Käytiin kolmestaan fleksi-jäälenkillä, taisi vierähtää melkein pari tuntia. Aivan ihana auringonpaiste ja pakkasta "vaan" -15! Harkitsin hetken kameran ulkoiluttamista mutta pakkasessa ei taida kestää meidän akku kovin pitkään, niin en viitsinyt raahailla sitä tyhjän panttina. Piskit veti rallia jäällä ja haettiin rannalta parit kepit, millä sai vielä lisää vipinää kinttuihin. Sieni himoitsi aina töppösen keppiä mutta koska koko pitäjä kuuli mudin mielipiteen siitä, pentu tyytyi omaansa. Jossain vaiheessa rannassa meni ihmisiä, mä näin jo kaukaa että ne on tulossa ja keräsin koiria vähän kuulolle. Töppösen huomatessa ne (niitä ei tainnut edes näkyä, kuului vaan puhe) se tietysti alkoi huutaa. Taisi tulla muutama askel sinne päin, mutta selkeesti koira odotti multa jotain ohjetta ja kutsuin sen rauhassa luokse. Pyysin sitten jotain temppuja ja palkkailin niistä ja olin kauhean iloinen kun mulla on niiiiin pätevä mudi, niin saatiin kyttäysmoodi nollattua. Hyvä töppöset! Jatka näin niin saat joskus taas entiset vapaanaolo-oikeutesi takaisin, eikä tartte tyytyä pikku armopaloihin :P
Jäällä oli myös pilkkijä. Sellaiset, jotka on jo paikalla meitä ennen, ei ole mikään ongelma. Saattaa se vähän niille tuhahtaa mutta mitään paskaraivareita ei tartte vetäistä. Yllätys ja jonkun saapuminen MEIDÄN PAIKKAAN on kaikkein pahinta.
Ai niin, maalaistollot kaupungissa, osa x: ihan vierestämme ajoi ohi poliisiauto pillit soiden. Sieni ei voinut ymmärtää että se ei ole vinkulelu ja tempoi korvat hörössä perään...
***
Tokoinspis on aika nollissa, tuskin tulee tänäänkään illalla lähdettyä yhtään mihinkään, vaikka vähän olisi aikomus. Mistä saa ostaa motivaatiota?
***
Haa, pääsinpäs pihalle asti ;)
Sieni duunasi ihan pikaisesti sivulle tuloja namin heittelyn lomassa. Käännyin aina selkä tai kylki kohti koiraa, jotta pyörähdys ei ollut niin iso. Oli nopeita ja pentu tykkäsi leikistä.
Töppönen teki seuraamista, liikkeestä seis ja muutaman luoksetulon stopin. Jäävänä sillä on hieno stoppi mutta ne luoksetuloversiot, aaargh. Seuraaminen suoraan juoksemaan lähtiessä oli hirveetä pompotusta, huomautin ja otettiin uudestaan. Muuten hyvää. Lopuksi kokeilin hahmottaako koira liikennemerkin pylvään kierrä-käskyn kohteeksi. Kyllä vain!
Olkkarissa jatkot.
Sieni teki pelkkää kontaktia perusasennossa. Partsin ovesta heijastuu sen verta että näen koiraan katsomatta mitä se duunaa. Vissiin tuli eilen hinkattua se perusasennosta maahan menoa, koska nyt pentu lakosi koko ajan pontevana makuulle :D Se lakkasi pian kun siitä ei palkkaa tullut. Kontakti oli tosi hyvä koko ajan. Sitten pyysin sohvalla istuvan miehen häiritsemään, pennulle vaan jotain random sanoja sieltä. Alkuun kääntyi katsomaan ukkoa, mutta tajusi pian mikä on homman nimi ja killitti vain minua.
Töppöselle muuten sama, mutta ukko sai huudella ihan oikeita käskyjä, lähinnä taisi tulla maahan ja koiran nimeä. Mudi ei korvaansa lotkauta, vanha juttu sille.
Jäällä oli myös pilkkijä. Sellaiset, jotka on jo paikalla meitä ennen, ei ole mikään ongelma. Saattaa se vähän niille tuhahtaa mutta mitään paskaraivareita ei tartte vetäistä. Yllätys ja jonkun saapuminen MEIDÄN PAIKKAAN on kaikkein pahinta.
Ai niin, maalaistollot kaupungissa, osa x: ihan vierestämme ajoi ohi poliisiauto pillit soiden. Sieni ei voinut ymmärtää että se ei ole vinkulelu ja tempoi korvat hörössä perään...
***
Tokoinspis on aika nollissa, tuskin tulee tänäänkään illalla lähdettyä yhtään mihinkään, vaikka vähän olisi aikomus. Mistä saa ostaa motivaatiota?
***
Haa, pääsinpäs pihalle asti ;)
Sieni duunasi ihan pikaisesti sivulle tuloja namin heittelyn lomassa. Käännyin aina selkä tai kylki kohti koiraa, jotta pyörähdys ei ollut niin iso. Oli nopeita ja pentu tykkäsi leikistä.
Töppönen teki seuraamista, liikkeestä seis ja muutaman luoksetulon stopin. Jäävänä sillä on hieno stoppi mutta ne luoksetuloversiot, aaargh. Seuraaminen suoraan juoksemaan lähtiessä oli hirveetä pompotusta, huomautin ja otettiin uudestaan. Muuten hyvää. Lopuksi kokeilin hahmottaako koira liikennemerkin pylvään kierrä-käskyn kohteeksi. Kyllä vain!
Olkkarissa jatkot.
Sieni teki pelkkää kontaktia perusasennossa. Partsin ovesta heijastuu sen verta että näen koiraan katsomatta mitä se duunaa. Vissiin tuli eilen hinkattua se perusasennosta maahan menoa, koska nyt pentu lakosi koko ajan pontevana makuulle :D Se lakkasi pian kun siitä ei palkkaa tullut. Kontakti oli tosi hyvä koko ajan. Sitten pyysin sohvalla istuvan miehen häiritsemään, pennulle vaan jotain random sanoja sieltä. Alkuun kääntyi katsomaan ukkoa, mutta tajusi pian mikä on homman nimi ja killitti vain minua.
Töppöselle muuten sama, mutta ukko sai huudella ihan oikeita käskyjä, lähinnä taisi tulla maahan ja koiran nimeä. Mudi ei korvaansa lotkauta, vanha juttu sille.
1 kommentti:
Toi on jännä juttu, että jokin paikka omitaan omaksi, jos siellä ei muita ole ennen meitä. Meillä Arco varsinkin harrastaa sitä ja Kepa peesailee perässä. Varsinkin vaellusreissuilla tulentekopaikat/laavut ovat sellaisia "arkoja" paikkoja. Joskus voidaan omia jopa eläinlääkärin odotushuone...
Lähetä kommentti