perjantai 28. lokakuuta 2011

Agilityä

Wohoo, terve koira, pääsin vaihteeksi agitunnille! Viimeeksi on oltu näemmä 16.9. Hieman on muuttunut pimeämmäksi ja kylmemmäksi. Käytiin lenkillä ennen tuntia ja koiralla oli BoT-toppis päällä, ei tuntunut yhtään liioittelulta.

Eka rata:


Teemana oli viskileikkaus (öö, oliko? :D), joka oli mulle ainakin ihan uusi. Ohjaajan linja on piirretty kuvaan. Otettiin eka vaan yhdellä hypyllä ja putkella, sitten kaksi hyppyä + putki ja lopuksi koko rataa. Tuon kohdan 6-7-8 voi toki ohjata vaikka miten monella eri tavalla, ja kokeiltiin niitä kanssa etsien kullekin koirakolle parhaalta tuntuva. Toi viskihomma toimi meillä tosi hienosti, enkä ikinä olisi sellaista osannut käyttää ennen tätä, joten tarpeeseen tuli :) Koko rataa tehdessä se oli erittäin toimiva siksi, että koira ei kertaakaan edes meinannut joutua 3-putkeen 8-putken sijasta, minkä se esim. 6-7-hypyt valssaten olisi kyllä varmasti meinannut ainakin tehdä.

Toka, ihan helppo, joku pyysi vielä loppuun kun edellistä oli joutunut hinkkaamaan:


4-putkesta kääntyi ääniavuilla yllättävän hyvin. Jotta tämäkään ei olisi ollut liian helppoa, possu keksi roiskia A:n alastulolta läpi. No ei siinä, hetsasin koiraa vielä lisää että kiehui kunnolla, ja otettiin uudestaan. Käskytin niin kovaa että himmasi jo A:n harjalla. Seuraava onnistui sitten nappiin. Hyvä, että tuli taas hinkattua, mieluummin treeneissä kuin kisoissa!

Sieni pääsi muutamaan kertaan halliin. Siellä oli valmiina putki ja hyppy. Putken pistin lyhyelle, pentu ei selvästi muistanut oikein tätä juttua, ja hämärä toki teki putkesta aivan erilaisen kuin mitä pentu tähän mennessä on nähnyt. Lähettämällä se ei putkeen mennyt, odota-käskyllä jätettynä sain sen kutsuttua putken läpi luokseni, mutta parhaiten toimi namilätkä (kun ensin sain pennun raahattua sieltä putken toiseen päähän lähetettäväksi, munnamijäääääiiiitonne!! :D). Hyppyä sekä niin että heitin namin yli ja pentu sai mennä perään, että myös namilätkällä. Rima oli hypyn jalkojen päällä ja kerran alimmissa kannattimissa. Viimeiset namit ripottelin puomille ja estin samalla erästä tutkimusmatkailijaa jo kiipeämästä sinne, ennen kuin sain jonon valmiiksi. Sitten mentiin, pitelin pannasta kiinni ja tyyppi puksutti tasaista vauhtia imuroimassa namit :) En uskonutkaan, että se on sille mikään ongelma. Varsinaiset treenit saa kuitenkin odottaa vielä pitkään, näytin vaan mitä kivaa isoille koirille onkaan luvassa!

Töppösen treenatessa Sieni teki kuolemaa autossa niin kauan kun oltiin radalla suorittamassa ja pentu kuuli mun äänen. Kun olin hiljaa, pentukin oli aivan rauhassa, vaikka mudi oli mun kanssa ulkona, mutta hirveä protestikiljunta alkoi just kun kuuli että nyt me tehdään siellä jotain kivaa ja MÄENPÄÄSESTNA! En oikeen tiedä mitä muuta sille voi tehdä kuin olla tekemättä mitään. Kieltämään meneminenkin varmaan toimii palkkana, kun pentu saa mitä halusikin, keskeytettyä meidän hauskanpidon ilman sitä. Tai sitten joku vieras voisi ärjäistä sille, että pää kiinni.

Tää kuulostaa varmaan jo huonolta vitsiltä, mutta taas erittäin ei-toivottu irtokoirakohtaaminen. Eräs koira pääsi parkkiksella irti remmi perässään ja ampui suoraan iholle räkä roiskuen. Olin juuri tullut omani kanssa autolle, mutta en ehtinyt avata ovea, että olisin saanut koiran sisään. Tyrkkäsin koirani vaan taakseni, sanoin sille jotain että töppönen varo ja valmistauduin karjaisemaan toiselle. Se ei välittänyt siitä mitään ja kiersi mun takaa ällän kimppuun. Sain tallattua sen remmille ja tempaisin oman koiran uudelleen kauemmas, että vieras ei yllä puremaan, yritystä tuntui olevan :( L tietysi raivosi tässä vaiheessa kanssa. Toisen omistaja tuli hakemaan omansa, mä rauhoittelin omaani, käskin sen lopulta sivulle kun räyhä ei meinannut lakata millään. Sanoin sille "no niin, meni jo", ja koira odotti kai kuulevansa "mene vaan" koska se nytkähti ampuakseen vuorostaan parkkiksen toiselle puolelle viedyn toisen päälle, jee jee nyt hakataan se yhdessä... oi voi. Sattuuhan noita, mutta miksi juuri meille, TAAS?! Onneksi mulla ei sentään ollut pentu ulkona, ei toi paljoa töppöstäkään tutkinut onko uros vai mikä, vaan suoraan päälle vaan, niin kaipa se olisi tehnyt saman pennullekin.

Sieni kävi lenkillä jossain paskassa kierimässä, haisee aivan mädälle sienelle tai raadolle tai jollekin. Pesin sen muka huolella, mutta haisee edelleen. Hyi saasta!

Päivällä pentu teki taas esineiden nostamista. Laitoin sille nyt kerralla viisi esinettä lattialle ja pyysin aina yhden saatuani uudestaan "anna". Hienosti antoi :) Joskus vähän myöhemmin pennulla oli muovinen ruokakippo suussa ja se meinasi alkaa jäytää sitä palasiksi. Menin kyykkyyn sen lähelle ja pyysin että antaa sen, ja pieni Sieni tajusi mistä on kyse ja sain kupin käteeni <3 Vaihdossa sai sitten pienen purutikun. Oi että, se todella oppii hirveän nopeasti.

Ei kommentteja: