottaa mieluummin patukan nylonnauhasta kiinni. No, leikittiin sitten niin. Itse asiassa töppönenkin inhoaa kun patukkaan paakkuuntuu kuolaista lunta (tai hiekkaa). Kertonee saalisvietin määrästä?
Lopuksi vielä levällään olevalla tunnarikasalla oman etsimistä. Voi voi, sarjassamme taas mieti ennen kuin teet. Eihän pentu ole kovin montaa kertaa tehnyt edes pelkkää oman etsimistä, ehkä viisi, tai max kymmenen. Se näki kun piilotin oman sinne väärien taakse. Itse asiassa se myös haisteli vääriä, nappasi pian yhden suuhunsa ja jatkoi etsimistä. Sillä on siis aavistus että se haju on se juttu. Touhu näytti vaan ihan siltä että ei malta etsiä omaa kun ei heti osunut siihen, ja nappaa sitten. Väärää se ei missään vaiheessa meinannut tuoda mulle. Oman löytäessään se heilauttaa häntää, väärän ottaessaan ei. Piti vielä toistaa x kertaa että saatiin onnistuminen ilman yhdenkään väärän koskemista. No saatiinhan me, mutta samalla vahvistui varmaan viisi kertaa se virheellinenkin toiminto! Joo ei pennulle vielä mitään vääriä, vaan ensin kärsivällisyyttä pelkän oman etsimiseen.
Kesken tunnarin lähelle tuli pari autoa ja pentu otti häiriötä niistä purkautuvista ihmisistä. Huomautin sille - paikallaan istumaan käskettynä ei kuikuilla pää pitkällä selän taakse. Se otti sen ihan hyvin ja keskittyi sen jälkeen minuun, mutta oli selkeesti kovin epävarma että mitä ihmettä. Olipa tosi hyvä lisä vielä tunnariin :(
Ne ihmiset oli kaveri ja jotain sen tuttuja pentuleikkikerhoilemassa. Kaverin mali on jotain 9-10 vkoa ja siinä oli saman ikäinen pehkocollie. Hain Sienen, mutta se ei tajunnut ollenkaan että nää on tosi pieniä ja niiden kanssa pitää olla varovainen. Kovasti olisi leikityttänyt mutta Sienen otteet oli niin rajuja että kumpikin pikkuinen väisti sitä. Vaihdoin koiraa, töppösen mielestä pienet pennut on ihania, mutta sillähän on sitten vaan lapsiinsekaantuminen mielessä ja sekään ei siksi pitkään saanut pentusia tutkiskella. Sitä pennut ei pelänneet, päin vastoin mali varsinkin läpsi tassulla naamaan ja taisi vähän roikkua kauluksessa :D
Laitoin kentälle kaiken valmiiksi: ruutu, lt-merkit, tunnaripalikat (ei omaa, vääriä oli koko pussillinen kaadettuna, 30kpl?), ohjattu merkkeineen ja kapuloineen. Zeta ja kaukojen merkit muodostui noista muista. Töppönen aloitti ja järkkä oli tämä, kaikki putkeen:
*luoksetulo. Oli tarkoitus palkata stopin jälkeisestä liikkeelle lähdöstä. Ekan stopin veti iloisesti läpi suunnilleen lainkaan reagoimatta käskyyn. En muista onnistuiko toka vai tarttettiinko kolmas. Vauhtia riitti kyllä joka osalle. Voi jeesus, mites se nyt näin pahasti on hajonnut!
*seuruu. Tein s-kaartelua lt-merkkien välissä, muutama 90 asteen vas. käännös kanssa. Tuntui huonolta, samaan pätkään sain sekä jonkun häiriön vilkuilua, pompottamista ja saappaan varteen painamista. Ympyrää tai jotain tollasta pitää ainakin tehdä jatkossa lisää.
*ohjattu oikealle. Merkki oli hyvä, menin palkkaamaan ja vedin namilla koiran parempaan asentoon merkillä (mun ei pitänyt tehdä tätä ennen kuin asento on erillistreeneissä korjattu, mutkun mutkun). Kapulat oli tosiaan valmiina enkä käynyt mitenkään nostamassa niitä, ja eihän koiralla ollut hajuakaan että mitähäh. Ohjatun merkiltä suoraan 10m oikealle oli ruudun merkki, ja sinnehän se paineli. Avustin kapulalle, kävin nostamassa sitä, ja käytiin yhdessä palauttamassa se paikoilleen. Silti koira tarjosi yhä ruudun merkkiä. Ärähdin sille vähän että nyt haloo, niin sitten seuraava suoritus onnistui hienosti.
*tunnari. Oma oli ollut taskussa ja vein sen koiran nähden väärien sekaan. Taisi olla ok? Palautus hidas.
*zeta s-i-m. Istumiseen asti niin loistavaa työtä että pätkäisinkin siihen ja pallo lensi jo. Seisomisesta sai namin ottaessani koiran mukaan seuraamaan. Käännökset tosi hienot!
*ruutu merkiltä oikeaan. Isot virittelyt, ok merkki (menin taas palkkaamaan ja oikomaan asennon), täysiä ruutuun! Koira ennakoi ruudussa maahan menon mutta en kyllä jaksa puuttua siihen, ei meidän ruutu ole koskaan ollut siitä kiinni että koira plätsähtää väärässä kohdassa maahan, kop kop :P Jos se ei karkaa minne sattuu ja toisaalta on tietoinen missä se ruutu on, se menee sinne hyvin. Palkka siis lensi kun koira oli ruudussa ja koira ehti käydä maassa siinä pallon ilmalennon aikana.
*kaukot, vain i-s. Oli tässä vaiheessa jo paras terä koirasta purettu, tarkoituksella en hetsaillut ennen kaukoja. Teki hyvät nousut, joten menin palkkaamaan ja pidettiin isot pallobileet :) Haen kaukoihin lisää virettä nyt ihan sillä, että leikitään rajusti niiden jälkeen. Tolle koiralle on ihan eri asia antaa sille lelu vs. todella leikkiä sen kanssa sillä. Kuulostan ääliöltä kun murisen koiralle mutta ainakin koira tykkää ;P
*ohjattu vasemmalle. Oikea kapula puuttui edellisen jäljiltä enkä vienyt sitä takaisin, täysin sama paikka siis. Nyt vaan jätin koiran alkuun ja kävin nostamassa kapuloita. Merkki oli hieman hidas, koira alkoi jo väsyä. Suunta ok. Koiran tuodessa kapulaa peruutin karkuun, vauhti pysyi ok. Luovutus ok, mutta edestä sivulle jäi tosi vajaaksi vinoon, ja korjauksellakaan ei oikein ollut kohdillaan. Voi helevetti, olkkarikuurina on seuraavaksi edestä sivulle siirtymä, kaikki sitten voikin unohtua :D
*ruutu, täysin sama paikka. Merkille hidas, loppuosa ihan ravia, mutta ruutuun lähtee täysillä. Aika selvä ilmaisu koiralta että toinen on himpan kivempi... jotain tarttis sille merkille tehdä. Menin palkkaamaan maassa olevan koiran ruutuun ja otin vielä loppuosan siitä. Vas. kädessä oli valmiina nakinpaloja ja koiran saavuttua seuraamaan se sai alkaa hamuta niitä sieltä.
Sieni taas.. no en mä tiedä, ikäisekseen se on huomattavasti pitemmällä kuin töppönen aikoinaan oli. Se myös oikeasti pyydettäessä keskittyy tosi hyvin. Mun on vaan hyvin vaikea muistaa että vaihdoin koiraa. Jos en sano sille mitään, ei se nyt automaattisesti tarjoa sivulle tuloa ja kysy että mitä tehdään. Se menee tutkimaan maassa olevia kapuloita tai lt-merkkejä tai katsoo kaukaa käveleviä ihmisiä. Ihan turhaan mä olen pettynyt siihen että sillä ei ole vielä "tokomoodia" mikä menee ajatuksen voimalla päälle :P
Sivulle tuloja. Paikka hukassa, pentu korjaa ja pungertaa minusta vauhtia. Kokeilin kolmen-neljän askeleen siirtymää eteen, ei suju seuraa-käskyllä, koiralla ei hajuakaan ja jää jälkeen ja katselee jo ihan omiaan. Sivu-käskyllä parin askeleen siirtymät menee. Hittoako niitä nyt vaan yrittääkään kun se täsmällinen kohta sivulla on pennulla nyt hieman hakusessa. Vahvistellaan vielä sitä.
Muutama istu & maahan ihan paikallaan. Erottaa käskyt tosi hienosti.
Liikkeestä maahan, sekä peruuttaen että oikein päin kävellen. Oli niin taitava että sai kourallisen nakkeja etujalkojen väliin :)
Luoksetulo, ne töppösen evl:n merkit oli tarkoituksella jätetty ja otin niillä. Pentu jäi istumaan, palasin ensin parin askeleen jälkeen palkkaamaan sen. Sitten poistuin koko matkan ja vastustin myös kiusausta olla katsomatta että pysyyhän se. Pysyy se. Käännyttyäni odotin tarkoituksella hieman ja vasta sitten kutsuin. Se tulee niin saatanan lujaa että iso itku pääsee vielä pysähdysten kanssa, tästä ei tulekaan tokokoiraa...
Tähän väliin leikkiä. Uimalasta ostettu pehmeäpintainen patukka, en tiedä mitä ainetta se on, jotain teddyä? Se on Sienestä ihana paitsi kun se pyörii lumessa ja kastuu kuolasta ja menee ihan sellaseksi ällöksi. Sitten pentu ottaa mieluummin patukan nylonnauhasta kiinni. No, leikittiin sitten niin. Itse asiassa töppönenkin inhoaa kun patukkaan paakkuuntuu kuolaista lunta (tai hiekkaa). Kertonee saalisvietin määrästä?
Lopuksi vielä levällään olevalla tunnarikasalla oman etsimistä. Voi voi, sarjassamme taas mieti ennen kuin teet. Eihän pentu ole kovin montaa kertaa tehnyt edes pelkkää oman etsimistä, ehkä viisi, tai max kymmenen. Se näki kun piilotin oman sinne väärien taakse. Itse asiassa se myös haisteli vääriä, nappasi pian yhden suuhunsa ja jatkoi etsimistä. Sillä on siis aavistus että se haju on se juttu. Touhu näytti vaan ihan siltä että ei malta etsiä omaa kun ei heti osunut siihen, ja nappaa sitten. Väärää se ei missään vaiheessa meinannut tuoda mulle. Oman löytäessään se heilauttaa häntää, väärän ottaessaan ei. Piti vielä toistaa x kertaa että saatiin onnistuminen ilman yhdenkään väärän koskemista. No saatiinhan me, mutta samalla vahvistui varmaan viisi kertaa se virheellinenkin toiminto! Joo ei pennulle vielä mitään vääriä, vaan ensin kärsivällisyyttä pelkän oman etsimiseen.
Kesken tunnarin lähelle tuli pari autoa ja pentu otti häiriötä niistä purkautuvista ihmisistä. Huomautin sille - paikallaan istumaan käskettynä ei kuikuilla pää pitkällä selän taakse. Se otti sen ihan hyvin ja keskittyi sen jälkeen minuun, mutta oli selkeesti kovin epävarma että mitä ihmettä. Olipa tosi hyvä lisä vielä tunnariin :(
Ne ihmiset oli kaveri ja jotain sen tuttuja pentuleikkikerhoilemassa. Kaverin mali on jotain 9-10 vkoa ja siinä oli saman ikäinen pehkocollie. Hain Sienen, mutta se ei tajunnut ollenkaan että nää on tosi pieniä ja niiden kanssa pitää olla varovainen. Kovasti olisi leikityttänyt mutta Sienen otteet oli niin rajuja että kumpikin pikkuinen väisti sitä. Vaihdoin koiraa, töppösen mielestä pienet pennut on ihania, mutta sillähän on sitten vaan lapsiinsekaantuminen mielessä ja sekään ei siksi pitkään saanut pentusia tutkiskella. Sitä pennut ei pelänneet, päin vastoin mali varsinkin läpsi tassulla naamaan ja taisi vähän roikkua kauluksessa :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti