Esineruutua

Metsiksellä lenkin ohessa esineruutu. Olin ottanut kaksi esinettä autolta matkaan (lapasia ei ollut, sen verta lämmin) ja meinasin alun perin tehdä polulla pudonneen noudon, mutta totesin että ennemmin ehkä kuitenkin opettaa pennulle alusta asti esineruudun alkeilla. Eihän siinä ole tässä vaiheessa muuta eroa kuin että etsintäalue eli tallattu kaistale suuntautuu eteenpäin eikä taaksepäin. Kuitenkin Sieni tulee tulevaisuuden kokeissa tarvitsemaan nimenomaan esineruutua, ei pudonneen noutoa, ellen sitä hakua sitten innostu treenaamaan etsintäkokeen verran...

Siispä koirat kiinni puuhun, kävin tallomassa huimat 0,5m x 5m kaistaleen. Takaosassa pieni kuusi ja sen juureen työnsin töppösen esineen. Töppönen ensin malliksi ja wohoo, se lähti tuhattamiljoonaa kuten arvasin mutta vastoin odotuksiani se myös huomasi että hitto, se aluehan loppuu tähän :D Yleensä se painelee sinne viiteenkymppiin ja huomaa joskus sitten että ohooo, taisin mennä hieman yli. Esine löytyi tietysti ihan heti.

Koiran vaihto ja Sienen esineen vienti (eri esine, haluan alkeisharkoissa vaan ihmisen hajun, en toisen koiran kuolaamaan esinettä), pentu katsoi ja taputtelin vielä esinettä ennen kuin jätin sen samaan paikkaan kuusen juurelle. Lähti hienosti etsimään ja löysi esineen, mutta nyt kun en kannustanut niin tiputti sen saman tien ja palasi takaisin ilman. Anna-käskyä muutamaan kertaan toistamalla saatiin esine sieltä käteen. Pentu selvästi vähän ihmetteli että onko tää niinkun jälki ja näytti siltä, että se ihmettelee mihin sen pitää mennä maahan kun ei keppiä ole. Anna ja maahan, kai ne aika samalta kuulostaa, ja siksi se tarttikin monta anna-käskyä ja kädellä huitaisun että tajusi että haluan sen esineen :) Pidin pentua vielä pannasta kiinni ja heitin esineen uudestaan suunnilleen sinne kuusen eteen. Nyt esine saatiin kerralla mun jalkoihin, mutta siihen se putosi ja vasta nostolla tuli käteen. Töppöselläkin oli tässä alkuun vaikeuksia, sillä tippui ne kamat pitkän aikaa vähintään kerran matkalle tai ainakin jalkoihini. Ihan hyvä siitä tuli, joten enpä nyt murehdi pennunkaan osalta. Töppösen esineruutukäsky on "kama" ja taidan ottaa sen pennulle kanssa. Sitähän se ei lainkaan vielä tunne, mutta jos pentu saa pitää anna-käskyn, niin mä meen kyllä jossain vaiheessa sekaisin... luulen, että L kyllä tietää mitä tehdään vaikka sanoisin sille mitä tahansa, että en nyt tiedä onko se niin kriittistä loppujen lopuksi. Ihmiselle ja koiralle sanojen sisällöllä on varmasti hyvin erilainen tärkeys.

Kotimatkalla pysähdyttiin Kattilansillan koulun kentälle, kaukalon taakse hukkamaalle. Nuorisotalolla oli bänditreenit ja pihalla notkui porukkaa, mölyä siis riitti. Virittelin yhden pienen ja kaksi isoa merkkiä. Otin koiran autosta ja siitä suunnilleen suoraan missä merkki - kierrä, ja eihän siitä tullut mitään. No daa, yleensä käytän sen eka pissalla, vaikka olis just lenkiltä tultu, se kun on rutiini. Sitten vähän virittelen ainakin parilla sivulle tulolla. Eihän sitä aina voi muistaa! :P Löytyi se merkki sitten kuitenkin. Monta hyvää toistoa. Sitten vein ohjatun kapulat, ohjatun merkin takana oli namilätkä laitettu alun perin koiran näkemättä. Just ennen ohjattua kivahdin koiralle, kun irroituksen jälkeen se hyppäsi mun kaulalle laittamaani leluun ilman lupaa. En tiedä oliko tää vai mitä ihme mutta merkille meno oli ihan "en mä saa mennä sinne". Vaati tuplakäskyt kun jäi puoliväliin himmailemaan. Muutama palkattu sivulle tulo sitten väliin, niin jo löytyi taas normaali mudi. Merkit oli hienoja, ei mitään oikomista. Noudatin eka oikean, oli tosi hyvä. Sitten pari kiertoa ja niiden onnistuttua otin vielä vasemman (oikeaa ei oltu viety takaisin, eikä kapuloita koskettu välissä). Tosi hyvä! Otti suunnat täydellisesti ja oli vauhdikas. Nyt huomenna vielä muutama merkki hyvällä palkalla tossa pihassa tms, ettei jää mieleen tää ihme luimuilu tänään.

Luoksetuloa, eka käännyin viiden askeleen jälkeen palkkaamaan, tokalla läpijuoksu. Oli hyviä molemmat.

Sieni sai käydä kentällä leikkimässä. Muistan että joskus pentutokossa sidoin sen jonkun lelun remmin jatkoksi ja vedin sitä pitkin maata, ja pentu meni ihan sekaisin siitä. Virittelin kotona siis pyykkinarua narulelupötköön :D Sieni hyppäsi mua päin noin sata kertaa ja tarrasi siihen naruleluun kiinni ja retuutti sitä hyvin pontevasti. Sisällä. Nyt kentällä hämärä vaan oli juuri laskeutunut ja ne tyypit mölysi siinä ihan lähellä, ja suoraan autosta hommiin ei ole Sienen(kään) juttuja. Koskahan sitä oppisi? Olisko ihan reilua antaa koiran just käydä vähän puskissa oli sillä oikeasti pissahätä tai ei, katsastaan ympärilleen ja sitten vasta alkaa hommiin. Vaan minäpä otin suoraan autosta ulos, muutama istuminen namilla, muutama maahan meno namilla (hitaita, mutta asennot kaikki oikein) ja sitten lelua kehiin. Saalistihan tuo mutta selvästi ei keskittynyt täysillä leikkiin. Luulen, että se leikkii kotona paremmin kuin ulkona, kotona olen siihen oikeastaan ihan tyytyväinen mutta ulkona en. Siihen auttaa kuitenkin onneksi harjoittelu! L oli nuorena kanssa hyvin häiriöherkkä, muistan että jos jossain vaikka rasahti joku oksa tai kuului askelia, koira päästi lelusta heti irti. Nykyään se vaan alkaa murraamaan ja puree kahta kovemmin leluun. ;P