Agikisoissa töppösen kanssa Pieksämäellä. Radat Sami Topran käsialaa, kuvattu kisapaikalla.
eka:
toka:
Eka oli mieleen ja näytti sujuvalta. Kirpaisi aika lailla, että lentokeinu vei meidän nollan.. 5vp, -4 jotakin sekuntia, sij. 3. Saatiin ruisleipä, pytty ja ruusuke. Mulla on niitä nyt säkillinen ja niille on ottaja Helsingistä, jonne oon menossa parin viikon päästä, ja luvannut kuskata ne sinne. Ei oo ihan mun sisustuselementtejä :P Harmi, etteivät jakaneet tällä kertaa kisalahjakortteja, ottaisin niin paljon mieluummin sellaisen. Ruisleipäkin taitaa lähinnä mennä kuivattavaksi ja hiirille...
Video ekalta radalta. Kiitos kuvaamisesta Anne!
Toka rata aiheutti ahdistusta jo katsellessani sen piirrosta seinällä. Kepeiltä tuolle hypylle vienti. Kun en vieläkään luota, että koira kisoissa pujottelee jos olen keppien vasemmalla puolella itse. Rataan tutustumisessa 7-8-9-10 -kuviokin oli yllättävän hankala; A:lta oli liian pitkä matka ekalle hypylle, maali- ja lähtöhypyt oli liian lähellä tyrkyllä, enkä vaan saanut siitä sujuvaa mitenkään.
No sehän menikin sitten ihan reisille. :D Se vitoshyppy hypättiin väärin päin eli eka HYL. Kymppiputkeen väärään päähän (joo, on se mahdollista :D), "toka" HYL. 15-hypyltä keinun sijaan puomille, valssini oli myöhässä eikä koira kääntynyt. "Kolmas" HYL. Siellä se koira pönötti että mitvit, ja sanoin sitten vaan että menevaan, otattin puomin alakontaktin, juostiin kymppiputken ja vikan hypyn kautta pois. Video on, mutta en jaksa pakata ja ladata moista sontaa nettiin asti.
Sieni pääsi väliajoilla kentälle palloilemaan. Valjaat on ihan ehdoton, koska tyyppi sinkoaa milloin minnekin. Ihmiset on jee ja koirat on jee ja kaikkein jee'ein (onko se sana?) oli pentumiitti. Keräännyimme sattumalta pentujen omistajat yhteen ja siellä sitten painittiin. Sieni oli selvästi isompi kuin kolme muuta pentua, ne oli varmaan jotain kymmenviikkoisia kukin. Huomasi, että tyyppi ei ole tottunut olemaan se iso, joka seisoo päällä kun toinen makaa selällään, ja Sieni katselikin vaan ihan "wtf, mitä mun nyt pitäis tehdä, miks toi kaatu tonne" :DDD
Menestyksen puutteesta huolimatta päätimme tukea järjestävää yhdistystä ostamalla makkarat (1e/kpl). Kummallekin ihan omat!
Tätä tarkoitin, kun sanoin, että yhteisremmikävelystä ei tule mitään. Kattokaa mistä toi vaaleempi vihreä remmi menee. Valitettavasti sorruin myös pariin kertaan vetämään pentua perässäni, kun se halusi jäädä toljottamaan jotain ja piti väistää autoa / toisia koiria. Kyllä siihen välillä sai ihan pyytämällä vauhtia, mutta välillä se ei kuullut mitään kun kyttäsi vaan jotakin. No, niin on mudillekin "mennään" -käsky opetettu. Käsky ja sitten minä menen, tulkoon perässä vapaaehtoisesti jaloillaan tai remmin vetämänä vaikka kyljellään vastustaen. Ikävää se silti minusta on, ei oo hyvä mieli kiskoa pentua yhtään mihinkään.
eka:
toka:
Eka oli mieleen ja näytti sujuvalta. Kirpaisi aika lailla, että lentokeinu vei meidän nollan.. 5vp, -4 jotakin sekuntia, sij. 3. Saatiin ruisleipä, pytty ja ruusuke. Mulla on niitä nyt säkillinen ja niille on ottaja Helsingistä, jonne oon menossa parin viikon päästä, ja luvannut kuskata ne sinne. Ei oo ihan mun sisustuselementtejä :P Harmi, etteivät jakaneet tällä kertaa kisalahjakortteja, ottaisin niin paljon mieluummin sellaisen. Ruisleipäkin taitaa lähinnä mennä kuivattavaksi ja hiirille...
Video ekalta radalta. Kiitos kuvaamisesta Anne!
Toka rata aiheutti ahdistusta jo katsellessani sen piirrosta seinällä. Kepeiltä tuolle hypylle vienti. Kun en vieläkään luota, että koira kisoissa pujottelee jos olen keppien vasemmalla puolella itse. Rataan tutustumisessa 7-8-9-10 -kuviokin oli yllättävän hankala; A:lta oli liian pitkä matka ekalle hypylle, maali- ja lähtöhypyt oli liian lähellä tyrkyllä, enkä vaan saanut siitä sujuvaa mitenkään.
No sehän menikin sitten ihan reisille. :D Se vitoshyppy hypättiin väärin päin eli eka HYL. Kymppiputkeen väärään päähän (joo, on se mahdollista :D), "toka" HYL. 15-hypyltä keinun sijaan puomille, valssini oli myöhässä eikä koira kääntynyt. "Kolmas" HYL. Siellä se koira pönötti että mitvit, ja sanoin sitten vaan että menevaan, otattin puomin alakontaktin, juostiin kymppiputken ja vikan hypyn kautta pois. Video on, mutta en jaksa pakata ja ladata moista sontaa nettiin asti.
Sieni pääsi väliajoilla kentälle palloilemaan. Valjaat on ihan ehdoton, koska tyyppi sinkoaa milloin minnekin. Ihmiset on jee ja koirat on jee ja kaikkein jee'ein (onko se sana?) oli pentumiitti. Keräännyimme sattumalta pentujen omistajat yhteen ja siellä sitten painittiin. Sieni oli selvästi isompi kuin kolme muuta pentua, ne oli varmaan jotain kymmenviikkoisia kukin. Huomasi, että tyyppi ei ole tottunut olemaan se iso, joka seisoo päällä kun toinen makaa selällään, ja Sieni katselikin vaan ihan "wtf, mitä mun nyt pitäis tehdä, miks toi kaatu tonne" :DDD
Menestyksen puutteesta huolimatta päätimme tukea järjestävää yhdistystä ostamalla makkarat (1e/kpl). Kummallekin ihan omat!
Tätä tarkoitin, kun sanoin, että yhteisremmikävelystä ei tule mitään. Kattokaa mistä toi vaaleempi vihreä remmi menee. Valitettavasti sorruin myös pariin kertaan vetämään pentua perässäni, kun se halusi jäädä toljottamaan jotain ja piti väistää autoa / toisia koiria. Kyllä siihen välillä sai ihan pyytämällä vauhtia, mutta välillä se ei kuullut mitään kun kyttäsi vaan jotakin. No, niin on mudillekin "mennään" -käsky opetettu. Käsky ja sitten minä menen, tulkoon perässä vapaaehtoisesti jaloillaan tai remmin vetämänä vaikka kyljellään vastustaen. Ikävää se silti minusta on, ei oo hyvä mieli kiskoa pentua yhtään mihinkään.
4 kommenttia:
Näytti Luksin meno tosi hyvältä videolla, noi kepit oli varsinkin tosi hienot! Ja siä oot ehdottomasti suoraselkäisin ohjaaja jonka oon ikinä nähny! Kyllä te sinne kolmosiin nopeasti kipuatte :)
Oi kiitos! :)
Mä en oikeestaan ees haluisi kolmosiin. Nollia olis kiva saada mutta en halua joutua kolmosiin, hieman hankala ristiriita :D
Makkara oli NIIN hyvää, että silmät meni pienellä sirrilleen. Ja oliko ylläri, että sitä sai niin paljon?
Se ei tajunnut ollenkaan mitä tapahtuu ennen kuin ojensin makkaraa sille. :-D Töppönen kyllä tiesi jo makkarakojulle mennessä mitä tuleman pitää. Siirryttiin vähän syrjempään syömään ja mudi ei olisi millään malttanut odottaa. Sieni ei tajunnut silloin vielä mitään. Mut oli se kai aika kiva ylläri!
Lähetä kommentti